Ylen opastetut museokierrokset jatkuvat tällä kertaa Tampereen Lenin-museosta tasavuosien kunniaksi. Vladimir Iljitš Leninin syntymästä tuli keskiviikkona 22.4.2020 kuluneeksi 150 vuotta.
Museo sijaitsee samassa rakennuksessa, jonne Leninin johtama bolševikkipuolue kokoontui joulukuussa 1905. Pietari oli salaiselle kokoukselle liian vaarallinen, joten vallankumousta päädyttiin suunnittelemaan Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa sijaitsevassa tehdastyöläisten kaupungissa.
Samassa tilaisuudessa Lenin tapasi ensimmäistä kertaa myös georgialaisen kumouksellisen, jonka maailma tuli sittemmin tuntemaan Josif Stalinina.
Lenin-museo esittelee laajasti sekä Neuvostoliiton syntyyn johtaneita tapahtumia että bolševikkipolitiikan traagisia seurauksia.
Vladimir Iljitš Leninin masinoiman kapinan polttoaineena toimivat todelliset ongelmat: työväestön surkea asema, köyhyys, nälkä, vähemmistöjen venäläistäminen ja yleinen mielivalta. Vallankumouksen myötä valtaan pääsi puolue, jonka jäljiltä maailmanhistoriaan jäivät kuitenkin pelko, kansalaisten orjatyö ja valtavat likvidointiaallot.
Etenkin 1930-luku oli Neuvostoliitossa murheellinen.
– Kansanvihollisiksi julistettiin kaikki, jotka ajattelivat eri tavoin kuin puolue, sanoo Ylen museokierroksella oppaana toimiva Lenin-museon erikoistutkija Mia Heinimaa.
Lenin-museo ei ole neuvostovaltion ylistys
Lenin-museo avattiin tammikuussa vuonna 1946 Leninin kuoleman muistopäiväksi. Tampereen museo oli ensimmäinen Neuvostoliiton ulkopuolelle perustettu ja sittemmin Neuvostoliiton hajottua useiden vuosien ajan myös maailman ainoa Lenin-museo.
Menestyksekkäimpiä vuosiaan museo eli 1980-luvulla, jolloin se oli neuvostoturistien lähes pakollinen käyntikohde. Tampereen työväentalossa on vuosikymmenten saatossa vieraillut useita Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon kuuluneita henkilöitä sekä esimerkiksi kosmonautti Juri Gagarin.
Vuonna 2014 Tampereen Lenin-museo siirtyi Työväenmuseo Werstaan hoitoon. Tapahtui perinpohjainen uudistus. Näyttelytilana on edelleen sama sali, jossa Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran, mutta museon näkökulma on muuttunut käsittelemään Suomen ja Neuvostoliiton yhteistä historiaa kriittisellä tavalla.
Juhlat ovat kutistuneet 50 vuoden takaisesta
Kun Leninin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta keväällä 1970, Neuvostoliitto ja koko sosialistinen maailma juhlivat merkkivuotta. Myös Suomessa järjestettiin yli tuhat tilaisuutta, joissa päivänsankaria ja lämpimiä idänsuhteita ylistettiin.
Nyt, syntymän 150-vuotisjuhlavuonna, merkittävää humua ei ole tiedossa edes Venäjällä.
– Häntä ei kovin moni edes muista tänä päivänä. Leninin rooli ja merkitys venäläisessä nyky-yhteiskunnassa on lähestulkoon olematon, Mia Heinimaa sanoo.
Tampereella Leninin syntymän merkkivuosi on kuitenkin nostettu esiin. Lenin-museoon on rakennettu uusi näyttelykokonaisuus nimeltä Iljitš kuoli - Lenin elää! Näyttely kertoo kuinka neuvostovaltion perustajan lähes jumalallista myyttiä luotiin osin jo ennen hänen kuolemaansa ja etenkin sen jälkeen.
Kansalaiset oppivat tuntemaan sankarijohtajan jo nuorella iällä.
– Lapsille kerrotuissa tarinoissa Lenin oli ahkera ja iloinen pellavapää, joka opiskeli tietysti koulussa parhain arvosanoin. Kaikki pikku lokakuulaiset kantoivat merkissään nelivuotiaan Vladimir Iljitšin kuvaa, Mia Heinimaa kertoo.
Leninin lisäksi muumeja, taidetta ja antiikin häskeimpiä huveja
Yle Tampere on poikkeuskevään ajan kuljettanut yleisöä opastetuilla kierroksilla museoiden suljettujen ovien takana. Aiemmilla kierroksilla on tutustuttu muun muassa muinaisen Ostian baareihin ja bordelleihin, Tove Janssonin ja muumien maailmaan, Joseph Alasen Kalevala-kuvituksiin sekä modernien taiteilijoiden näkemyksiin asetelmasta.
Ylen aiemmat opastetut museokierrokset löydät täältä: