Kun koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot pamahtivat maaliskuussa päälle, suomalaiset rupesivat leipomaan.
Leivontatuotteiden menekki vilkastui huomattavasti, ja paikoittain jauhot ja hiivat ehtyivät hyllyistä kokonaan. Nyt kysyntä ja tarjonta on saatu kohdalleen.
– Erilaisten jauhojen menekki on kuluttajapuolella jopa kolminkertaistunut, mutta jauhoja kyllä riittää, kertoo kaupallinen johtaja Jarkko Tuomola Helsingin Myllystä.
Suomen Hiivan toimitusjohtaja Erkki Varonen puolestaan kertoo, että ennen pääsiäistä kuluttajahiivojen tilausmäärät nousivat merkittävästi. Nyt määrät ovat hieman tasaantuneet.
– Hiivaa menee kuitenkin edelleen enemmän kuin kaksinkertainen määrä ajankohtaan nähden.
Suomessa valmistettavan tuorehiivan tuotantomääriä on nostettu ja sitä pitäisi riittää kaikille. Kuivahiivan, jota tuodaan Suomeen Portugalista, saatavuudessa voi olla tilapäisesti ongelmia.
Pulla- ja leipäkokeilut pinnalla
Katsaus Facebookin leivonta- ja ruuanlaittoaiheisiin ryhmiin paljastaa, että kodeissa laajennetaan leipoimiskokeiluja, ja pyöräytellään nyt etenkin pullia ja pataleipiä.
Lisääntynyt vapaa-aika on innostanut monia laittamaan alulle oman hapanjuuren ja kokeilemaan hiivatonta leivontaa. Hapanjuurella kun voi leipoa leipää ja pullaa siinä missä hiivallakin, tosin prosessi on pidempi.
Vapun alla innostusta on aiheuttanut myös siman valmistaminen hapanjuuresta – juurisima alkaa pöhistä huoneenlämmössä parin päivän jälkeen.
Myös pataleipää tehdään monessa kodissa. Liekö syynä helppotekoisuus ja toisaalta hinta. Itse tekemällä saa edullista ja tuoretta leipää.
Helsinkiläinen kahden lapsen isä Aleksi Rantonen on innostunut saaristolaisleivistä. Leipominen tuo mukavaa vastapainoa pelikehittäjän työhön.
– Ylipäänsä puuhaaminen, tuoksu ja se miten lapset ja ystävät arvostavat leipäyllätyksiä, ovat tässä parasta, hän sanoo.
Tuoksut tuovat turvallisuutta
Psykologi Pirkko Lahti selittää leipomisintoamme sillä, että leipominen on hyvin palkitseva prosessi.
– Leipomisessa on monta vaihetta. Ensin suunnitellaan, sitten hankitaan tarvittavat tuotteet ja itse leipominenkin on monivaiheinen prosessi.
Taikinaa vaivataan, nostatetaan ja paistetaan.
Ja kun leipomus on vihdoin valmis, seuraa palkinto.
– On hyvin palkitsevaa, kun hallitsee leipomisen kokonaisuuden alusta loppuun, ja sitten vielä ihmiset kiittävät lopputuotteesta.
Leipominen saattaa myös lisätä turvallisuuden tunnetta.
– Hajut, tuoksut ja maut ovat ihmisille äärettömän tärkeitä ja niillä on selvät assosiaatiot lapsuuteen, toteaa Lahti.
Jos lapsuudenkodissa on leivottu pullaa, sen tuoksu rauhoittaa aikuisenakin.
Nyt on oiva tilaisuus siirtää leivontaperinnettä nuoremmille polville.
– Toivottavasti aikuiset huomaavat nyt ottaa lapset mukaan tekemiseen, Lahti toivoo.
Jutussa käytetyt valokuvat on kerätty Puoli seitsemän -ohjelman katsojilta.