Pankkiautomaatista ei voi saada rahaa koskettamatta sitä. Sormin täytyy näpytellä ainakin pankkikortin tunnusluku sekä haluttu rahasumma.
Työterveyslaitos on yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ohjeistanut, että kaikki usein kosketeltavat pinnat tulee puhdistaa huolellisesti ja usein. Julkisissa tiloissa, joissa useat ihmiset koskettelevat pintoja, puhdistus tulisi ohjeen mukaan tehdä ainakin päivittäin, mutta varsinkin näin epidemian aikaan useamminkin, esimerkiksi 2–4 tunnin välein.
Suurimmalla osalla Suomen pankkiautomaateista hygieniaohje on unohtunut täysin. Niiden peseminen on vastuutettu lähinnä yhtiöille, jotka vastaavat automaattien täyttämisestä ja huoltamisesta. Helposti kuluu viikko, ettei automaatin hygieniasta huolehdi kukaan.
Nostoautomaatteja Suomessa hallinnoivan Nokas cms oy:n myynti- ja kehitysjohtaja Risto Lepo ei usko, että pankkiautomaatit ovat millään tavalla merkittäviä koronaviruksen levittäjiä. Hän luottaa kansainvälisiin tutkimuksiin ja THL:nkin arvioon siitä, että koronavirus ei leviä pinnoilta kovin hanakasti.
– En minä hirveän suurta huolta kanna. Kauppakoreja, ostoskärryjä, oven- ja autonkahvoja, hissin nappuloita ja muita sellaisia tuskin desinfioidaan kovin paljon. On mahdoton tehtävä desinfioida kaikkea, sanoo Lepo.
Samoilla linjoilla on myös Otto-automaatteja hallinnoiva Automatia pankkiautomaatit oy:n käteispalveluista vastaava johtaja Harri Pennanen.
– On tietenkin selvää, että jokaisen käyttäjän jälkeen puhdistustoimenpiteitä ei voida suorittaa, mutta puhdistukset pyritään suorittamaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa, kertoo Pennanen sähköpostiviestissään.
Kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa desinfiointia ja siivousta on koronaviruksen takia kuitenkin lisätty. Myös Veikkaus poisti peliautomaatit käytöstä, ettei koronavirus pelaamisen aikana leviäisi.
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Laitinen kertoo lukeneensa kansainvälisistä julkaisuista, että erilaisia näppäimiä, kuten esimerkiksi hissin painikkeita, voisi näinä aikoina yrittää painaa rystysillä.
– En ole kyllä itsekään kokeillut, onnistuisiko pankkiautomaatin käyttäminen rystysillä. Itse käytän suojakäsineitä kaupassa ja automaateilla, sanoo Laitinen.
Siistiminen kerran viikossa
Suomen 1 750 pankkiautomaatista vastavat lähinnä kaksi yhtiötä: Automatia pankkiautomaatit oy ja Nokas cms oy.
Automatia pankkiautomaatit oy:lla ovat Otto-, OttoPlus ja TalletusOtto-automaatit, joita on liki 1 200 eri puolilla Suomea.
Yhtiön käteispalveluista vastaava johtaja Harri Pennanenkertoo, että ulkona olevien pankkiautomaattien puhdistuksen hoitavat arvokuljetusyhtiöt. Ne tekevät sen samalla, kun käyvät muutenkin hoitamassa automaattia.
Normaalitilanteessa näin tapahtuu ainakin kerran viikossa.
– Toistaiseksi käyntikerrat automaateilla on pystytty pitämään lähes normaalilla tasolla, kertoo Pennanen.
Koronan takia siistimistä ei siis ole lisätty.
Sisätiloissa olevien Otto-automaattien puhdistuksen hoitavat Pennasen mukaan samat henkilöt, jotka muutenkin huolehtivat rakennuksen sisätilojen siisteydestä.
Harri Pennanen ei kerro, ovatko he ohjeistaneet sisätiloissa olevien pankkiautomaattien puhdistamista. Hän ei osaa kertoa, miten usein sisätiloissa olevia automaatteja pestään.
– Tässä asiassa tuntuu toimivan jonkinlainen yhteisvastuullisuus. Osapuolet vaikuttavat huolehtivan nykytilanteessa yli velvoitteidensa myös muiden henkilöiden ja asiakkaiden turvasta, kuvaa Pennanen tilannetta sähköpostiviestissään.
Käteisen käyttö on koronaviruksen takia Suomessa vähentynyt merkittävästi – jopa puolella.
– Viranomaisten, pankkien ja muiden alalla toimivien käsitys on pitkälti yhtenevä, että tällä hetkellä käteisen käyttö on jotakuinkin puolittunut normaaliaikoihin verrattuna, kertoo Automatia pankkiautomaatit oy:n käteispalveluista vastaava johtaja Harri Pennanen.
Suomessa pankkiautomaateilla asioidaan miljoonia kertoja kuukaudessa. Vuonna 2017 pelkästään Otto-automaatteilla oli yli 100 miljoonaa tapahtumaa.
Likaiset automaatit
Nokas cms oy omistaa Nosto-automaatit, joita Suomessa on kaikkiaan 530. Yhtiön myynti- ja kehitysjohtaja Risto Lepokertoo, että sen automaateista suurin osa on S-ryhmän ja Lidlin kiinteistöissä.
– Heidän kanssaan on sovittu, että samalla kun siellä muutenkin desinfioidaan maksupäätteitä, he puhdistavat myös Nosto-automaattien näppäimistön. Myös rahahuollolle on ilmoitettu, että he desinfioivat näppäimistön käydessään täyttämässä automaatteja. Mutta hoitavatko he sen, sitä meidän on mahdotonta sanoa, kertoo Lepo.
Kaikkein huonoimmalle hoidolle tuntuvat jäävän ulkotiloissa olevat pankkiautomaatit. Nosto-automaattien osalta niiden peseminen ja korona-aikoina desinfioiminen kuuluisivat kiinteistön omistajalle.
– Vaikka sopimuksiin on kirjattu mitä, niin välillä löytyy hyvin törkyisiä automaatteja. Varsinkin keväällä, kun on katupölyä. Jos joku pesee ne kerran viikossa, näinä aikoina se ei riitä, soimaa Risto Lepo.
Käsidesit eivät säily
Sekä Nosto-automaattien Risto Lepo että Otto-automaattien Harri Pennanen kertovat miettineensä kovasti, miten hygieniaongelma saataisiin ratkaistua.
Joidenkin pankkiautomaattien ääreen onkin laitettu käsidesi. Ongelmaksi on tullut, että niitä varastetaan.
Käsidesiä ei voi jättää myöskään ulkona olevien automaattien äärelle ilkivallan ja varastamisen takia.
Siksi automaattiyhtiöt toivovat pankkiautomaattien asiakkaiden muistavan niin oman kuin muidenkin asiakkaiden terveyden.
– Toivomme, että jokainen asiakas huolehtisi omasta käsihygieniastaan, kertoo Risto Lepo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.
Viruksen leviäminen pintojen kautta ei kuitenkaan THL:n mukaan ole kokonaisuudessaan merkittävä, eikä ainakaan toistaiseksi ole havaittu viruksen levinneen pintojen tai esimerkiksi elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä.
Yle seuraa jatkuvasti koronaviruksen vaikutuksia Suomessa ja maailmalla. Lue uusimmat tiedot tästä.