Säiden lämpeneminen on saanut käärmeet kuhertelemaan kasoissa. Kevättunteet kuohuvat ja partnerin liehittelyyn keskittyneet, talvihorroksestaan heränneet käärmeet kerääntyvät kiemurtelemaan yhdessä.
Lämpöä haetaan kallioilta ja kiviltä tai kerälle kääriytyneenä kuusen alla.
Rantakäärmeet kasaantuvat naaraiden ympärille kisailemaan suosiosta, kun kyyt hoitavat homman äijien kesken painimalla ja ratkaisten, kenen johdolla jatketaan eteenpäin.
Mikko Tammi osui käärmeiden kuherteluhetken keskelle Turun Ruissalossa. Hän kaivoi kameransa esiin ja tallensi tämän jutun pääkuvassa näkyvän luikertelun.
– Käärmeitä tuntui pulppuavan kuusen alta, kuvailee lasten kanssa liikkeellä ollut Tammi.
Kuvaushetkellä he seisoivat pienellä polulla, joka kulkee rantakallion vieressä.
– Pidimme muihin ihmisiin ja ehkä käärmeisiinkin suosituksen mukaiset turvavälit, hän kertoo.
Talvella kaikki saavat olla rauhassa
Hyviä talvehtimispaikkoja käärmeillä on vähän ja niihin kokoonnutaan yhdessä, ravintoketjusta välittämättä.
Samassa suojassa routarajan alapuolella voivat oleskella muun muassa rantakäärmeet, kyyt, vaskitsat, liskot ja sammakot – kaikki yhdessä.
Talven ajaksi tehdään välirauha. Talvehtimispaikat ovat rauhoitettuja paikkoja, eikä siellä syödä kaveria, vaikka kesällä se voisi eväslistalle kuuluakin.
Keväisten kuhertelujen ja partnerin liehittelyjen jälkeen käärmeet lähtevät omille teilleen ja viettävät aikaansa pääsääntöisesti yksin.
Kyyt viihtyvät metsäisillä alueilla, siellä mistä löytyy kallioita tai kivikkoisia koloja suojaksi. Rantakäärmeet, nimensä mukaisesti, oleilevat rantojen tuntumassa.
Kyy edelleen monelle kauhistus
Rauhoitettujen rantakäärmeiden tilanne näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin kymmenen vuotta sitten, mutta edelleenkään tilanne ei ole hyvä. Vuonna 2010 se oli vielä uhanalainen laji Suomessa, tänä päivänä se luokitellaan silmälläpidettäväksi.
Erityisesti hautomopaikkojen löytyminen tuottaa rantakäärmeelle ongelmia sisämaassa. Tähän on vaikuttanut muun muassa karjatalouden vähentyminen, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki.
– Lämpimien hautomopaikkojen, esimerkiksi lantakasojen, löytyminen on rantakäärmeille hankalaa, rannikoilla käärmeillä menee hyvin.
Kyiden tilanne on parempi, ainakaan sitä ei ole vielä rauhoitettu. Käärmeasiantuntija Toni Beckman on kuitenkin sitä mieltä, että myös niiden seurantaa pitäisi lisätä.
Suuri osa ihmisistä reagoi käärmeeseen sen nähdessään negatiivisesti.
– Edelleenkin ihmisten reaktio on se, että se pitää tappaa, toteaa Beckman.
Beckman on tehnyt monta kyyn siirto-operaatiota asutusten lähellä. Joka kerta hän on yrittänyt lisätä ihmisten tietoja kyystä. Siirto-operaatiot ovat usein keränneetkin paljon uteliaita silmäpareja ympärille.
Beckman muistuttaa, että käärme puree vain puolustautuakseen, ei huvin vuoksi.
– Niitä on ihan turha pelätä, mutta kyllä niitä kunnioittaa kannattaa. Se on vähän kuin ampiainen tai nokkonen: kun alat niitä taskuun tunkemaan, niin kyllä tulee äitiä ikävä.
Maastossa on hyvä huomioida, että jossain voi käärme lymyillä. Myrkyllisen kyyn puremaan tulee suhtautua vakavasti. Jos sattuu saamaan osuman on aina mentävä lääkäriin. Itsehoitoon ei ole syytä turvautua.