EU:n alainen analyysiyksikkö taipui jättämään raportistaan pois Kiinaa arvostelevia kohtia, kertovat useat diplomaattilähteet uutistoimisto Reutersille.
Raportti on ajankohtaiskatsaus, joka käsittelee koronaviruspandemiaan liittyvää disinformaatiota eli internetissä levitettävää, tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa.
Reutersin haastattelemat neljä diplomaattilähdettä sanovat, että Kiina yritti estää raportin julkaisun diplomaattiteitse, kun se sai tietoa raportin Kiinaa arvostelevista kohdista.
Politico-verkkolehti uutisoi disinformaatioraportin sisällöstä ennakkoon tiistaina. Tämän jälkeen kiinalainen virkamies otti yhteyttä virkaveljiinsä EU:ssa.
Kiinalaisvirkamies sanoi, että "jos raportti on kuvatun kaltainen ja se julkaistaan tänään, se on erittäin huono asia suhteillemme", käy ilmi Reutersin näkemästä kirjeenvaihdosta.
Tämän jälkeen disinformaatioraportin julkaisua lykättiin. New York Times -lehden näkemän EU-tahojen sisäisen viestinvaihdon perusteella vaikuttaa siltä, että EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Josep Borrellin neuvonantaja puuttui asiaan ja viivästytti raportin julkaisua.
"Syynä pelko Kiinan kostosta"
Perjantaina julkaistun raportin tiivistelmän loppupuolella on Kiinaa arvostelevia kohtia. Raportin alussa Kiinaa ei kuitenkaan mainita tai siitä puhutaan sivulauseissa. Kiinalaisista lähteistä tulevan disinformaation myös sanotaan olevan vähäisempää kuin Venäjältä tulevan.
New York Timesin ja Reutersin toimittajat ovat nähneet raportin alkuperäisen version. Siitä on poistettu muun muassa kohta, jossa sanotaan Kiinan pyörittävän maailmanlaajuista disinformaatiokampanjaa sekä avoimesti että peitellyin keinoin.
Hongkongissa toimiva South China Morning Post -lehti kirjoittaa, että raportin pehmentelyn syynä olisi pelko siitä, että Kiina ei kostona enää toimittaisi EU:hun lääketieteellistä välineistöä koronapandemian vastaiseen taisteluun.
Kiinan hallintoa kohtaan kriittinen lehti pohjaa tietonsa diplomaattilähteisiin.
Arvostelun kohteeksi joutuneen disinformaatioraportin on tuottanut EU:n ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän ja informaatioanalyysin yksikkö. Sen alaisuuteen kuuluu maantieteellisesti jakautuneita työryhmiä, kuten Venäjän tuottamaa disinformaatiota analysoiva ryhmä.
Yksikön raportit eivät edusta EU:n virallista kantaa, mutta julkaisut pyrkivät tekemään näkyväksi disinformaatiota, joka kohdistuu EU:hun ja sen jäsenmaihin. Yksikön toimintatapoja on myös arvosteltu esimerkiksi siitä, että disinformaation paljastusmetodit eivät ole systemaattisia ja puolueettomia.
Ryhmä meppejä pyytää selvitystä asiasta
EU:n ulkosuhteiden johtava tiedottaja Peter Stano kommentoi lauantaina Twitterissä, että raportin arvostelu on aiheetonta. Stanon mukaan New York Timesin artikkeli oli valikoiva eikä EU:n ulkosuhdehallinto ole antanut periksi ulkovaltojen painostukselle.
Osa Euroopan parlamentin jäsenistä ei tähän tyydy. Ryhmä meppejä on pyytänyt yhteisellä kirjeellä virallista selvitystä tapahtuneesta Josep Borrellilta, joka johtaa ulkosuhdehallintoa.
Yksi kirjeen allekirjoittaneista on europarlamentin ulkoasiainvaliokunnan jäsen, vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsä. Hän pitää mediatietoja tapauksesta huolestuttavina.
Mikäli selviää, että EU:n sisällä on myönnytty Kiinan sensuurivaatimuksiin, asia olisi Alametsän mielestä hyvin vakava.
– Emme voi tietenkään antaa minkään EU:n ulkopuolisen suurvallan antaa vaikuttaa siihen, millaista raportointia EU:ssa on, Alametsä sanoo Ylelle puhelimitse.
Alametsä pohtii, että tapauksessa voi olla kyse Kiinan yrityksestä testata sitä, alistuvatko EU-tahot Kiinan pyynnöstä poistamaan tai muokkaamaan neutraaleiksi Kiinaa koskevia mainintoja. Toisaalta on mahdollista, että epäselvyys aiheen ympärillä voi paljastua itsessään disinformaatioksi.
– Odotan, että saamme viimeistään maanantaina ulkosuhdehallinnolta vastauksen tähän asiaan, Alametsä sanoo.
Asia noussee esiin myös europarlamentin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan kokouksessa, johon Alametsä osallistuu maanantaina.
EU:n disinformaatioyksikön raporttia oli ulkoasiainvaliokunnassa sinänsä odotettu. Alametsä toteaa, että Kiinan rooli koronaviruksesta viestimisessä on kiinnostava. Avoimempi tiedonsaanti Kiinasta alkuvaiheessa olisi voinut estää tai hidastaa maailmanlaajuista pandemiaa.
Lue täältä viimeisimmät tiedot koronaviruspandemiasta.
Lisää disinformaatiosta korona-aikana:
Kirjeenvaihtajalta: Venäjä on valjastanut koronaviruksen propagandansa välineeksi
Aiheesta muualla:
Helsingin Sanomat: EU taipui Kiinan painostukseen ja muokkasi raporttia, jossa käsiteltiin koronavirukseen liittyvää disinformaatiota