– Olemme luvanneet 60 ukrainalaiselle töitä tänä kesänä. Heille on varma työpaikka.
Näin sanoo marjatilayrittäjä Simo Rasimus, jonka 25 hehtaarin mansikkapellolle on tarkoitus istuttaa mansikan taimia parin viikon päästä. Marjatilayrittäjää piinaa kuitenkin nyt epätietoisuus tulevasta.
Normaalisti Rasimus työllistää noin 60 ukrainalaista marjanpoimijaa. He ovat yleensä kokeneita, ja moni on tehnyt Rasimukselle töitä jo 15 kesänä.
Ukrainalaisten kausityöntekijöiden tulo Suomeen keskeytyi, koska Ukraina päätti, ettei maasta pääse lähtemään pois. Torstaina saapuneet 200 työntekijää työllistyvät Etelä-Suomen tiloille pääsääntöisesti työnjohtajiksi.
Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti maanantaina, että kevään kausitöihin on nyt rekrytoitava entistä enemmän kotimaista työvoimaa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan tilanne on nyt tiloilla tukala. Tiloille tarvitaan työvoimaa, jotta sato saadaan korjattua.
Isoin tarve työvoimalle alkaa siinä vaiheessa, kun sadonkorjuu alkaa, eli juhannuksesta eteenpäin.
– Nyt katse kääntyy kotimaisten työntekijöiden puoleen. Haluan kannustaa suomalaisia, joilla on mahdollisuus lähteä tiloille töihin, sanoo Leppä.
Ukrainalaisten korvaaminen kokonaisuudessaan voi olla vaikeaa, koska heillä on Lepän mukaan pitkän linjan osaamista. Ministeriössä on kuitenkin aloitettu valmistelut suomalaisten marjanpoimijoiden palkkausta varten.
– Haluamme järjestää kannusteita, jotta suomalaiset ovat entistä sitoutuneempia ja haluavat osallistua töihin. On hienoa huomata, että monet suomalaiset ovat tähän tarttuneetkin.
Lepän mukaan myös hallituksessa mietitään parhaillaan käytännön toimia.
– Yksi vaihtoehto on palkkatuki, toinen se, että lomautetut eivät menetä etuisuuksiaan. Näitä nyt mietitään.
Tuplasti suomalaisia
Simo Rasimuksen mukaan suurin osa töistä saadaan Imatralla sijaitsevalla marjatilalla tehtyä, koska marjatilalle saadaan rekrytoitua suomalaista työvoimaa. Suomalaisia joudutaan kuitenkin palkkaamaan noin 120 eli tuplasti ukrainalaisiin verrattuna, koska he ovat hitaampia poimijoita.
– Valitettava homma. Kun suomalaisia on ollut koko ajan jonkun verran töissä, olen huomannut, että ukrainalaiset keräävät tunnissa enemmän kilomäärältään kuin suomalaiset keskimäärin. Siksi tuplaamme suomalaisten poimijoiden määrän.
Rasimus sanoo, että marjatilalle on alettu rekrytoida kuukausi sitten suomalaisia työntekijöitä. Hyviä hakemuksia on tullut sekä vanhemmilta ihmisiltä että nuorilta, joilla ei ole vielä työkokemusta.
– Voi olla positiivisin mielin. Meille on hakenut kirjava joukko suomalaisia.
Osa sadosta voi jäädä korjaamatta
Rasimuksen tilan päätuote on mansikka, mutta pelloilla kasvaa kesän mittaan paljon muutakin. Tilan isäntä Simo Rasimus harmittelee sitä, että osa sadosta saattaa jäädä korjaamatta tänä kesänä.
– Se on hyvin paljon keleistä kiinni. Toivotaan, että tulee mahdollisimman pitkä satokausi, että ei tule mikään ennätyslämmin kesä. Se auttaisi meitä paljon tilanteessa.
Rasimuksen mukaan niillä tiloilla, joilla on kasvihuonetuotantoa, on vielä pahempi tilanne.
– Jotkut tilat ovat tehneet päätöksiä, etteivät istuta tänä kesänä mitään.
Suomalaisilla ei voida korvata ulkomaista työvoimaa
MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin sanoo, että marja- ja vihannestiloilla on perinteisesti tarvittu ulkomaisia työntekijöitä, koska kotimaista työvoimaa ei ole ollut tarjolla. Monille ulkomaalaisille on vuosien varrella kehittynyt tilakohtaista osaamista, mitä suomalaisilla ei ole. Nyt poikkeustilassa kaikkea vakituista työvoimaa ei voida korvata, mutta osa varmasti.
– Pienemmässä kokoluokassa pystytään työvoima muuttamaan toiseksi, jos yrittäjä on itse työnjohtaja. Sitten kun on työnjohtoa ulkomailla, niin onhan se hätä melkoinen.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan suomalaisille aletaan järjestää koulutusta, jotta osaaminen saadaan samalle tasolle kuin ukrainalaisilla kausityöntekijöillä.
MTK: Koordinointi tökkii hallituksessa
Wallin toivoo mahdollisimman tiivistä koordinointia koronakriisin seurauksena syntyneen kausityövoimaongelman hoitamiseksi ja tarvittavien ratkaisukeinojen löytämiseksi Suomen hallituksessa.
– Valtioneuvoston pitäisi päästä rajoistaan yli ja katsoa tätäkin asiaa kokonaisuutena. Kun ministeriöillä on erilaisia vastuita, koordinaatio tökkii.
Wallin lisää, että näitä ruokahuollonkin kannalta tärkeitä yrityksiä tulee myös vääjäämättä ajautumaan ongelmiin koronaviruksen takia. Valtiovallan pitääkin jo nyt varautua siihen, että syksyllä ja kenties jo aikaisemmin, on oltava mahdollisuudet näiden tappioiden hoitoon ja yritysten pelastamiseen.
– On koko valtioneuvoston asia miettiä, miten nyt poikkeustilanteessa turvataan kotimainen ruoantuotannon säilyminen sillä tasolla, mitä normaalistikin. Onhan kasvukausi vain kerran vuodessa.
Jari Lepän mukaan ministeriöiden yhteistyön täytyy olla sujuvaa.
– Teemme kaikkemme, että saadaan turvattua sadonkorjuu kotimaisen työvoiman turvin.
Voit keskustella aiheesta 29.4. kello 23 asti.
Klo 20:40: otsikkoa muokattu.
Juttua päivitetty 18.51. Tarkennettu Lepän sitaattia hallituksen käytännön toimista.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
MT: Ukrainalaisia kausityöntekijöitä ei enää pääse Suomeen – 200 työntekijää ehti saapua torstaina