Pankkilainojen lyhennysvapaat ovat olleet monen kotitalouden ja yrityksen pelastus alkuvuonna.
Suomen suurimman pankin OP:n yksityislaina-asiakkaista vajaa viidennes eli 78 000 ja yritysasiakkaista 14 000 on hakenut lyhennysvapaita koronakriisin aikana.
Aiheesta lisää: Valtava määrä suomalaisia on hakenut asuntolainoihinsa lyhennysvapaata, kaikille sitä ei ole myönnetty.
Lyhennysvapaat auttavat myös pankkeja kahdella tavalla.
Ensinnäkin ilman lyhennysvapaita luottotappioiden määrä saattaisi kasvaa, kun ihmiset eivät välttämättä selviäisi lainoistaan. Toiseksi niiden ansiosta pankin asuntolainakanta ei supistu aikana, jolloin uusien lainojen kysyntä vähenee.
Miten paljon lyhennysvapaat estävät luottatappioita, sitä on OP-ryhmän pääjohtajan Timo Ritakallion mielestä vaikea arvioida.
– Lyhennysvapaat antavat kotitalouksille ostovoimaa ja taloudelle elvytystä puolella miljardilla eurolla loppuvuonna, kun laskee mitä koko pankkitoimialalla on tehty, Ritakallio sanoi OP:n tulosjulkistuksen yhteydessä Helsingin Vallilassa tiistaina.
OP-ryhmän asiakasliiketoiminta kehittyikin Ritakallion mielestä vuoden alussa erittäin hyvin koronakriisisistä huolimatta: toistaiseksi pankki on vakavarainen ja tuloksentekokyky on hyvä.
Luottoriskeissä piilee vaaroja pitkällä aikavälillä
Sijoitusmarkkinoiden sukelluksen vuoksi OP:n sijoitustuotot olivat alkuvuonna merkittävästi heikommat kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitustoiminnasta tuli 140 miljoonan euron tappiot, kun vuosi sitten pankki keräsi markkinoilta saman verran voittoa.
Sijoitusnäkymien lisäksi myös mahdolliset tulevat luottotappiot muodostavat vaaran.
– Luottoriskinäkymä eli se, miten luottotappioiden arvioidaan kehittyvän, on heikentynyt.
Tulevaisuudesta onkin Ritakallion mielestä syytä olla huolissaan. Mitä pidempään koronarajoituksia jatketaan, sitä isompi kansanterveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen ongelmavyyhti suomalaisille tulee ratkaistavaksi tulevina vuosina.
Niin kauan kuin voimakkaat liikkumisrajoitteet ovat voimassa, Suomen talous supistuu kaksi prosenttia kuukaudessa.
– Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että rajoituksia pyritään asteittain purkamaan ja palaamaan normaaliin elämään mahdollisimman pian, Ritakallio painottaa.
"Ei kannata olla liian synkkä"
Jos tilanne jatkuu nykyisenlaisena vuoden lopulle asti, yrityksiä alkaa mennä konkurssiin. Ja jos niillä on paljon velkaa pankista, luottotappiot alkavat kasaantua.
Ritakallio korostaa, että suomalaiset vientiyritykset olivat kriisin alkaessa hyvässä kunnossa.
– Tässä vaiheessa ei kannata maalata liian synkkiä kuvia. Pankkijärjestelmä on vahvassa kunnossa kestämään näitä vaikutuksia.
Esimerkiksi ongelmaluottoja on lähes historiallisen pieni osuus kaikista lainoista eli runsas prosentti koko luottokannasta. Se on eurooppalaisittain hyvä saavutus.
Lue lisää: