Koronavirus on koetellut Suomea pari kuukautta, mutta monien kädet näyttävät siltä kuin niille olisi tullut vuosia tai jopa vuosikymmeniä lisää ikää. Ihoa koettelee, kun sen luonnollinen rasva huuhtoutuu tuon tuosta käsienpesualtaaseen. Suojattomasta ihosta pääsee haihtumaan liikaa sen sisältämää vettä.
– Ihon pinnalla on lipidikerros. Jos ihoa pestään vedellä ja saippualla, iho kuivuu. Se alkaa ärtyä ja punottaa. Voi tulla hilseilyä ja pieniä haavaumia, ekseema eli ärsytysihottuma, sanoo osastonylilääkäri Liisa Väkevä HUS:n iho- ja allergiasairaalasta.
Jo pelkkä vesi kuivattaa ihoa, ja saippua kuivattaa lisää. Saippuan käyttö on kuitenkin tarpeellista, sillä se irrottaa koronaviruksen lipidi- eli rasvavaipan otteen ihosta ja vaikuttaa myös viruksen tartuttamiskykyyn.
Miltähän kätemme mahtavat näyttää, kun pesemisessä vihdoin palataan koronapandemiaa edeltäneiden aikojen määrään?
– Riippuu tietysti vähän siitä, miten pitkään ja millä tavoin tämä epidemia etenee. Nyt ollaan menossa kesää kohti, ja kesällä ihottumaoireita voi auringonvalo jonkin verran rauhoittaa, vastaa Liisa Väkevä.
Ainakaan toistaiseksi HUS:n iho- ja allergiasairaalassa ei käsiekseemalähetteiden määrä ole lähtenyt nousuun, hän kertoo.
–Mutta jos tämä epidemia jatkuu syksyllä ja tulee hankalampi vaihe, niin silloin se voi ehkä näkyä.
Vedessä lionneiden sormen- ja varpaanpäiden syvien ryppyjen syy on aivan toinen kuin kuivan ihon rypistymisellä. Syynä on verisuonten paikallinen supistuminen. Tutkijoiden mukaan uurteet ovat kehittyneet lisäämään jalan pitoa märällä pinnalla ja käden otetta märästä esineestä. Samalla tavalla toimivat autonrenkaan urat.
Ihon kuivuminen on yksilöllistä. Yksi pääsee vähällä, toisella on ongelmia ilman ylimääräisiä koronapesujakin.
– Ihmisille, joilla on atooppinen iho, eli ihon rakenne on jo lähtökohtaisesti vähän poikkeava, ne ovat isompi ongelma. Mutta jos pesee käsiä runsaasti, niin kyllä tervekin iho kuivuu ja ärtyy, sanoo Väkevä.
Ihoa voi useimmiten auttaa nopeasti tavallisella perusvoiteella. Se imeytyy parhaiten, jos kädet ovat pesun jäljiltä pyyhekuivat; niitä ei kannata hangata liikaa, Väkevä neuvoo.
– Kannattaa käyttää rasvaista perusvoidetta illalla ja laittaa vaikka yöksi puuvillahanskat käteen, niin se tilanne korjaantuu jo aika hyvin yön aikana.
Jos sillä ei pärjää, niin sitten voi käyttää mietoa kortikosteroidivoidetta, Väkevä täydentää.
Pesuaineeksi kuivakätisille Liisa Väkevä suosittelee pH-arvoltaan lievästi happamia valmisteita. Ja koska hajusteet voivat pitkässä käytössä altistaa hajusteallergian kehittymiselle, kannattaa ehkä valita hajusteeton saippua, hän lisää.
Terveen ihon happamuutta kuvaava pH-arvo on viiden paikkeilla. Vesi, pH-arvoltaan seitsemän, tekee ihosta hetkellisesti emäksisempää. Nyt noita hetkiä on toistuvan käsienpesun vuoksi enemmän.
Se tuntuu ihon kuivuutena, varsinkin kun saippua voi olla varsin emäksistä, jopa yhtä emäksistä kuin konetiskiaine. Nestesaippuan etiketistä luvun saattaa nähdä, mutta palasaippuan paperista sitä ei löydy, sillä pH-arvon voi mitata vain nesteestä.
Puhdas vesi on pH-arvoltaan 7. Se on asteikon neutraali perusluku. Sitä pienemmät luvut ovat happamia ja isommat emäksisiä. Yhden numeron muutos tarkoittaa kymmenkertaista muutosta happamuudessa tai emäksisyydessä. Ääripäiden aineita ovat akkuhappo ykkösellään ja lipeä 13,5:llään.
Saippuapesu on asiantuntijoiden mukaan tehokkain tapa päästä eroon koronaviruksista, joita on saattanut päätyä pinnoilta käsiin. Mutta jos ihon kuivuminen huolestuttaa, kannattaako turvautua kakkosvaihtoehtoon, käsidesiin?
– Kyllä sekin on rasite. Käsidesitkin kuivattavat ihoa jonkin verran, vaikka valmistajat pyrkivät siihen, että niissä on jonkin verran kosteuttavia tekijöitä, Liisa Väkevä vastaa.
Vaikka ahkeran käsihygienian rasittavuutta iholle ei siis voi käsidesilläkään kiertää, toisessa vaakakupissa on se fakta, että puhtaat kädet säästävät ihmishenkiä aina, kun vakavia hengitystietulehduksia aiheuttavia viruksia on liikkeellä.
"Ihmiset alkoivat torjua koronaa – kävikin niin, että influenssa hävisi lähes olemattomiin Suomessa", uutisoi Yle huhtikuun alussa.
Vaikka syitä on epäilemättä monia ja tämäntalvisen influenssakauden kulusta ja rokotteiden tehosta kertova raportti valmistuu vasta kesällä, käsienpesu ei ole ollut ainakaan haitaksi.
Aiempien tutkimusten meta-analyysissä on todettu, että hengitystieinfektioiden riski pienenee käsienpesusta viidenneksen verran.
– Hyvä käsihygienia on se perustoimi, jonka voi influenssa- ja flunssavirusten ehkäisemiseksi tehdä. Käsienpesu sekä hyvä yskimis- ja niistämishygienia, vahvistaa Liisa Väkevä.
Käsien ryppyisuudestä ja kutinasta tai rasvaamisen vaivasta huolimatta virustentorjuntapesuista ei siis kannata laistaa.
– Sehän on se 20 sekuntia. Siinä voi vaikka hyräillä mielessään pari säkeistöä ”paljon onnea vaan” itselleen ja toivottaa samalla tsemppiä näinä aikoina.
Lue myös:
Ärsyttääkö hokeminen käsien pesemisestä – näin sanoo tiede saippuasta ja käsidesistä