Kouvolan Anjalassa sijaitseva Anjalan kartano pääsee tänä kesänä loistamaan yhdessä auringon kanssa, kun se saa uuden keltaisen pinnan.
Keltainen väri tulee keltamullasta, joka on hyvin hienojakoista rautapitoista savimineriaalia. Kyseessä on keittomaali, joka on satoja vuosia vanha valmistusmenetelmä. Maali valmistuu keittämällä useita tunteja. Väripigmenttinä käytetään maavärejä.
– Keltamulta ei ole tämän rakennuksen alkuperäinen pintakäsittely. Täällä on käytetty pellavaöljymaalia, ja niitä jäänteitä löytyy vielä hieman seinästä, työnjohtaja Iina Lautala kertoo.
Keltamultaa yleisempi versio on punamulta. Sitä suositeltiin talonpojille tölliensä maalaamiseen jo 1700-luvulla.
Yli 200-vuotiaan Anjalan kartanon seinässä oleva maalikerros on huomattavasti tuoreempi.
Anjalan kartanon edellinen keltamultamaalikerros on jo ehtinyt haalistua, koska se vedettiin kartanon pintaan 2000-luvun alkupuolella.
– Se on hieman harmaan ja kulahtaneen näköinen. Maalipinta on jo kovasti kulunut. On mahtavaa nähdä se sitten, kun se on aivan uudessa maalissa, Ankkapurhan kulttuurisäätiön kehittämispäällikkö Kirsi Sali sanoo.
Kymijoen rannalla seisova Anjalan kartano on historiallisesti merkittävä.
Pitkä historia
Kartano tunnetaan parhaiten Anjalan liitosta, joka on nimetty kartanon mukaan. Kartanossa allekirjoitettiin vuonna 1788 Ruotsin ja Venäjän välisen sodan lopettamista vaatinut vetoomus, jota pidetään myös Suomen ensimmäisenä pyrkimyksenä kohti itsenäisyyttä.
Venäläinen tykkituli tuhosi alkuperäisen, 1600-luvulla rakennetun kartanon 1700-luvun lopussa, mutta nykyinenkin kartanorakennus on jo parisataa vuotta vanha. Myös kivinavetta on 1800-luvulta.
Anjalan kartano kunnostettiin museoksi 1950-luvulla. Tuolloin huoneiden sisustus ja pintamaalit entisöitiin 1800-luvun tyyliin. Parvekkeita ja ikkunoita kunnostettiin.
Museovirasto sulki kartanossa toimineen museon vuonna 2010. Alueella toimi vielä museotoiminnan loputtua museonhoitaja, joka huolehti kartanosta. Sitten hänkin lähti, ja rakennus jäi valtion Senaatti-kiinteistöjen huoltoon.
Senaatti-kiinteistöt etsi pitkään ostajaa tyhjillään olleelle kartanolle, kunnes se päätyi paikallisen Regina-säätiön kautta entisen omistajasuvun Wreden haltuun loppuvuodesta 2017. Tämän jälkeen uusi omistaja solmi pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Ankkapurhan kulttuurisäätiön kanssa, joka ryhtyi huolehtimaan kartanosta.
Kartano auki heinäkuussa?
Ankkapurhan kulttuurisäätiö kunnostaa rapistuneesta kartanosta matkailukohdetta, joka houkuttelisi matkailijoita yhä kauempaa.
Rakennuksen katto remontoitiin reilu vuosi sitten. Kartanon parvekkeita ja ulko-ovia on myös kunnostettu, jotta rakennuksessa on turvallista liikkua.
Kirsi Sali Ankkapurhan kulttuurisäätiöstä uskoo, että koronakriisin aikana matkailu kotimaan kohteissa lisääntyy. Historiallinen kartano avataan uudelleen kävijöille näillä näkymin heinäkuussa, jos vain valtion kokoontumisrajoitukset sen sallivat.
Kartanon menneisyyteen on voinut jo parina kesänä tutustua paikan päällä virtuaalisesti siten, että kävijä näkee oman puhelimensa läpi, miltä kartanon sisustus on voinut näyttää 1800-luvun alkupuolella. Virtuaalinen todellisuus avautuu yleisölle myös tulevana kesänä.
Tämän kesän maalaustyöt maksaa rakennuksen omistaja Regina-säätiö. Kulttuurisäätiö on vastannut aiemmista remontoista muun muassa Museoviraston kulttuuriavustuksilla.
Käsityötä
Ennen maalaustöitä rakennuksesta on selvitetty aiemmat värikerrokset sekä haitta-aineet, jotta remontin tekijät tietävät, millaisia myrkkyjä korjaustöissä voi tulla vastaan.
– Lyijyyn varaudumme aina. Sitä löytyy aina, joten suojavarusteet ovat sen mukaiset, kertoo työnjohtaja Iina Lautala restaurointiosuuskunta Kymen Karmiinista.
Ennen varsinaista maalausta seinät harjataan teräsharjalla ja vanhat pellavaöljymaalin jäänteet raavitaan pois mahdollisimman tarkkaan.
– Tämä tehdään käsityönä. Käytämme maalikaapimia ja teräsharjaa, Iina Lautala kertoo.
Lahoa voi löytyä
Seuraavaksi remontti etenee mahdollisesti sisätiloihin sitä mukaa, kun tarvetta ilmenee.
– Sisätiloissa maalipinta on hilseillyt jonkin verran ja tapetti on saanut kosteutta. Niitä kunnostetaan sitä mukaan, kun löytyy sopivia tekijöitä, Kirsi Sali sanoo.
Muuten Sali pitää rakennuksen nykykuntoa kohtalaisen hyvänä: rakennuksessa on tukeva kivijalka, katto on kunnossa ja vesi juoksee rakennuksesta poispäin, kuten pitää.
– Vanhasta hirsisestä rakennuksesta löytyy pientä lahoa sieltä täältä, mutta arvioiden mukaan hirsi on ihan kohtuullisessa kunnossa.
Ainoastaan ikkunoissa on vielä kunnostettavaa.
– Ikkunoissa alkaa kohta kitit tippua ja maali hilseillä, mikä tekee ikkunoille tietenkin huonoa.
Ikkunat uusitaan tänä kesänä samalla, kun kartanon ulkoseinät maalataan. Ikkunaruudut irrotetaan ja ne viedään kunnostettaviksi remonttifirman pajatiloihin Kotkan Sunilaan. Siellä lasit irrotetaan sekä kitit ja maalit poistetaan. Tämän jälkeen ikkunat lasitetaan uudelleen ja maalataan kolmeen kertaan pellavaöljymaalilla.
Säät ratkaisevat, milloin mittava julkisivuremontti on kokonaan valmis.
– Jos julkisivusta löytyy paljon puunkorjauksen tarvetta, se venyttää urakkaa. Nyt on arvioitu, että urakan kesto olisi kaksi kuukautta, työnjohtaja Iina Lautala Kymen Karmiinista arvioi.