Yritysten tukeminen koronakriisin jysäyttämän railon yli on hallituksen koronatalouspolitiikan yksi kantava ajatus.
Hallitus purkaa rajoituksia vähitellen, mutta kuluttajien käyttäytymistä on vaikea ennakoida. Vaikka ravintoloita avataan, ihmiset eivät välttämättä suurin joukoin mene niihin. Tälläkin hetkellä monet erikoiskaupat ja kampaamot pitävät oviaan auki, mutta asiakkaita ei näy.
Kuluttaminen palautuu kunnolla vasta sitten, kun kansalaiset luottavat siihen, ettei tauti tartu.
Yrittäjä Juha Itkonen kommentoi Twitterissä, että jos talouden sokki osoittautuu pidempiaikaiseksi eikä poistu rajoituksia keventämällä, talouspolitiikan strategiaa pitäisi muuttaa.
“Odota ja tue -strategia ei kanna pitkään, jos ongelma muuttuu rakenteelliseksi. Pitäisi keksiä uutta työtä, eikä vain odottaa, että vanhat palaa.”
Itkonen täsmentää tarkoittavansa rakennemuutoksilla sitä, että ihmiset eivät ehkä kaikilta osin halua enää samoja asioita kuin ennen koronaa.
Itkonen on aktiivinen Twitter-keskustelija. Hän on valtiotieteiden tohtori ja entinen Suomen Pankin ekonomisti. Hän lähti pankista vuosi sitten ja perusti Robonomistin. Se on neljän hengen startup-yritys, joka luo robotteja tiedon keruuseen ja käsittelyyn.
Suomen hallituksen talouspolitiikan ajatuksena on, että kun rajoituksia löysätään, talous palaa pikkuhiljaa ennalleen.
– Mutta nyt alkaa vähän näyttää siltä, että tämä kriisi muuttaa kuluttajien tottumuksia aika paljon, välttämättä paluuta normaaliin ei ole nähtävissä ainakaan lyhyellä aikavälillä, Itkonen sanoo.
Jos talouden rakenteet pidetään ennallaan, saattaa käydä niin, että kuluttajat haluavat eri asioita kuin mitä on tarjolla. Ravintola-, matkailu- ja kulttuuripalveluille ei ole välttämättä samanlaista kysyntää vuoden tai kahden kuluttua.
Itkosen mukaan epävarmaa on esimerkiksi se, palaavatko ulkomaalaiset matkailijat Lappiin.
– Elpyykö Lapin-matkailu ennalleen? Siihen on ladattu paljon odotuksia ja rakennettu infrastruktuuria.
Kansainvälisten risteilyjen suosion virkoaminen vaikuttaa Suomeenkin. Jos kysyntä hiipuu, Suomesta ei tilata uusia risteilyaluksia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi aiemmin, että koronakriisin varustamoille tuoma ahdinko voi johtaa jopa laivatilausten perumisiin.
Odota ja tue -strategia tulee myös kalliiksi, koska julkinen sektori joutuu ottamaan sen takia paljon velkaa.
Itkosen mukaan yritykset keksivät koko ajan uudenlaisia tapoja palvella asiakkaita poikkeusoloissa.
– Myös talouspolitiikalla voisi tukea tällaista kehitystä.
Itkosen mukaan suorat tuet ovat sikäli paikallaan, että ne hillitsevät konkurssiaaltoa, mikä ehkä on luvassa.
Tukea epidemian oloissa pyörivälle toiminnalle
Tukipolitiikkaa kommentoi toinen aktiivinen Twitter-keskustelija, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta:“Jos sokki on pitkä, niin kannattaisi pikemminkin tukea uuden liiketoiminnan luomista kuin pitää hengissä pre-korona-liiketoimintaa.”
Hänen mukaansa yritystukien optimaalinen suunnittelu on kuitenkin mahdotonta, koska häiriötilan pituutta ei tiedetä.
– Jos poikkeustila jatkuu liki vuoden, voisi olla kansantalouden kannalta järkevää tukea liiketoimintaa, jota pystyy epidemian oloissa pyörittämään sen sijaan, että pidetään valtion tuella syväjäässä vanhoja liiketoimintamalleja.
Liiketoiminnan korvaaminen uudella edellyttäisi sekin tukea, jotta yritystoimintaa syntyy nopeasti.
– Jos on selvää, että ravintolat ovat kiinni vain pari kuukautta ja sen jälkeen asiakkaat palaavat, ei ole tietenkään järkevää lähteä investoimaan mihinkään korvaavaan liiketoimintaan, Kaukoranta sanoo.
Paljon parjattu Business Finlandin tuki ei Kaukorannan mielestä olekaan mennyt vääriin osoitteisiin, sikäli kuin tukea on mennyt innovatiivisille yrityksille. Business Finlandin tukien jakamisen kriteerinä on ollut toiminnan kehittäminen. Juha Itkonen arvioi kuitekin, että kehittäminen saattoi olla monissa tukihakemuksissa varsin päälleliimattua.
Sopeutumista muutoksiin tapahtuu tuista riippumatta. Ellei esimerkiksi matkailuala palaudu ennalleen, lomautettuja irtisanotaan ja he siirtyvät toisiin tehtäviin.
EK:n pääekonomisti: verotuki ei vaatisi monimutkaista harkintaa
Konkursseja tulee koronan takia joka tapauksessa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyyn vastanneista yritysjohtajista 18 prosenttia arvioi, että yritys on vaarassa ajautua konkurssiin koronan takia. Vielä konkursseja ei ole laitettu vireille tavallista enempää.
– Konkurssien määrä tulee kasvamaan selvästi, miten voimakas se aalto on, niin riippuu kestosta, Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila sanoo.
Urrila puolustaa yritystukia vaikka ymmärtää, että kuluttajien tarpeet voivat muuttua koronan seurauksena. Tuilla minimoidaan yhteiskunnan ja talouden vahinkoja.
– Kriisin alkuvaiheessa suoralla tuella on paikkansa, kun yritykset joutuvat tyhjän päälle aivan yllättäen. Meillä on kuitenkin näköala, että tästä voitaisiin päästä kohtuullisessa ajassa ainakin hiukan kestävämmälle pohjalle, Urrila sanoo.
Hänen mukaansa yritykset olisivat tarvinneet suoria tukia aikaisemmin.
– Monella yrityksellä kriittinen aika on jo mennyt. Jos on pieni yritys, joka elää kädestä suuhun, niin halu lähteä ottamaan velkaa ei ole kovin iso, varsinkin kun on suuri epävarmuus siitä mihin ollaan menossa.
EK on ehdottanut yritysten tukemista verotuksen kautta esimerkiksi niin, että tänä vuonna tappiota tekevä yritys saisi nopeutetusti veronpalautusta viime vuoden voitoista maksamistaan veroista.
Etuna on Urrilan mukaan tuen automaattisuus, jolloin se ei vaadi monimutkaista harkintaa.
Urrilan mukaan myös uuden liiketoiminnan kehittämiseen tarvitaan tukea sitä suuremmalla syyllä, mitä pitempi kriisi on ja mitä voimakkaammin tuleva maailma on erilainen koronan jälkeen.
Nokian uutta nousua jäätiin liiaksi odottelemaan
Juha Itkonen muistuttaa, että vuoden 2009 finanssikriisi antoi Suomelle ison talouspolitiikan opetuksen. Kun kansainvälinen taantuma iski Suomeen, kännykkäteollisuus oli jo alamäessä. Myös metsäteollisuudessa paperin kansainvälinen kysyntä oli alkanut jo heiketä.
– Tällaisiin sokkeihin elvytys, suorat tuet tai tulonsiirrot eivät auta. Ne eivät palauta menetettyä liiketoimintaa.
Suomi kuitenkin elvytti hyvin voimakkaasti. Sen katsotaan osaltaan viivästyttäneen talouden sopetumista uusiin oloihin.
– Jäätiin odottamaan Nokian nousua ja paluuta sen sijaan, että olisi keskitytty tekemään tilaa uudelle.
Tätä pidetään Itkosen mukaan yhtenä selityksenä sille, miksi Suomessa finanssikriisin jälkeinen taantuma kesti niin pitkään.