Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomalaiset hakevat huimaa tahtia Kelan työttömyysturvaa. Hakemusten määrä on yli kolminkertaistunut maalis-huhtikuussa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Kaikkiaan hakemuksia jätettiin Kelaan yli 120 000 kappaletta maaliskuun puolivälin ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Viime vuoden vastaavana aikana hakemuksia tuli 38 000 kappaletta.
Kasvua on kaikissa ikäryhmissä, maakunnissa sekä naisissa että miehissä. Tiedot käyvät ilmi taloustutkimusyksikkö Helsinki GSE:n tekemästä analyysistä.
Raportti perustuu Kelan hakemusdataan, jota tutkijat ovat yhdistäneet esimerkiksi verottajan tietoihin hakijoiden ammattitaustasta.
Tulosten mukaan eniten Kelan työttömyysetuuksia ovat hakeneet nuoret, 20–24-vuotiaat naiset. Ikäryhmän naiset jättivät maalis-huhtikuussa Kelaan yli 12 000 hakemusta. Viime keväänä määrä oli selvästi alle 5 000 hakemusta.
Myös nuoret miehet ovat hakeneet tänä keväänä Kelalta työttömyysturvaa tiuhaan, mutta kasvu on loivempaa kuin naisilla.
Tilannetta selittää se, että koronaepidemian torjuntatoimet ovat iskeneet kovaa erityisesti naisvaltaisiin palvelualoihin.
– Sama näkyi jo aiemmin lomautus- ja irtisanomistilastoissa, eli kriisi tuntuu osuvan erityisesti nuoriin naisiin. Tätä selittävät varmasti ainakin osin ammatit, joissa he toimivat, sanoo Helsinki GSE:n akateeminen johtaja, professori Otto Toivanen.
Kelalta voivat hakea työttömyysturvaa työntekijät, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi työntekijöitä, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan tai joiden työhistoria on lyhyt.
Kelan työttömyysetuuksiin kuuluvat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Palvelualoilla on rytissyt kovaa
Raportista selviää myös, mihin ammattiryhmiin koronaepidemia on kolahtanut koviten. Naisista eniten hakemuksia ovat jättäneet myyjät, kampaajat ja lähihoitajat.
Miehistä työttömyysturvaa ovat hakeneet eniten ravintolatyöntekijät, kuljettajat ja myyjät.
Hakemusmäärien kasvu on ollut kovinta Uudellamaalla, jossa nousua on huimat 300 prosenttia viime kevääseen verrattuna.
Kasvu on ollut erittäin voimakasta myös Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla sekä Lapissa.
Selvityksen perusteella myös asumistukea on haettu koronakeväänä selvästi viime kevättä enemmän. Kasvu on ollut kovinta Uudellamaalla, missä yleisen asumistuen hakemusmäärät kasvoivat yli 60 prosenttia viime kevääseen verrattuna.
– Tämä indikoi selvästi sitä, että koronakriisi on osunut jo ennestään aika heikossa taloudellisessa asemassa oleviin kotitalouksiin, jotka ovat aiemmin pärjänneet ilman asumistukea, Toivanen sanoo.
Entä kuinka iso lasku Kelalle hakemustulvasta koituu?
– Huimista prosenttikasvuista voi lähteä jo päättelemään, että suhteessa aiempaan kasvu tulee olemaan huomattavaa, hän sanoo.
Helsinki GSE (Graduate School of Economics) on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin yhteishanke. Kela-tukia koskevaan selvitykseen voit tutustua tästä.
Lue myös:
Keskustelu on auki perjantaihin kello 23.00:een asti.