Tätä kirjoittaessani mietin, kuinka kaunista tähän aikaan vuodesta Balkanilla mahtaa olla. Kevät on parhaassa kukassa, ilma lämpenee ja katukahvilat surisevat auringonjanoisista ihmisistä.
Minun pitäisi olla Zagrebissa, Euroopan unionin tämänhetkisen puheenjohtajamaan Kroatian pääkaupungissa, raportoimassa EU:n laajentumisesta.
Kroatian puheenjohtajuus on mennyt penkin alle koronaviruksen takia, mutta kaikesta huolimatta EU:n tuorein jäsenmaa onnistui järjestämään sen puheenjohtajuutta alleviivaavan kokouksen, Länsi-Balkanin huippukokouksen.
Videokonferenssi ei koskaan korvaa fyysistä tapaamista, mutta olosuhteisiin nähden huippukokouksen lopputulema oli Kroatian kannalta hyvä.
EU vahvisti tukensa Länsi-Balkanin eurooppalaiselle tulevaisuudelle ja Länsi-Balkanin kumppanit toistivat sitoutumisensa eurooppalaiseen tulevaisuuteen.
Lue Zagrebin julistus täältä.
Kriitikot miettivät nyt, miten estää EU:n laajentuminen, kun näyttää siltä, että vanhoillakaan jäsenillä unioni ei tahdo pysyä kasassa. Laajentumisen kannattajat taas pelkäävät, että huippukokouksen lopputulema oli aivan liian laimea.
Päätöspaperissa ei mainita tärkeää seikkaa, että EU päätti maaliskuussa aloittaa jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Eikä siinä tietysti mainita, että Espanjalla oli kokouksen suhteen ennakkoehtoja.
Loppujulistuksessa ei puhuta kuudesta maasta, koska Espanja ei Katalonian tilanteen vuoksi tunnusta Kosovoa. Sen sijaan puhutaan EU:n Balkanin “kumppaneista”. Espanjan näkökulmasta kyse oli enemmänkin avustuskokouksesta. EU on myöntänyt Länsi-Balkanin tueksi 3,3 miljardia euroa koronapandemian voittamiseksi.
Voi olla, että EU ei koskaan enää laajene, mutta virtuaalinen huippukokous kuittasi Kroatian tavoitteen ja muistutti meitä Euroopan unionin perimmäisestä tarkoituksesta: yhtenäisyydestä ja solidaarisuudesta.
#SOMESSA: Ilkeät ja naiivit saksalaistuomarit sorkkivat rahapolitiikkaa
Tämän viikon ylivoimainen eurooppalainen keskusteluaihe on ollut (tietenkin koronaviruksen ohella) Saksan perustuslakituomioistuin. Se esitti tiistaina yllättävän uhkavaatimuksen Euroopan keskuspankille, kun se vaati tätä perustelemaan rahapolitiikkaansa paremmin. Suomen pankin pääjohtajan Olli Rehnin ja monen muun talouden ja eurooppaoikeuden asiantuntijan mielestä perustuslakituomioistuin talloo päätöksellään koko EU:n oikeusjärjestystä.
Twitterin EU-piireissä saksalaistuomareiden päätöstä moitittiin monin eri tavoin, muun muassa naiiviksi ja jopa ilkeäksi.
Nuorison suosimassa Instagramissakin aiheesta tehtiin meemejä. Ylläolevan Instagram-kuvan esittelytekstissä todetaan, että EKP haluaisi jatkaa miljardien eurojen arvoisten valtioiden joukkolainojen ostamista. "Ei, enpäs usko että jatkatte", Saksan perustuslakituomioistuimen presidentti, Andreas Voßkuhle vastaa kuvassa. Hän jäi muuten turvallisesti eläkkeelle keskiviikkona, heti seuraavana päivänä tuomion antamisen jälkeen.
#FAKTA: Euroopan keskuspankki on tukenut taloutta kriisivuosien jälkeen valtavilla summilla
Saksalaiset tuomarit väittävät EKP:n ylittäneen valtuutensa velkakirjaostoillaan, mutta sitkeinkään puritaani ei voi kiistää, etteikö keskuspankki olisi onnistunut talouden pönkittämisessä. Ilman EKP:ta esimerkiksi Italian tilanne olisi voinut jo vuosia sitten olla todella kurja. Suomalainen asuntovelallinenkin on hyötynyt, kun korot ovat olleet historiallisen matalat pitkään.
EKP:n tase on paisunut valtavien osto-ohjelmien vuoksi. Tähän mennessä arvopapereita on haalittu markkinoilta liki 3 000 miljardilla eurolla. Summalla kattaisi Suomen valtion menot karkeasti ottaen 50 vuotta.
HUOMAA MYÖS NÄMÄ AIHEET: Haastaako EU-komissio Saksan oikeuteen ja hiipuuko demokratia?
Nyt spekuloidaan sillä, kuka vastaa Saksan perustuslakituomioistuimen EKP:lle heittämään haasteeseen ja miten. Joidenkin mielestä asian setviminen kuuluu Saksan keskuspankille Bundesbankille ja maan hallitukselle.
Perustuslakituomioistuimen voi katsoa rikkoneen EU:n oikeusjärjestystä, kun se viisveisasi EU-tuomioistuimen antamasta ennakkopäätöksestä. Perustuslakituomioistuin pyysi itse EU-tuomareilta ennakkopäätöstä, mutta ei sitten kuitenkaan soveltanut sitä. Näin ollen myös EU-komissio voisi haastaa tiistaisen päätöksen.
Entinen EU-komission neuvonantaja ja kokoomuksen EU-vaaliehdokkaanakin ollut Aura Salla on nimitetty Facebookin EU-asioiden johtajaksi, onneksi olkoon! Sallan uraloikka herätti tuoreeltaan moraalikysymyksiä Brysselissä, ja hän kertoo tiedostavansa itsekin uuteen tehtäväänsä liittyvän eettisen ongelman. Facebook on ollut jatkuvasti napit vastakkain hänen pitkäaikaisen työnantajansa komission kanssa.
Brysselin koneessa selviää, miksi talouden ennustaminen on nyt historiallisen hankalaa. Ennustehaitari on leveämpi kuin koskaan aiemmin. Toimittaja Maija Elonheimon haastateltavana on Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen johtaja, professori Vesa Puttonen.
Halvat lentoliput saattavat olla tulevaisuudessa muisto vain, kirjoittaa Svenska Ylen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Valtavissa tappioissa uivat lentoyhtiöt ovat koronakriisissä veronmaksajien kukkarolla – pitäisikö niitä tuen ehtona velvoittaa muuttumaan vähäpäästöisempään, ympäristöystävällisempään suuntaan? Toimittaja Kai Jaskari taas esittää tässä jutussa kysymyksiä tulevaisuuden lentämisestä asiantuntijoille.
Yli puolet eurooppalaisista nuorista eli alle 30-vuotiaista arvioi uuden kyselytutkimuksen mukaan, että auktoritatiiviset eli itsevaltiaiset maat voivat hoitaa ilmastokriisiä paremmin kuin demokratiat. Kansalaisten mielipiteet ovat muutenkin radikalisoituneet kriisiolosuhteissa.
Unkari ei ole enää demokratia, yhdysvaltalainen, demokratian tilaa seuraava järjestö sanoo. Maan demokratian alasajo on ollut Freedom Housen mukaan yksi jyrkimmistä missään maassa aikaisemmin nähdyistä.
Ulkolinja perehtyy tällä viikolla voimakkaasti kasvavaan vesibisnekseen. Vedestä on hyvää vauhtia tulossa öljyn kaltainen kauppatavara. Monissa maissa vesibisnes on yksityistetty. Kuluttaja näkee tämän yleensä kohonneena hintana, ranskalaisdokumentissa todetaan.
Maailmanpolitiikan arkipäivää -radio-ohjelmassa käsitellään maailmanlaajuisen terveyspolitiikan tulevaisuutta ja pohditaan myös, millainen uhka pandemia on liberaalille kansainväliselle järjestykselle.
ENSI VIIKOLLA: Eurooppa alkaa avautua ja huomenna juhlitaan Eurooppa-päivää
Jännittävintä ja mielenkiintoisinta on lähipäivinä se, miten Eurooppa lähtee avautumaan. Kahden kuukauden koronasulkujen jälkeen kaikki kaupat avaavat ovensa muun muassa Ranskassa ja Belgiassa, varotoimineen.
Lauantaina juhlitaan Eurooppa-päivää, tällä kertaa lähinnä virtuaalisesti.
EU:n ja Britannian välisissä neuvotteluissa tulevasta kauppasuhteesta alkaa kolmas kierros. Edellisen neuvotteluviikon jälkeen EU:n pääneuvottelija Michel Barnier totesi, että Britannia ei ole tehnyt juuri mitään eikä tilanne näytä hyvältä. Viimeiset neuvottelut käydään kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja jos edistys on niin nihkeää kuin miltä näyttää, Britannia toden totta lähtee omille teilleen ilman vapaakauppasopimusta vuodenvaihteessa.
Komissiolta odotetaan koronapäivitettyä ehdotusta EU:n seitsemän vuoden budjetista ja jälleenrakennusrahastosta taas keskiviikkona, mutta on täysin mahdollista, että esitystä siirretään yhä. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen ei enää halua arvioida aikataulua.
Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.
Tekstiä kojattu 8.5. klo 10:31: Eurooppalaiset nuoret arvioivat auktoritatiivisten valtioiden hoitavan paremmin ilmastokriisiä, ei koronakriisiä, kuten linkistä käy ilmi.