Elinkeinoministeri Mika Lintilä on tyytyväinen Business Finlandista tehtyyn selvitykseen, jonka mukaan rahat on jaettu niin kuin lainsäädäntö ja ohjeistus edellyttävät.
Raportti ei kuitenkaan ota kantaa julkisuudessa eniten kysyttyyn seikkaan: Oliko Business Finland oikea taho jakamaan korona-ajan tukia, kun lainsäädäntö määrää sen jakamaan tukia nimenomaan kehityskohteisiin. Tukia meni alkuvaiheessa eniten konsultti- ja it-alan yrityksille, joiden ei uskottu olevan kriisin pahimipia kärsijöitä. Myöhemmin myös kaupat, ravintolat ja majoitustoiminta ovat nousseet tuensaajien joukossa
Lintilän mukaan suuri ongelma oli siinä, että tukea piti saada liikkeelle hyvin nopeasti.
– Meillä ei ole valtiolla mitään sellaista elintä, jonka kautta olisi suoraan pystytty yrityksille jakamaan vapaata avustusrahaa. Hallitus teki yksimielisen päätöksen, että siinä käytetään Business Finlandia.
Lintilä korostaa, että Business Finlandilla on oma lainsäädäntö.
– Emme me virkamiehiä voi velvoittaa, että he tekisivät lainvastaisia esityksiä.
Laissa säädetään muun muassa, että yritys voi käyttää 20 prosenttia tuesta kiinteisiin kustannuksiin. Nyt rajaa on nostettu 30 prosenttiin. Kehittämisvelvoite sen sijaan on ennallaan.
Lintilä arvioi, että suurin osa tuista on mennyt suureen tarpeeseen ja nimenomaan pienempiin yrityksiin.
– Pitää muistaa, että tämä ei ole ole lainkaan vastikkeetonta tukea eli yrityksen pitää osoittaa, mihin tämä raha on käytetty. Ei se että joku on saanut idean, että minäpäs satuilen Business Finlandiin nyt tällaisen tarinan ja saan sillä tämän tuen.
Kehittämistuen tarpeesta kertoo Lintilän mukaan suuri hakemusmärä. Business Finlandiin on tullut 25 000 hakemusta, mikä on parikymmentäkertainen määrä normaaliin aikaan nähden.
Lintilän mukaan enemmän kriisituen tapaisesta tuesta on luvassa esitys ensi viikolla.
Puutteita yksittäistapauksissa
– Ei tullut ilmi mitään yllättävää. Päähavainto on se, että Business Finland on myöntänyt koronatukea säädösten mukaisesti, kertoo johtaja Antti Joensuu työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Tarkastuksessa on löytynyt yksittäistapauksia, joissa tuen myöntämisen kriteerit eivät ole täyttyneet.
– Näihin tietenkin puututaan. Kokonaiskuva kuitenkin on se, että tuki on saavuttanut hakijat kriteerit täyttäen ja lainsäädännön mukaisesti, Joensuu jatkaa.
– Olen tyytyväinen siitä, ettei Business Finlandin prosesseista tai menettelystä kokonaisuutena löytynyt puutteita. Nämä yksittäiset lisäselvitystä vaativat tapaukset tullaan käymään tarkasti läpi. Olemme jo sen työn aloittaneet, toteaa Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola.
Tarkastuksessa ei arvioitu Business Finlandin rahoituspalveluiden soveltuvuutta koronakriisissä eikä BF:n asemaa häiriötilannerahoituksen myöntäjätahona.
Puutteita hakemuksissa ja kepeämpiä hankkeita
Tarkastuksen perusteella Business Finland ei ole tiedotteen mukaan rahoittanut sellaista yhtiötä, joka rahoituspäätöksen ajankohtana olisi asetettu konkurssiin tai yrityssaneerausmenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi, tai jolla olisi ulosotossa verovelkaa, tai joka olisi menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi.
Tarkastuksessa on kuitenkin tullut esille yksittäisiä tapauksia, joissa kriteerit ovat horjuneet.
Esimerkiksi kommandiittiyhtiön oman pääoman riittävyyttä ei ole dokumentoidusti varmennettu, avustusta myönnetty yritykselle, jolla oli päätöksentekohetkellä puutteita tietojen toimittamisessa verottajalle tai joissa rahoituksen saajalle on myönnetty rahoitusta kriteerin vastaisesti yli 30 prosenttia liikevaihdosta.
Tarkastuksessa on tullut esille myös tapauksia, jossa on myönnetty ohjeistuksen vastaisesti samanaikaisesti esiselvitys- ja kehittämistukea samalle yritykselle samaan kohteeseen, vaikka näin ei voi tehdä ennen ensimmäistä avustuspäätöstä.
– Havaitut puutteet eivät ole kuitenkaan ole merkittäviä, kun ottaa huomioon rahoitettujen avustusten kappale- ja euromäärät, Joensuu sanoo.
Tarkastajat pistivät myös merkille, että kehittämishankkeissa kynnystä oli madallettu.
Tämä on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta erityisesti kehittämisen ja varsinaisen liiketoiminnan välillä.
– Kun aiemmin on vaadittu suurin piirtein kansainvälistä tasoa oleva innovaatio tuen saamiseen, niin nyt on riittänyt, että hanke kehittää vain sen yksittäisen yrityksen toimintaa, Joensuu täsmentää.
Tarkastuksen on tehnyt ulkopuolinen tilintarkastusyhtiö BDO audiator.
– Tilasimme tarkastuksen heiltä, koska omat resurssit eivät siihen riittäneet ja siksi, että BDO:lla oli tarkastukseen tarvittavaa osaamista, Joensuu sanoo.
Epäilyt tukien valumisesta vääriin kohteisiin käynnistivät tarkastuksen
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti Business Finlandin koronatukien tarkastuksen 23.4. Tarkastuksen kohteena oli Business Finlandin myöntämä esiselvitys- ja kehittämisrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin.
Tarkastuksen tavoitteena on ollut selvittää ovatko rahoituskriteerit selkeät ja hyvin viestitty. Tarkastuksen kohteena ovat olleet myös käsittelyprosessin asianmukaisuus ja päätösten säädöstenmukaisuus, myöntö- ja hylkäysperusteet, hakemusmäärät ja käsittelyajat sekä myönnetyn rahoituksen aiottujen käyttökohteiden sääntöjenmukaisuus.
Business Finlandin rahoitusohjeissa kerrotaan, että esiselvitysrahoitus on enintään 10 000 euroa. Avustuksen suuruus on 80 prosenttia projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.
Kehittämisrahoitus on enintään 100 000 euroa. Avustuksen määrä on 80 prosenttia projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.
Häiriötilannerahoitus on avustusta, eikä sitä tarvitse maksaa takaisin. Rahoitusta saa käyttää vain hankkeen palkkoihin ja ostettaviin asiantuntijapalveluihin. Esimerkiksi vuokrakulut eivät ole hyväksytty kustannuslaji.
Business Finlandin toimien tarkastuksen käynnisti keskustelu siitä onko tukea mennyt vääriin kohteisiin ja onko kehittämistuki ylipäätään toimiva tukimuoto, kun yritysten kassat tyhjenivät koronarajoitusten myötä.
Päivitetty klo 15.33 ja lisätty TEM:n Joensuun sekä Business Finlandin Kopolan haastattelu sekä yksityiskohtia raportista. Lisätty elinkeinoministeri Mika Lintilän kommentit klo 17.10
Lue lisää: