Positiivisesti ja huolettomasti elämää katsoneen pesäpalloilija Anssi Lammilan ajatusmaailma muuttui viime vuonna 16. kesäkuuta.
Kouvolan Pallonlyöjien konkari joutui jättäytymään Siilinjärven Pesistä vastaan pelatusta kamppailusta jo alkulämmittelyissä, kun käsi ja puolet naamasta alkoivat puutumaan.
Sairaalassa diagnoosiksi todettiin TIA-kohtaus, joka on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, minkä vuoksi Lammila vietti pari päivää sairaalassa. Lammilaa tutkittiin perusteellisesti sairaalassa ja myös sen jälkeenkin, mutta syytä kohtaukselle ei missään vaiheessa löytynyt. Ainoa löydös oli sydämen synnynnäinen rakennevika, mutta sen yhteyttä kohtaukseen ei pystytty toteamaan.
Sairaskohtaus piti Lammilan liikuntakiellossa pitkän aikaa. Hän pääsi pelikentille vasta elokuussa, eli puolitoista kuukautta kohtauksen jälkeen.
– Sain kontaktin lääkäriin, jonka kanssa asiat lähtivät rullaamaan nopeasti. Suljimme pois suurimmat riskit ja totesimme, että tässä ei leikitä terveydellä, jos jatkan urheilemista, Lammila sanoo Yle Urheilulle ja kertoo syövänsä varotoimenpiteenä verenohennuslääkkeitä.
Lammilaa jännitti silti palata pelikentille, sillä hän oli saamansa liikuntakiellon vuoksi aiempaa huonommassa juoksukunnossa. Myös sairauskohtaus ja sydämen rakennevika mietityttivät.
– Normaalisti pelit menevät tietynlaisessa flow’ssa, mutta silloin ensimmäisissä peleissä sairauskohtauksen jälkeen ajatus oli kyllä usein katkolla.
– Syksyä kohti tuli luottoakin siihen, että kyllä tässä pärjätään ja kaikki menee ihan ok, Lammila tuumii.
Kohtaus laittoi Lammilan miettimään entistä enemmän suhtautumista omaan terveyteensä. Lammila on tunnettu positiivisena ihmisenä, mutta nyt hän ymmärsi, että elämässä voi tapahtua asioita nopeastikin, eikä terveydellisiä asioita pidä vähätellä.
Tässä vaiheessa pelaamisen kannalla
Pesäpalloliitto on kertonut, että pesäpallokausi voisi alkaa kesäkuussa, mutta liitto tekee lopulliset päätöksensä ensi viikolla aluehallintavirastolta saatujen tarkempien ohjeistusten jälkeen.
Henkilökohtaisesti Lammilan ajatukset pelaamisen suhteen vaihtelevat päivittäin. Hänellä on toisaalta kova halu pelata jo siksi, että Kouvolan Pallonlyöjillä on hyvä mahdollisuus menestyä syksyn mitalipeleissä. Hän on kuitenkin myös miettinyt, mikä on elämässä tärkeintä. Onko voittaminenkaan sen arvoista, että leikitään terveydellä?
– Toisaalta viranomaiset eivät varmasti antaisi lupaa pelata, jos olisi olemassa valtavia riskejä, Lammila pohtii.
Lammila kuuluu kuitenkin niihin pelaajiin, jotka joutuvat miettimään pelaamistaan myös oman terveytensä kannalta. Nyt saatujen tietojen valossa Lammilan vastaus kallistuu pelaamisen puolelle, mutta hän myös muistuttaa, että kauden alkuun on monta viikkoa.
– Tässä kohtaa näen, että pelaan, mutta tässä ehtii tapahtua niin monta asiaa, että saatan pyörtää mielipiteeni.
Lammila uskaltaa lähteä pelaamaan, jos virus pysyy kurissa.
– Jos tauti ei leviä käsiin ja kaikki pysyvät terveenä joukkueessa ja lähipiirissä, luulen, että uskallan lähteä pelaamaan, Lammila sanoo.
Lammila ryhtyi "tubettajaksi"
35-vuotias konkari on viime vuosina elänyt ja hengittänyt ainoastaan pesäpalloa, mutta mennyt talvi ja etenkin kevät on ollut monella tapaa erilainen.
Lammilan arki ei ole muuttunut pelkästään pesäpallon keskeyttämisen vuoksi, sillä hän on toiminut menneen lukukauden aikana myös kouvolalaisella yläasteella sijaisopettajana. Matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa opettanut Lammila myöntää, että opiskelijoiden etäopettaminen oli varsinkin aluksi hankalaa.
Hän on kuitenkin ollut jopa positiivisesti yllättynyt, miten opiskelijat ovat suoriutuneet.
– Nykypäivänä on onneksi kanavia, joilla opettaa. Olen ryhtynyt myös tubettajaksi ja tehnyt Youtube-videoita, Lammila kertoo etäopettamisesta.
Pian rutiinit täytyy jälleen laittaa uusiksi, sillä Lammila palaa oppilaineen lähiopetukseen ensi viikon torstaina. Jossain vaiheessa arki normalisoituu myös harjoittelun suhteen, kun pelaajat aloittavat pienryhmäharjoittelun.
Lammila sanoo, että pelaajat ovat keskustelleet myös yhdessä siitä, mikä olisi kauden jatkamisen suhteen järkevintä.
Vaakakupissa painaa seuran taloudellisen tilanteen lisäksi myös pelaajien omat tulot, sillä osa tienaa leipänsä pelkästään pesäpallolla. Toiset puolestaan pohtivat pelaamista siviilityönsä vuoksi, sillä 2–3 peliä viikossa ei mahdollistaisi pelaajille täyttä työviikkoa, mikä puolestaan näkyisi palkkakuitissa.
Pesäpallokonkari toteaakin, että kausi olisi helpompaa jättää pelaamatta, jos se ei vaikuttaisi seurojen talouteen negatiivisesti.
– Raha pakottaa yrittämään. Koen, että jos ei olisi taloudellista aspektia, niin päätökset kauden perumisesta olisi jo tehty, Lammila tiivistää.
Lue myös:
Pesäpalloliitto tekee lopulliset päätökset ensi viikolla – pesiskausi käynnistymässä kesäkuussa