Joanton on entisen hevilaulajan, tenorin ja nykyisen poppari Jouni Nikulan taiteilijanimi.
Nikulan matka oman sisäisen äänensä löytämiseen on ollut pitkä. Se on vaatinut muodonmuutoksen, jossa entinen sisäinen ajatusmaailma, vanha laulutekniikka, laulujen melodiat ja tuotanto laitettiin uusiksi.
– Olen kyllä miettinyt, että minkä takia. Mutta se, että tekee hienon biisin, on uskomatonta polttoainetta, kertoo Joanton.
Suomen musiikkimarkkinat ovat kovan kilpailun alla. Yrittäjiä on paljon.
Esimerkiksi Teoston rekisteriin tulee sata uutta biisiä joka päivä.
– Vuonna 2019 niitä merkittiin 35 000 kappaletta, kertoo Teosto ry:n viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.
Musabisneksen terävin kärki on kapea.
Suurimmat levy-yhtiöt allekirjoittavat yhteistyösopimuksen vuosittain yhteensä arviolta noin 40 - 60 uuden esiintyjän kanssa. Lisäksi ne julkaisevat 1500 - 2000 uutta kappaletta kotimaan markkinoille.
Kun tähän lisätään vielä kaikki pienet toimijat, tuotetun tarjonnan määrä kasvaa vielä merkittävästi.
– Warner on viime vuosina solminut yhteistyösopimuksen noin 15 uuden artistin kanssa vuositasolla. Julkaistuja kappaleita oli viime tilikaudella 647, kertoo Warner Music Finlandin A&R Pekka “Pequ” Nieminen
Artistilla ja biisillä pitää olla tarina
Kova kilpailu pakottaa artistit miettimään omaa henkilöbrändiään vakavasti.
Pekka Nieminen on toiminut musiikkibisneksessä pääkallopaikalla1990-luvulta lähtien. Hän on nähnyt uransa aikana, että tarvitaan tarinoita ja niiden tulee olla uskottavia.
– Tänä päivänä sekä artistilla että biisillä tulee olla tarina. Se ei saa olla päälle liimattu, vaan sen pitää olla uskottava ja totta, sanoo Nieminen.
Brändäämisestä väitöskirjan kirjoittaneen Oulun yliopiston professori Saila Saraniemen mukaan henkilön brändääminen lähtee parhaimmillaan siitä, mitä ihminen aidoimmillaan on.
– Kyse on luottamuksesta. Vastaanottajan pitää voida samaistua esiintyjään. Se puolestaan vaatii sen, että ihmisen oma persoona pitää osata tuoda esiin kiinnostavalla tavalla, Saraniemi sanoo.
Joanton on hakenut uskottavuutta omaan muodonmuutokseensa niin, että kaikissa hänen kappaleissaan on tarina. Niin kuin artistilla itselläänkin.
Joanton-nimellä julkaistu ensimmäinen Sudet-kappale kätkee taakseen tarinan Pride-tapahtuman vastustajista. Lisäksi Joantonilla itsellään on pitkä musiikillinen jatkumo hevin ja oopperan kautta indiepoppiin ennen pop-vaikutteiseen iskelmään siirtymistä.
– Genrestä toiseen siirtyminen on mahdollista, mutta muutos pitää perustella itselle ja yleisölle, Nieminen sanoo.
Genrestä toiseen siirtyminen on mahdollista, mutta muutos pitää perustella itselle ja yleisölle.
Pekka "Pegu" Nieminen
Joanton oli ennen tunnettu kovaa ja korkealta laulamisesta. Nyt ensimmäisen julkaisun täyteen tuotetussa äänikuvassa myös laulun nyanssit erottuvat. Nyansseja etsittiin jo tekstejä sävellettäessä.
– Etsittiin oikeaa lauluääntä niin, että laulettiin hiljempaa ja hiljempaa kunnes kaikki äänensävyt tulivat esiin. Haettiin sellaista radioääntä, jolla voi leikkiä, kertoo Sudet-kappaleen säveltäjä Heidi-Maria Paalanen.
– Uuden laulutyylin opettelu oli iso muutos, kertoo Joanton.
Uudella Sudet-sinkulla on kuultavissa tietty “Eroma-soundi” joka tarkoittaa sitä, että ihmisäänellä on korvattu soittimia ja ääniraidalla on ikään kuin hymiöitä ja laulukoruja. Perinteinen synamattokin on korvattu Joantonin laulun äänillä.
Tuottaja Topi Kilpisen miksauspöydällä Kalasataman studiolla oli miksattavana kymmeniä lauluraitoja
– Eniten töitä Joantonin kanssa aiheutti se, miten heviäijä taipuu tekstin laulamiseen ja tunteiden tulkintaan, kertoo toinen tuottaja Virpi Eroma.
Julkisuuden tavoitteleminen ja halu laulaa ei riitä
Artistiksi aikovalle ei riitä, että on hyvä laulaja ja haluaa laulaa. Julkisuus ja raha eivät myöskään riitä tavoitteiksi.
– Yleisö aistii onko artisti aito. Pitää olla joku syvällisempi syy, joka pistää haluamaan artistin uraa enemmän kuin mitään muuta. Monesti taustalta löytyy joku traumaattinen kokemus, kertoo Pekka Nieminen.
Joanton on samoilla linjoilla.
– Nyt korona-aikana olen huomannut olevani introvertti ihminen. Sisäinen maailma on iso ja ne ajatukset on kiva saada kirjoittamalla ulos. Ehkä se painolasti on haava sielussa, kertoo Joanton.
Sitten mies vakavoituu.
– Kyllä mua kiusattiin koulussa käkkäristä hiuksista koulussa.
Artistin arvot
Artistin arvomaailman välittyminen kuulijalla on tärkeää. Sen kautta yleisön on mahdollista löytää kosketuspintaa artistin tulkitsemaan tarinaan.
Joanton kertoo olevan arvomaailmaltaan hyvin liberaali ja humaani. Myös laulujen keskiössä on ihmisyys.
– Olen ihmisenä herkkä. Sisäinen maailma on täynnä ajatuksia, joita jalostan ensin teksteiksi ja sitten lauluiksi.
Pekka Niemisen mukaan artistin ihmisyys rakennetaan arvojen päälle. Taide puolestaan tekee ne näkyväksi.
– Valistunut kuluttaja pystyy aistimaan, ovatko arvot kunnossa ja onko artistilla annettavanaan joku suurempi lahja ihmiskunnalle, Nieminen sanoo.
Joanton on tehnyt pitkän matkan tähän pisteeseen ja odottaa paljon tulevasta.
– Olisi ollut sata syytä lopettaa musiikin tekeminen jossain vaiheessa. Nyt näen edessäni äärimmäisen tärkeän askeleen, että pääsen eteenpäin biisin kanssa. Pitää olla sitkeä, että saisi tehdä vielä EP:n ja pääsisi keikoille.