Perjantaina alkuvuoden tuloksensa julkistanut energiayhtiö Fortum on pysynyt toistaiseksi suojassa koronakriisin talousvaikutuksilta. Yritys teki tammi-maaliskuussa vakaan tuloksen, vaikka maailma ympärillä rytisi.
Toimitusjohtaja Pekka Lundmark huomautti sijoittaja- ja mediapuhelussa, että leudolla talvella oli isompi vaikutus tulokseen kuin globaalilla koronapandemialla.
Pohjoismaiden eteläosissa talvea ei käytännössä koettu lainkaan, minkä vuoksi Fortum otti takkiin erityisesti kaupunkien lämmöntuotantoon erikoistuneessa City Solutions -segmentissä.
Fortum tuottaa lämpöä muun muassa Espoossa, Järvenpäässä, Tukholmassa ja Oslossa.
Toisaalta sähköntuotannon puolella tapahtui vielä rajumpi muutos. Talvi oli paitsi leuto myös hyvin vetinen ja tuulinen. Tämä tarkoitti sitä, että sähkön hintaa alaspäin painavaa vesivoimaa ja tuulivoimaa oli tarjolla rutkasti.
Lopputuloksena sähkön tukkuhinta romahti. Kun vielä viime syksynä megawattitunti maksoi Suomessa lähes 50 euroa, niin huhtikuussa sama määrä irtosi 20 eurolla.
Energiayhtiö Fortum selvisi tilanteesta lähes kuivin jaloin, sillä yritys oli suojautunut sähkön hinnan laskua vastaan.
Lundmark painotti, että koronan vaikutukset alkavat näkyä Fortumille talouskriisin pitkittyessä, kenties ensi syksynä.
– Kohtaamme syvän taantuman, joka vaikuttaa todennäköisesti raaka-aineiden hintoihin ja erityisesti teollisuuden sähkön kulutukseen, Lundmark sanoi.
Alkuvuoden aikana sähkön kysyntä laski Pohjoismaissa vain kolme prosenttia.
Valtava muutos edessä
Perjantain tulosinfo oli viimeinen kerta, kun Fortum esitteli bisneksen sujumista verrattain pienenä eurooppalaisena energiayhtiönä.
Lähes kolme vuotta kestäneen taistelun jälkeen Fortum on onnistunut hankkimaan selvän, 73,4 prosentin enemmistön saksalaisesta energiajätistä Uniperista.
Uniper on nyt virallisesti Fortumin tytäryhtiö. Kaupan myötä Fortum harppaa isojen joukkoon. Siitä tulee esimerkiksi Euroopan kolmanneksi suurin hiilidioksipäästöttömän sähkön tuottaja ja Euroopan toiseksi suurin ydinvoimatuottaja.
Fortumin tase harppaa kolminkertaiseksi nykytasolta. Liikevaihdon perusteella Fortum nousee ylivoimaisesti Suomen suurimmaksi yritykseksi, huomautti Kauppalehti huomautti pääkirjoituksessaan torstaina.
Fortumin ja Uniperin yhteenlaskettu liikevaihto on isompi kuin listalla seuraavaksi olevien Nokian, Nesteen, Keskon ja Koneen yhteensä, lehti kirjoitti.
Fortum maksoi reilun 73 prosentin osuudesta 6,5 miljardia euroa, mikä teki kaupasta viime vuosien suurimpiin lukeutuvan Suomessa.
Uniper alkaa jo jauhaa mukavasti tulosta emoyhtiöille. Puolen vuoden aikana tuottoa kertyi lähes puoli miljardia euroa.
Yhteiset suuntaviivat yrityksille
Yrityskauppaprosessin aikana Uniperin aiempi johto ja työntekijät vastustivat kiivaasti Fortumin aikeita. Uniperin toimitusjohtaja ja rahoitusjohtaja ovat sittemmin vaihtuneet.
Huhtikuussa Fortum sai vihdoin miehitettyä edustajillaan Uniperin hallintoneuvoston. Tämä on keskeisen tärkeää, kun yritysten strategioita aletaan sorvata yhteen.
Lundmarkin mukaan tavoitteena on saada strategiat samaan linjaan tämän vuoden aikana.
Millaiset onnistumisen mahdollisuudet strategiatyöllä on, kun otetaan huomioon aiemmin tulehtuneet välit?
– Meillä on jatkuvasti paranevat suhteet, ja asemamme on hyvä yhtiössä. En näe mitään syytä, miksi emme pääsisi hyvään järjestelyyn, joka hyödyttää Uniperia, sidosryhmiä ja ehdottomasti myös työntekijöitä, Lundmark vastasi.
Lundmark ei ymmärrettävästi suostunut kertomaan vielä, miten strategiat muuttuvat työn tuloksena. Bisneksen tarkastelun ohella tarkoitus on linjata yrityksille yhteinen päästövähennystavoite.
Uniper tarkkailuluokalle Norjassa
Uniper ja Fortum ovat joutuneet ympäristöjärjestöjen silmätikuksi. Syynä on Uniperin suunnitelma käynnistää uusi Datteln 4 -hiilivoimala säännölliseen tuotantoon kesällä.
Lundmark painotti tulosinfossa, että vastineeksi Uniper ajaa alas vanhat hiilivoimalansa Saksassa osana maan hallituksen kanssa tehtyä sopimusta.
Sitä paitsi Datteln 4 -voimalan käynnistyminen ei lisää EU:n päästöjä lainkaan, Lundmark huomautti. Tämä johtuu siitä, että EU:ssa energiantuotantolaitokset ovat yhteisen päästökaupan rajoitusten piirissä.
Päästökaupan nerokkuus perustuu siihen, etteivät raskaan teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ole riippuvaisia yksittäisistä laitoksista.
EU:n päästökatto pienenee vuosi vuodelta. Jos ja kun Datteln 4 käynnistetään, syntyvä päästömäärä on pois jostain muualta EU:sta.
Ympäristöjärjestöille perustelu ei ole kelvannut. Niiden mukaan Saksa, Uniper, Fortum ja Suomi lähettävät huonon viestin kehittyville talouksille, kun uuden hiilivoimalan annetaan käynnistyä vuonna 2020.
Myös sijoittajat ovat aiempaa tarkempana. Norjan jättimäinen öljyrahasto asetti tällä viikolla Uniperin tarkkailulistalle hiiliomistusten takia.
Tämä tarkoittaa sitä, että maailman suurimpiin lukeutuva rahasto harkitsee Uniperin poistamista sijoituskohteiden joukosta.
Mikä merkitys tällä on, ja mitä Fortum aikoo pääomistajana asialle tehdä?
– Sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, miten yritykset pääsevät eroon hiilidioksidipäästöistä. Siksi Fortumin ja Uniperin on tärkeää laatia yhteinen ja kunnianhimoinen päästövähennystavoite, Lundmark vastaa.
Lundmark ei ole enää loppuvuodesta esittelemässä uusia linjauksia. Kippari vaihtuu Fortumissa, kun Lundmark siirtyy Nokian toimitusjohtajaksi alkusyksystä.
Uusi toimitusjohtaja saa opetella hommat hyppäämällä kovaa liikkuvaan junaan.
Lue myös:
Fortum välttynyt koronapiinalta toistaiseksi – alkuvuoden tulos pysyi vakaana