Kotkan Kumparepuiston käärmeet ovat pulassa, koska niille ei tunnu löytyvän pysyvää talvehtimispaikkaa. Vuosien aikana ne ovat joutuneet vaihtamaan paikkaa raivaus- ja rakennustöiden tieltä. Nyt ne ovat siirtyneet Kotkan Kumparepuiston rinteelle, missä ulkoilee paljon ihmisiä.
Käärmeasiantuntija Urpo Koponen kertoo neuvoneensa kaupungin puistotoimea, kuinka kaksi isoa naaraskyytä siirretään pehmeästi muualle ilman, että ne kärsivät siitä.
– Haarakepillä otetaan käärme niskasta kiinni ja laitetaan sangon kansi auki, niin käärme luikertelee pyttyyn. Siellä pytyssä pitää olla pehmikettä pohjalla ja hengitysreikiä. Käärmeet elävät kahden kilometrin säteellä ikänsä, joten ne siirrettiin lähimaastoon.
Koponen on havainnut käärmeitä tänä keväänä poikkeuksellisen paljon. Kun hän on nähnyt kyykäärmeitä normaalisti esimerkiksi Kotkan Kumparepuistossa noin 15–20, on niitä ollut nyt yli tuplasti kerrallaan, enimmillään jopa 49.
Käärmeiden siirtäjänä tunnetun Koposen puhelin on myös soinut tänä keväänä tiuhaan. Koronan aikaan ihmiset ovat liikkuneet enemmän luonnossa ja ovat tehneet siksi myös enemmän käärmehavaintoja.
– En muista, että olisi ollut tällaista ryöppyä kuin tänä vuonna. Vastaan joka päivä noin kymmeneen puhelinsoittoon. Se on melkein häirinnyt siviilitöitäni. Tämä on kuitenkin tärkeä asia, mihin annan neuvoja mielelläni.
Aurinkoiset päivät tuovat käärmeet esille
Koposen mukaan käärmeillä on takanaan helppo talvi. Ne selvisivät pienillä vaurioilla, koska oli kuivaa eikä ollut kovia pakkasia.
– Taustalla on erittäin aurinkoinen ja lempeä talvi. Ei ole satanut vettä liikaa.
Helsingin yliopiston käärmetutkijan Jarmo Saarikiven mukaan käärmeiden määrät eivät oleellisesti vaihtele vuosien välillä. Syy siihen, miksi käärmeitä esiintyy enemmän, on aurinkoinen sää.
– Tänä vuonna keväällä on ollut mukavan aurinkoisia päiviä, jotka tuovat käärmeet esille. Käärmeelle riittää se, että aurinko paistaa. Varsinkin kyykäärme on taitava keräämään auringon lämpöä.
Saarikiven mukaan käärmeet tulevat esiin yhä aikaisemmin. Tämä vuosi oli poikkeuksellinen, sillä Etelä-Suomessa ei ollut pahemmin lunta.
– Olen nähnyt tänä vuonna käärmeen jo helmikuussa. Ensimmäiset käärmeet näkyvät yleensä maaliskuun lopulla, mutta nyt niitä on ollut jo muutamaa viikkoa aikaisemmin.
Käärmeiden määrät vähenemään päin
Käärmetutkija Jarmo Saarikiven mukaan käärmeiden määrät ovat pitkässä juoksussa vähenemään päin, sillä niiden elinympäristöä pirstaloi rakentaminen. Käärmeiden määristä ei kuitenkaan ole tarkkoja seurantatietoja. Talvehtimispaikoilla on tyypillisesti muutamia kymmeniä käärmeitä.
Jos ei ole kunnon talvea, talvehtiminen ei välttämättä onnistu kunnolla ja käärmeitä saattaa kuolla myöhemmin sen seurauksena.
– Talvehtivat eläimet pärjäävät hyvin, jos muutokset ovat vähäisiä. Jos tulee poikkeuksellisia kausia, siitä tulee haittaa. Käärmeet joutuvat lähtemään liikkeelle koloista silloin, kun ne eivät pysty kunnolla liikkumaan. Niiden talvihorrokset keskeytyvät.
Käärmeet turhaan vihattuja ja pelättyjä
Jarmo Saarikivi muistuttaa, että vaikka käärmeet ovat vihattuja ja pelättyjä, niillä on oma merkityksensä luonnon ja ympäristön kannalta. Niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa, sillä käärmeet syövät punkin isäntäeläimiä.
– Niillä on oikeus olla olemassa ja niillä on paikkansa luonnontaloudessa.
Urpo Koposen mukaan käärmeitä kohtaan pitäisi osoittaa ymmärrystä. Aikaisemmin hän pelkäsi käärmeitä itsekin, kun hänellä oli niistä nuoruudestaan huonoja kokemuksia.
– Melkein jouduin hurjassa tilanteessa käärmeen puremaksi. Olen tutustunut asiaan ja minusta on nyt tullut käärmeiden ystävä. Jokainen, joka on ollut kanssani käärmeretkellä, on tullut erilaisiin ajatuksiin suhteessaan käärmeisiin, Koponen sanoo.
Lue myös:
Juttua päivitetty 19.5. klo 9.18. Täsmennetty, että käärmeet syövät punkin isäntäeläimiä.