Koronakriisi vaurioittaa yhteiskuntaamme, mutta tekee kansasta yhtenäisemmän ja vahvemman.
Näin uskovat suomalaiset.
Asia käy ilmi Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta.
98 prosenttia suomalaisista uskoo koronakriisin vaurioittavan suomalaista yhteiskuntaa. Lähes puolet uskoo vaurioiden olevan suuria tai erittäin suuria.
Samalla kuitenkin koronakriisin henkisen vaikutuksen uskotaan vahvistavan kansakuntaa ja tekevän siitä yhtenäisemmän. Yli kolmannes suomalaisista uskoo suomalaisten olevan kriisin jälkeen entistä vahvempia yhdessä.
Vastaavasti alle viidennes uskoo koronakriisin tekevän yhteiskunnasta heikomman ja hajanaisemman.
Onnellisuusfilosofi: "Kriisit muistuttavat, että me emme ole yksilöitä vaan osa isompaa yhteisöä"
Suuret koko yhteiskunnan läpäisevät kriisit kuten sodat ja lamat ovat perinteisesti lisänneet yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Voimakkaimmillaan niistä on muodostunut jopa sukupolvikokemuksia, jotka määrittävät kokonaisia ikäluokkia. Näin kävi erityisesti talvisodan ja jossain määrin myös 90-luvun laman jälkeen.
– Vaikka kriisit tuovat mukanaan materiaalista niukkuutta, muistuttavat ne meitä siitä, että me emme ole yksilöitä vaan osa isompaa yhteisöä, sanoo onnellisuusfilosofi Frank Martela Aalto-yliopistosta.
Hänen mukaansa normaalitilanteessa on helpompaa ajatella, että jokainen on oman onnensa seppä ja että kaikki on kiinni vain omasta itsestä. Kriisit puolestaan nostavat esiin sen, että yksilön mahdollisuudet riippuvat ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen rakenteista.
– Koronakriisi tuo näkyvämmäksi siteet välillämme ja sen, että selviämme tästä vain yhdessä. Ihminen on pohjimmiltaan laumaeläin ja olemme toisistamme riippuvaisia, Martela uskoo.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanin, sosiaali- ja terveyspolitiikan professorin Juho Saaren mukaan kriisit vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta erityisesti silloin, kun yhteiskunnan johtoon luotetaan.
Koronakriisin hoito on henkilöitynyt vahvasti pääministeri Sanna Mariniin (sd.), joka on Saaren mukaan pystynyt pitämään julkisuuden hyvin hallussaan samalla kun hallitus on näyttäytynyt yhtenäisenä ja viestinyt yhtenäisesti.
– Tutkimusten valossa suomalaisten luottamus julkiseen valtaan on Euroopan korkeinta, Saari sanoo.
Hänen mukaansa Suomi on aina noussut kriiseistä yhdessä, ja nämä aiemmat kokemukset ohjaavat myös kansakunnan tuntoja koronakriisin aikana.
– Suomessa pyritään konsensushakuiseen uudistumiseen, joka rakentuu vahvan johtajuuden ja hallinnon varaan, Saari muistuttaa.
Martelan mukaan vahvaa johtajuutta on monenlaista. Hänen mukaansa vahva johtajuus käsitetään usein johtajuutena, josta Martela käyttää termiä "machojohtajuus". Se henkilöityy valtionjohtajiin kuten Donald Trump, Vladimir Putin sekä Brasilian presidentti Jair Bolsonaro.
– Machojohtajat ovat vähätelleet koronan muodostamaa uhkaa, kun taas monet naisjohtajien johtamat maat ovat selvinneet kriisin hoidosta paremmin, Martela muistuttaa.
Hänen mukaansa kyky kuunnella asiantuntijoita ja vaihtaa tarvittaessa omaa mielipidettään ovat olleet koronakriisin hoidossa tärkeitä ominaisuuksia.
Yhtenäisyyden tunne häviää väärällä politiikalla
Frank Martelan mukaan Suomi on maailman onnellisimpia maita, koska ihmiset luottavat toisiinsa.
Hänen mukaansa kokemus yhtenäisyydestä heijastuu myös yksilöiden hyvinvointiin ja onnellisuuteen.
– Tässä merkittävässä roolissa on kokemus keskinäisestä solidaarisuudesta, Martela sanoo.
Juho Saaren mukaan yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne ei kestä pitkään, mikäli eriarvoistuminen lisääntyy kriisistä toivuttaessa. Saari käyttää vertauskuvaa autokaistoista.
– Nyt kaikki kaistat seisovat. Kun yksi kaista lähtee liikkeelle, ovat sillä kaistalla olijat tyytyväisiä, ja seisovilla kaistoilla olijat toiveikkaita pian liikkeelle pääsystä. Jos muut kaistat eivät pääsekään liikkeelle, tyytymättömyys lisääntyy ja yhteenkuuluvuuden tunne karisee, hän sanoo.
Saaren mukaan yhtenäisyyden tunne kestää korkeintaan 2–3 vuotta siitä kun pahin on ohi. Tämän jälkeen ihmisten elämäntilanteet eriytyvät ja halu uhrautua heikkenee.
Hänen mukaansa hallituksen olisi tärkeää hyödyntää nyt vallitsevaa yhtenäisyyden tunnetta.
– Yhteiskunnassa vallitsee laaja konsensus siitä, että elinkeinoelämää on nyt tuettava työllisyyden säilyttämiseksi. Tätä yhteishenkeä kuitenkin koetellaan, kun edessä ovat säästötoimet tulevien vuosien neuvotteluissa, hän sanoo.
Frank Martela on samaa mieltä. Hänen mukaansa kasvanut yhteenkuuluvuuden tunne helpottaa myös kivuliaiden päätösten tekemistä.
– Yhtenäisyyden kannalta olisi tärkeää, että leikkaukset osuisivat tasapuolisesti kaikkiin ryhmiin, hän toivoo.
Näin tutkimus tehtiin:
Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta 1422:ta henkilöä 15.–18.5.2020. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Suomen tietä ulos koronakriisistä pohditaan tänään Kultaranta-keskusteluissa. Tasavallan presidentin isännöimät keskustelut nähdään illalla TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 18.15 alkaen.