Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Savo-Karjalan kansanedustajat Seppo Eskelinen ja Matti Semi uskovat Karjalan kielen seuran toimineen kuten pitää

Kansanedustajat laativat talousarvioaloitteen vuodelle 2020, jossa he esittivät 200 000 euron määrärahaa Karjalan kielen seuralle.

Seppo Eskelinen ja Matti Semi
Kansanedustajat Seppo Eskelinen (sd.) ja Matti Semi (vas.) Kuva: Sami Takkinen / Yle
  • Marianne Mattila

Ortodoksisen kirkon arkkipiispan Leon perustama ja johtama Karjalan kielen seura on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöstä yhteensä 500 000 euroa erityisavustuksia karjalan kielen elvytysohjelman käynnistämiseen ja toteuttamiseen vuosina 2017–2019.

Vuoden 2020 avustusta veivät eteenpäin Savo-Karjalan kansanedustajat Seppo Eskelinen (sd.) ja Matti Semi (vas.).

Kumpikin edustajista laati talousarvioaloitteen vuodelle 2020, jossa he esittivät 200 000 euron määrärahaa seuran karjalan kielen elvytyshankkeen kolmannelle toimintavuodelle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole vielä maksanut tämänvuotista avustusta, koska ministeriön tarkastus vuosina 2017–2019 saaduista ministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen myöntämistä rahoituksista on vielä kesken. Yhteensä summa on 565 000 euroa.

Eskelinen ei usko, että Karjalan kielen seuran taloudenpidosta löytyy väärinkäytöksiä vaan kaikki projektit, joihin seura on saanut rahoitusta, ovat toteutuneet.

Karjalan kielen seuran hanketta esiteltiin kansanedustajille vuosi sitten keväällä

Ennen talousarvioaloitteen laatimista Semi ja Eskelinen olivat mukana Karjalan kielen seuran viime keväänä järjestämässä tilaisuudessa, jossa seura esitteli saavutuksiaan kahden edellisen vuoden ajalta.

Eskelinen vakuuttui rahantarpeesta, kun tilaisuudessa kerrottiin seuran aikovan levittää karjalan kielen elvytyshankkeen myös pääkaupunkiseudulle.

Sen lisäksi hän kertoo seuranneensa sivusta seuran toimintaa muun muassa päiväkodeissa.

Semille jäi kevään tilaisuudesta sellainen mielikuva, että jos seura ei saa kahden edellisen vuoden tapaan vuosittaista 200 000 euron avustusta, karjalan kielen opetus katkeaa ja opetus jää monelta kesken.

Semi perusteleekin aloitetta sillä, että hän halusi turvata hankkeen toteutumisen.

– Onhan se hyvä, että meillä näitä alkuperäiskieliä opetetaan, isän puolelta karjalaisjuurinen Semi sanoo.

Myös Eskelinen haluaa tukea karjalan kielen elvyttämistä.

– Se on täällä Itä-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja täällä rajamaakunnissa äärimmäisen tärkeä asia, Eskelinen sanoo.

Syy sotkuun riidassa toisen seuran kanssa

Kumpikin kansanedustaja uskoo, että seuran ongelmat johtuvat myös riidasta toisen karjalan kieltä edistävän seuran, Suojärven pitäjäseuran, kanssa.

– Olen pahoillani siitä, että karjalan kielen opetuksen rahoitus kaatuu siihen, että kaksi seuraa riitelee keskenään, Semi sanoo.

– Vääntöä on ollut pitkään ja se vaikeuttaa ja hankaloittaa tärkeää asiaa, Eskelinen sanoo.

Se, että arkkipiispa Leo on mukana edistämässä seuran asioita ei haittaa kumpaakaan edustajista.

– Ainahan näissä hankkeissa on joku keulakuva ja näin olen hänen roolinsa kokenut, Eskelinen sanoo.

Semi näkee arkkipiispa Leon roolin seurassa luontevana, koska ortodoksisuus on karjalaisten perinnettä.

– Evakkona Karjalasta tulleet ovat levittäneet ortodoksisen uskonnon ympäri Suomea, Semi toteaa.

Lue lisää aiheesta:

Karjalan kielen seura: Ei salattavaa rahoituskuvioihin liittyen

Itä-Suomen yliopisto ohjasi valtionavustuksiaan Karjalan kielen seuralle useiden vuosien ajan – Rehtori: rahoitus hoidettiin asianmukaisesti

Long Play: Arkkipiispa Leon perustama Karjalan kielen seura on saanut rahoitusta alun perin Itä-Suomen yliopistolle myönnetystä valtion rahoituksesta