Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) lähtee viemään eteenpäin maalitusta ja laitonta uhkailua paremmin torppaavaa lakia.
– Suomessa ja myös muualla Euroopassa on huolestuttavasti lisääntynyt työtehtävissä olevien ihmisten häirintä ja uhkailu.
Nyt oikeusministeriö on saanut valmiiksi lakiluonnoksen, joka tulee eduskuntaan syksyllä.
– Siinä esitetään, että laittomasta uhkauksesta tulisi virallisen syytteen alainen rikos, kun se kohdistuu työtehtäviään tekeviin ihmisiin. Tämä koskisi myös luottamushenkilöitä. Tällä tavalla halutaan suojella aiempaa paremmin niitä ihmisiä, joita häiritään työnsä vuoksi.
Laki on osa niin sanotun maalittamisen vastaista kamppailua.
Tuomarit, syyttäjät, asianajajat ja poliisit ovat jo aiemmin kertoneet heihin virkatehtävissä kohdistuneista uhkauksista. Heitä on turvannut muita paremmin se, että virkamiehiin kohdistuvat rikokset, kuten virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, on jo virallisen syytteen alainen rikos.
Nyt sama laajenisi muihinkin kuin virkavaltaa käyttäviin.
– Kyse voi olla vaikkapa ensihoitajasta, kioskinmyyjästä, lastensuojelun työntekijästä. Kaikki ne, joita työssään uhataan siten, että ihminen kokee elämänsä, turvallisuutensa tai omaisuutensa olevan on vaarassa.
Lähestymiskiellosta parempi ja halvempi turva vainotulle
Niin sanotusta maalittamista tehdään ministeriössä kattava selvitys. Oikeusministeri korostaa, ettei niin sanottua "maalittamislakia" ole tekeillä. Tarkoitus on parantaa olemassa olevaa lainsäädäntöä askel kerrallaan.
– Maalittamista ei edes ole lainsäädännössämme, vaan tarkoitus on puuttua tiukemmin uhkailuun, häirintään ja niin sanottuun vihapuheeseen. Laiton uhkaus on yksi niistä rikoksista, joka voi tulla kyseeseen, kun on kyse järjestelmällisestä häirinnästä. Ilmiöön, jota kutsutaan maalittamiseksi haluamme toki puuttua.
Oikeusministeriö haluaa myös parantaa lähestymiskieltolainsäädäntöä nykypäivän uhkien muututtua.
– Rikoksen uhrille halutaan parempi turva. Myös lähestymiskiellon maksuja tarkastellaan. Ovatko maksut liian korkeita? Kallis oikeudellinen maksu ei saa olla este sille, että rikoksen uhri saa turvaa. Mietittävänä on myös se, millä elektronisilla laitteilla lähestymiskielto voidaan turvata paremmin.
Lue lisää: