Lukukeskuksessa iloitaan tuoreen kyselytutkimuksen tuloksista. Korona-aika on saanut suomalaiset tarttumaan kirjaan.
– Tietysti salaa toivoimme, että tutkimuksen tulos olisi positiivinen, mutta tämä oli iloinen yllätys, kertoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís.
Kyselyyn vastasi reilut tuhat suomalaista, joista noin 500:lla on lapsia. Kyselyssä tiedusteltiin myös lapsille lukemisesta.
Peräti 23 prosenttia vastanneista kertoi lukeneensa lapsille enemmän kuin tavallisesti. Monet ilmoittivat, että lapset itse toivoivat ääneen lukemista.
– Lukeminen ja läheisyys tuovat varmasti turvaa ja rauhan tunnetta tänä outona aikana.
Lukukeskuksessa on viime aikoina tehty paljon työtä, jotta kaikki vanhemmat lukisivat lapsilleen ääneen. Vaikuttaa siltä, että karanteeniolot ovat auttaneet asiaa. Monet vastanneista kertoivat, että yhteisen ajan puute on suurin syy sille, että lukeminen on jäänyt tavallisessa arjessa.
– Kun tällainen tapa on opittu, voisi ajatella, että siihen jää koukkuun, sanoo Ilmi Villacís toiveikkaana.
Isossa-Britanniassa toteutettiin vastaavanlainen kysely. Hämmästyttävää on, että korona-aika sai peräti 11 prosenttia kyselyyn vastanneista englantilaisvanhemmista lukemaan lapselleen iltasadun ensimmäistä kertaa elämässään.
– Meillä vastaava prosentti olisi paljon pienempi, sillä iltasatuperinne elää vahvana. Suomalaiset ovat yhä lukukansaa, kun verrataan moniin muihin maihin.
Kirjoista haetaan lohtua
Myös aikuisten lisääntyneen lukemisen pääsyyksi kerrotaan, että arjessa on ollut nyt enemmän aikaa. Kun muut riennot ovat olleet tauolla, on yllättävän moni löytänyt kirjojen pariin. Niistä haettiin myös lohtua ja muuta ajateltavaa.
– Kirja on edelleen kilpailukykyinen käyttöliittymä kaikkien television suoratoistopalvelujen rinnalla.
Tutkimuksessa ei eroteltu lukiko printtikirjaa, e-kirjaa vai kuunteliko äänikirjaa. Pääasia oli sisältö, eli sen oli oltava tieto- tai kaunokirjallisuutta.
Ilmi Villacís toivoo, että ihmisten lukuinnostus säilyisi.
– Tulokset ovat ilahduttava osoitus siitä, että kirjallisuuden ja lukemisen merkitys tunnistetaan.
Sähköisiä kirjoja lainataan selvästi aiempaa enemmän – kirjasto hankkii lisää lukuoikeuksia