Yhteisöpalvelu Twitterin päätös puuttua valheellisen tiedon levittämiseen on hyväksi demokratialle ja julkiselle keskustelulle, sanoo Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus.
– Pitkään on odotettu, että suuret teknologiayritykset alkaisivat kiinnittää enemmän huomiota niiden alustoilla levitettävään disinformaatioon. Tämä on mielestäni hyvää kehitystä ja toivon, että muutkin yritykset menisivät tähän suuntaan, Isotalus sanoo.
Twitter lisäsi ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tviitteihin merkinnän, jossa kehotetaan lukijaa tarkistamaan siinä esitetyt faktat.
Merkintä koski kahta tviittiä, joissa Trump väitti postitettavien äänetyslippujen johtavan petolliseen lopputulokseen vaaleissa.
Myöhemmin Trump syytti Twitteriä sananvapauden rajoittamisesta ja uhkasi yritystä voimakkaalla sääntelyllä tai jopa sulkemisella.
Yritykset kovassa paineessa
Disinformaatiolla tarkoitetaan tahallista väärän tiedon levittämistä. Esimerkiksi koronaviruksesta on tämän kevään aikana levitetty runsaasti disinformaatiota.
Sosiaalinen media on osoittautunut tehokkaaksi kanavaksi väärän tiedon levittämiseen. Yritykset eivät ole aiemmin juurikaan puuttuneet niiden alustoilla julkaistavaan sisältöön.
Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola arvioi Twitterin ja Facebookin olleen jo pitkään kovassa paineessa niiden kautta välitettyjen viestien faktantarkistuksen suhteen.
– On vähän ihmeellistä, että tämä tulee vasta nyt ja näin pienessä mittakaavassa. Paine on kuitenkin ollut niin raju, Kantola sanoo.
Twitterin puuttumista Trumpin viestintään voi pitää yhtäältä perusteltuna, mutta se herättää myös paljon kysymyksiä.
Jos yhtiö toimisi johdonmukaisesti, sitä voisi vaatia liittämään huomautuksia myös muihin lukemattomiin presidentin todistetusti perättömiin viesteihin tai vaihtoehtoisesti sulkemaan koko tilin.
Kantola arvioi, ettei Twitter kuitenkaan halua lähteä näin laajoihin jatkotoimiin.
– Ehkä tämä oli tämmöinen symbolinen ulostulo, hän veikkaa.
Väärä tieto uhkaa demokratiaa
Puheviestinnän professori Pekka Isotaluksen mukaan disinformaatio on haitaksi demokratialle ja julkiselle keskustelulle.
– Aika paljon on puhuttu siitä, kuinka keskustelun sävy on mennyt ikäväksi. Osa ihmisistä on sen takia kyllästynyt käymään keskustelua sosiaalisessa mediassa, Isotalus sanoo.
Disinformaation määritteleminen ei aina ole yksiselitteistä. Isotaluksen mukaan on hankala kysymys, kuka saa päättää, millä perusteilla viesti on disinformaatiota.
– Siinä saatetaan tehdä virheitä, tekee ratkaisun sitten tekoäly tai ihminen.
Onnistunut ja perusteltu puuttuminen disinformaatioon voi kuitenkin edistää rakentavaa julkista keskustelua.
– Sitten voidaan keskittyä asiakysymyksiin eikä tarvitse käyttää aikaa siihen, että torjutaan väärää tietoa, Isotalus sanoo.
Lue aiheesta lisää: