MONZA. Hälytyskellot soivat jo viikkoja ennen torstaista päätöstä jatkaa kauden 2019–20 Serie A:ta 20. kesäkuuta. Tiedettiin, että koko ajan yhä suurempi osa Italian ammattijalkapalloilijoista oli kevään edetessä kääntynyt päinvastaiselle kannalle.
Toukokuun puolivälissä saatettiin nähdä vasta jäävuoren huippu, kun Serie B:ssä pelaavan Cremonesen maalivahti Michael Agazzi päätti purkaa sopimuksensa. Raju ratkaisu perustui yksinkertaisesti terveysriskeihin, joita sarjakauden jatko väistämättä aiheuttaisi.
– Vaikka seurat tekevät parhaansa taatakseen pelaajien turvallisuuden, ne eivät kykene tähän sataprosenttisen varmasti. Olen peloissani, Agazzi sanoi jäähyväisviestissään.
– Rakastan jalkapalloa, mutta se on Covid-19:n takia nyt toissijaista. Olen viime vuosina asettanut tärkeysjärjestykseni kärkeen oman perheeni.
Heinäkuussa 36 vuotta täyttävä maalivahti on pitkän uransa aikana ehtinyt varmasti säästönsä tallettaa ja elää nyt ilmeisen vakaassa taloudellisessa tilanteessa. Agazzi toimi silti rohkeasti ja lienee pian myös suuntaa näyttävä ennakkotapaus. Ei yllättäisi, jos vastaavia ratkaisuja nähtäisiin lähiaikoina lisää.
Kevään aikana on lisäksi saatu tietoja seurojen lääkäreistä, jotka ovat päättäneet ottaa lopputilin. He eivät yksinkertaisesti ole suostuneet kohtuuttomaan vastuuseen, kun joukkueissa ilmenee joka tapauksessa positiivisia tartuntatapauksia.
Päätöstä sarjakauden jatkosta määritti luonnollisesti tuttu kolmen t:n lista: terveys, turvallisuus ja talous. Vaikka toisin on väitetty, kolmas kohta painoi vaakakupissa eniten. Sekavaa tilannetta ei ole ainakaan helpottanut, että päätöksenteossa oli huomioitava lukuisten eri tahojen intressit.
Kansainvälisten kattojärjestöjen Fifan ja Uefan alla italialaista minestronesoppaa ovat maan hallituksen eli pääministeri Giuseppe Conten, terveysministeri Roberto Speranzan ja urheiluministeri Vincenzo Spadaforan lisäksi hämmentäneet olympiakomitea (CONI), jalkapalloliitto (FIGC), liigahallitus, seurat, pelaajayhdistys (AIC), erotuomariyhdistys (AIA), televisioyhtiöt, sponsorit, faniklubit sekä useat muut sidosryhmät.
Jo hyvissä ajoin oli selvää, ettei lopullinen päätös voi miellyttää kaikkia osapuolia. Tai pikemminkin: hyviä vaihtoehtoja ei ollut edes olemassa. Kun talous vei lopulta voiton, moraaliset äänensävyt ja puheenvuorot ovat ymmärrettävästi nousseet pintaan.
"Emme ole koneita vaan ihmisiä"
On myös kysytty aiheellisesti, joutuvatko taloutensa hyvin hoitaneet seurat ikään kuin sijaiskärsijöiksi. Jos ja kun sarjan jatkon yhtenä painavana syynä olivat mahdolliset konkurssiuhat, onko oikein, että tilinsä kunnossa pitäneiden seurojen pelaajien ja muiden työntekijöiden on nyt altistuttava virustartunnoille? Ei ole.
Esimerkiksi Leccen omistaja-puheenjohtaja Saverio Sticchi Damiani on korostanut, ettei seura näyttänyt Serie A:n jatkolle vihreää valoa oman taloustilanteensa takia, vaan ennen kaikkea yhteisvastuullisesta näkökulmasta.
– Olemme toimineet terveellä pohjalla ja välttäneet velkaantumisen, joten sarjan jatko ei ollut meille elämän ja kuoleman asia. Tunnemme vastuuta huolehtia koko systeemistä, joka tuottaa yli miljardi euroa vuodessa, 20 joukkueen Serie A:ta sijalta 18 jatkavan Leccen seurapomo sanoi hiljattain La Gazzetta dello Sportissa.
Koska koronavirus on vahingoittanut maan eri osia hyvin eri tavoin, asenteet sarjakauden jatkoon vaihtelevat myös alueittain. Atalantan sekä suomalaisten Jesse Jorosen ja Simon Skrabbin edustaman Brescian kotikaupunkien ympäristöt olivat jo maaliskuussa Italian kriittisimpiä epidemiaseutuja.
Brescian kapteeni Daniele Gastaldello on ilmoittanut kovaäänisesti Serie A:n jatkossa olevan väkisin pelaamisen makua. Useat paikalliset ovat kertoneet hänelle menettämistään läheisistä ja ihmetelleet jalkapallopiirien pakkomiellettä jatkaa sarja loppuun.
– Emme ole koneita vaan ihmisiä. Tästä kaudesta ei enää ikinä tule sitä samaa, joka jouduttiin maaliskuussa keskeyttämään, Gastaldello kommentoi tällä viikolla Radio Anch’io -kanavalla.
Kokenut puolustaja puhui täyttä asiaa. Vaikka hänen painavat sanansa kuultiin, lopulta raha ratkaisi. Toimisivatko päättäjät toisin, jos heidän välittömässä lähipiirissään olisi tautiin sairastuneita tai jopa menehtyneitä? Vastaus saattaa selvitä vasta, kun on jo liian myöhäistä.
Vaikka Serie A:ta jatketaan, se saatetaan milloin tahansa keskeyttää uudestaan. Jo kesäkuu näyttää suuntaa, mikä on tähän ratkaisuun riittävä määrä uusia tartuntatapauksia.
Lue myös: