Koronakevään roskaaminen on näkynyt monin paikoin katukuvassa. Paperipusseja ja pahvilaatikoita on ollut pitkin pihoja ja ojien pohjia.
Erityisesti pakkausjätteen määrä on lisääntynyt, koska moni on ostanut ruokaa take away -ravintolasta.
Puistossa tai esimerkiksi autossa syödyn aterian jätteet eivät ole päätyneet kaikilta roskalaatikkoon. Harmillisen usein ne on jätetty tuulen riepoteltavaksi.
– Meillä on alueita, jotka siivotaan yleensä kerran viikossa. Tänä keväänä niitä on siivottu päivittäin, sanoo ympäristöinsinööri Arttu Tuominen Porin kaupungilta.
Siivottomuus ei ole jäänyt huomaamatta
Epäsiistit alueet on ollut helppo havaita. Porilaiset Saana Boelius ja Siiri Anttila kertovat esimerkiksi päivästään Yyterissä, jossa heidän silmiinsä osui kaatunut tai kaadettu roska-astia. He ovat huomanneet roskaamisen lisääntyneen myös kaupungilla.
– Esimerkiksi parkkipaikat ovat aina ihan täynnä roskaruokaroskia, kun ihmiset heittävät niitä autoista, Siiri Anttila sanoo.
– Onhan se huolestuttavaa, miten välinpitämättömiä ihmiset ovat, Saana Boelius jatkaa.
Ympäristöinsinööri Arttu Tuominen toivoo, että tilanne rauhoittuu nyt kun ravintolat voivat pitää oviaan auki.
Sama ilmiö pätee myös muualla
Tuominen sanoo, että kyseessä ei ole ollut pelkästään Porin tai edes Suomen ongelma. Samanlaisia havaintoja korokevään ajalta on tehty myös muissa maissa.
Porilainen Helena Ilkka viettää paljon vapaa-aikaa Euran Paneliassa. Hän on havainnut roskaamisen myös siellä. Erityisen hyvin silmiin on osunut lenkkeilyreitillä oleva vajaa kilometrin matka, jossa ojat ovat täynnä roskia.
– Kyllä sieltä ainakin yhden ison jätesäkillisen tavaraa saisi, Helena Ilkka sanoo.
Myös porilainen Susanna Pitkälä on tehnyt myös samansuuntaisia havaintoja.
Hän kaipaa yleisille paikoille lisää jäteastioita, jotta jätteiden laittaminen oikeaan paikkaan olisi helpompaa. Pitkälä haluaa kuitenkin muistuttaa, että edes roska-astian puuttuminen ei oikeuta suttaamaan.
– Jos jotain vie mukanaan, niin kyllä se kuuluu poiskin tuoda. Roskat eivät kuulu luontoon, Pitkälä tiivistää.
Suurin vika on asenteessa
Roskaaminen näkyy ikävästi muuallakin kuin pikaruokapakkauksina parkkipaikoilla, pihoilla ja puistoissa.
Esimerkiksi Porin Riisviljassa oleva levähdyspaikka on perinteisesti ollut kuin kaatopaikka. Valtatie kahdeksan varrella olevalle levähdyspaikalle on viety luvattomasti muun muassa elektroniikkaa, kodinkoneita ja huonekaluja.
– Minusta tuntuu, että roskaaminen lisääntyy vuosi vuodelta, sanoo ympäristöinsinööri Arttu Tuominen Porin kaupungilta.
Hän näkee tilanteeseen monta syytä. Joku voi käyttää levähdyspaikkaa kaatopaikkana siksi, että ei halua maksaa jätteiden oikeaoppisesta hävittämisestä. Tässä voi puolestaan olla mukana myös tiedon puutetta, sillä kaikki jäte ei maksa esimerkiksi kierrätyskeskukseen vietynä.
Suurin syy roskaamiseen on kuitenkin vika asenteessa. Osa ihmisistä kuvittelee, että omat roskat saa jättää jonkun muun siivottavaksi.
– Yleensä se joku muu on ainakin ensi vaiheessa tuulenvire, Tuominen sanoo.
Oletko havainnut roskaa siellä, mihin se ei kuulu? Kerro missä oli sottaista tai lähetä meille kuva.
Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt löydät täältä.