Nähdäkseen käärmeen puistossa pitää osata katsoa oikeaan paikkaan. Näin sanoo kotkalainen Urpo Koponen.
– Tällaisia paikkoja ovat muun muassa aidan vierusta ja pensaiden sekä puiden varjot, Koponen toteaa.
Ollaan Kotkan Kumparepuistossa, jossa ilmeni keväällä hankala käärmeongelma.
Tavallista isompi käärmepopulaatio oli jäänyt talvehtimaan puistoalueella kumpareiseen maastoon. Vuosien saatossa alueen muut talvehtimispaikat olivat pirstaloituneet raivaus- ja rakennustöiden vuoksi.
Kotkan tilanne ei ole aivan ainutlaatuinen.
– Käärmeet joutuvat yhä ahtaammalle alueilla, joissa rakennetaan lisää asutusta ja teollisuuslaitoksia. Erityisesti tiet ovat käärmeille vaarallisia, sanoo biologi Pälvi Salo.
Kotkan kaupunki sai keväällä yhteydenoton ulkoilijalta, joka kertoi nähneensä Kumparepuistossa käärmeitä. Tämän jälkeen puistotoimesta otettiin yhteyttä Koposeen, jolla oli kokemusta käärmeiden pyytämisestä ja turvallisesta siirtämisestä.
Urpo Koponen, 72, on valokuvannut ja seurannut käärmeiden elämää Suomessa kymmeniä vuosia. Kuluneena keväänä hän on havainnut käärmeitä poikkeuksellisen paljon. Kun hän on nähnyt kyykäärmeitä normaalisti Kumparepuistossa noin 15–20 yhdellä käynnillä, on niitä ollut nyt yli tuplasti kerrallaan, enimmillään jopa 49.
Biologi Pälvi Salo ei osaa arvioida, kuinka yleisesti käärme valitsee elinympäristökseen juuri puistoalueen. Jos puisto on riittävän suuri ja monimuotoinen, siellä voi Salon mukaan elää runsaastikin käärmeitä.
Keväällä käärmeiden talvipesän läheisyydessä voidaan sen sijaan nähdä paljon käärmeitä.
Suomessa Laihialta on tehty vuonna 1954 havainto käärmeiden talvipesästä, jossa talvehti yhtä aikaa 800 käärmettä.
Urpo Koponen kertoo siirtäneensä Kumparepuistosta toukokuun aikana pois 38 kyykäärmettä. Lisäksi Kotkan puistonhoitajat ovat siirtäneet alueelta pois kolme käärmettä.
Käärmeiden siirtämiseen Koponen käyttää haarakeppiä, metallinostinta ja ämpäriä.
– Haarakepillä pidetään käärmeen päätä paikoillaan. Ämpäri laitetaan kyljelleen käärmeen eteen, kun haarakepin ottaa pois käärmeen päältä se luikertelee suoraan ämpäriin.
Sankoon mies on laittanut ja kariketta pehmikkeeksi ja sankon kanteen on puhkottu ilmareikiä.
– Nostaessani käärmeitä pois sangosta käytän haarakeppiä ja metallista koukkua. Sillä tuetaan käärmeen selkärankaa, ettei se vaurioidu nostettaessa, Koponen kertoo.
Mies siirsi käärmeet puistosta kolmessa päivässä. Koponen kertoo, että käärmeen nappaamiseen menee joskus 30 sekuntia, joskus kauemmin.
– Käärme saattaa pujahtaa pensaan sisään siten, ettei siihen yllä haarakepillä. Se voi mennä myös maan alle. Parhaimmillaan odotin käärmettä puistossa tunnin tai kaksi, Koponen sanoo.
Kumparepuistosta Koponen on siirtänyt kyykäärmeet 15 kilometrin päähän metsikköön. Jättöpaikalla ei ole taloja viiden kilometrin etäisyydellä.
– Jättöpaikan maastossa on käärmeille turvallinen paikka talvehtia. Siellä on myös valmiina yksi iso käärmeiden talvipesä, Koponen sanoo.
Aikuiset kyyt suosivat vuosittain aina samaa talvehtimispaikkaa, jonne ne palaavat yhä uudestaan. Biologi Pälvi Salon mukaan ei voida luvata, että esimerkiksi Kumparepuiston käärmeet eivät palaisi takaisin.
– Julkaistua tutkimustietoa kyiden siirtämisen vaikutuksista siirrettyjen yksilöiden käyttäytymiseen on varsin niukasti. Näin ollen emme tiedä kovin suurella varmuudella, miten siirretyt kyyt käyttäytyvät uudessa elinympäristössään, Salo sanoo.
Salo mainitsee tapauksen Isosta-Britanniasta, jossa 45 kyytä siirrettiin rakennustöiden tieltä uuteen elinympäristöön. Yksilöitä etsittiin paikalta kaksi vuotta myöhemmin, jolloin paikalta tunnistettiin vain kaksi siirrettyä yksilöä.
– Uudelleen havaittujen yksilöiden pieneen määrään voi olla syynä joko kyiden havainnoinnin yleinen vaikeus tai sitten se, että siirretyt eläimet ovat menehtyneet tai siirtyneet pois alueelta, Salo sanoo.
Urpo Koponen kiersi tällä viikolla vielä Kumparepuiston otollisimmat käärmepaikat. Hän ei nähnyt yhtään käärmettä.
– Suurin osa käärmeistä on jo jättänyt talvehtimispaikan tässä vaiheessa kesää. Ne ovat siirtyneet saalistusmaille kuten niityille. Talvehtimispaikoille jäävät kesäksi tavallisesti vain tiineenä olevat naaraat.
Kotkan puistotoimesta kerrotaan, että ulkoilijoilta ei ole enää tullut yhteydenottoja käärmeistä.
Urpo Koponen arvioi, että puistossa voi ensi keväänäkin havaita keväällä heräileviä käärmeitä, mutta ei näin paljoa.
– Käärmehavainto on monta kertaa harvinaisempi ensi keväänä, koska erityisesti isoja naaraita ja koiraita on viety niin paljon pois.