Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
"Laita viestiä niin järkätään sulle sopiva diili."
Ilmoitus on jätetty Tor-verkon Torilaudalle 20. marraskuuta 2019. Se on osiossa työnhaku.
Kirjoittaja käyttää nimimerkkiä Mustakolmio.
Bitcoin on verkkovaluutta ja Tor ohjelmisto, joka mahdollistaa internetin anonyymin käytön.
Tor-verkon käyttäminen on täysin laillista. Nimettömyys on kuitenkin luonut Toriin myös laajat laittomien palveluiden markkinat.
Viranomaiset eivät ole onnistuneet murtamaan Tor-verkon suojausta. Silti Suomen tulli pääsi vuonna 2019 tuhansien huumekauppaa käyneiden jäljille, kun Silkkitie-nimisen kauppapaikan verkkopalvelin takavarikoitiin Ranskassa. Palvelimelta paljastui huumeita ostaneiden tunnistetietoja, jotka he olivat itse paljastaneet viestittelyssään.
Kuten netti yleensä, Torilautakin on täynnä trolleja. He ovat ihmisiä, jotka haluavat ärsyttää, aiheuttaa hämminkiä tai huijata. Avauksesta ei ikinä voi tietää, onko keskustelija tosissaan.
Fobba on poliisi. Nimitys juontaa juurensa vuoteen 2008, jolloin Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän ylikonstaapeli Marko Forss liittyi IRC-galleriaan. Hän toimi netissä avoimesti poliisina ja käytti nimimerkkiä fobba. Hänestä tuli nopeasti julkkis.
Forss itse kertoo, että fobba alkoi tarkoittaa yleisemmin poliisia nettifoorumi Ylilaudan ansiosta. Sen ylläpito pani päälle filtterin, joka muutti kaikki poliisi-sanat fobbaksi.
Verkossa poliisin pelko ei ole tuulesta temmattu. Tor-verkon anonyymius suojaa myös poliisia ja mahdollistaa viranomaisen peiteoperaatiot. Suomessa poliisi on kertonut, että se on verkkotiedustelulla onnistunut estämään jopa koulusurmia.
Joulukuussa nettiin ilmestyy sivu: palkkamurha.wordpress.com. Sivu ei sijaitse Tor-verkossa vaan suositulla blogialustalla.
Se on Mustakolmion kotisivu. Hän mainostaa sitä aloittamassaan Torilaudan keskustelussa.
Tampere, tammikuu 2020
Vuoro Jyväskylästä saapuu Tampereen linja-autoasemalle tiistaiyönä juuri ennen yhtä. Kyydistä nousee nuori mies. Hänellä on yllään tumma, hupullinen takki ja olallaan iso musta kassi.
Hetken hän kulkee edestakaisin asemalla ja sormeilee matkapuhelintaan. Sitten hän lähtee kävelemään kohti rautatien alikulkua.
Mies aikoo kävellä Viialan kaupunginosaan. Se on hiljainen omakotitalovaltainen asuinalue, jossa on siellä täällä myös rivitaloja, luhtitaloja ja muutama kerrostalokin. Mies etsii Vasaratietä.
Matkaa on viitisen kilometriä. Sen taittaa kävellen runsaassa tunnissa.
Kello on 3.46. Mies seisoo kolmikerroksisen luhtitalon edessä Vasaratiellä.
Hänen puhelimeensa saapuu viesti Wickr-sovelluksessa. Wickr on pikaviestipalvelu, joka muistuttaa WhatsAppia, mutta jota pidetään tietoturvallisempana.
Yöllä taivaalta putoilee lumihiutaleita. Lämpötila käväisee asteen pakkasella mutta nousee aamuun mennessä nollaan.
Tarkkaa aikaa ei tiedetä, mutta kellon täytyy olla noin 6.30–6.45. Mies avaa mustan kassinsa.
Hän riisuu takkinsa ja panee sen laukkuun. Hän ottaa laukusta kylpytakin ja pukee sen vaatteidensa päälle. Jalat hän työntää crocseihin. Mies ottaa vielä laukusta pätkän köyttä ja nippusiteitä.
Hän kätkee kylpytakin sisään kääntöveitsen ja airsoft-pistoolin. Pistooli näyttää oikealta käsiaseelta, mutta oikeasti sillä ammutaan pieniä muovikuulia.
Mies on ottanut paperinkeräysastiasta sanomalehden. Hän kävelee katutasossa sijaitsevan asunnon ovelle.
Kerrosta ylempänä, luhtitalon toisessa asunnossa nainen herää puhelimen herätyskelloon miehensä vieressä. Hän torkuttaa pari kertaa mutta nousee sitten ylös.
Ulkoa kuuluu huutoa.
Nainen katsoo sälekaihtimen raosta. Ikkunan alla tapahtuu jotakin. Alaston mies makaa lumessa ja toinen hakkaa häntä. Se näyttää silmittömältä moukaroimiselta. Hakkaaja on pukeissa mutta ei ulkovaatteissa.
Nainen kertoo miehelleen, ja he kurkistavat yhdessä ulos. Ketään ei enää ole ikkunan alla, mutta lumi on värjäytynyt punaiseksi.
Kello 7.13 mies soittaa hätäkeskukseen. Viisi minuuttia myöhemmin hätäkeskus antaa tehtävän poliisille koodilla 033. Se tarkoittaa hakkaamista ja potkimista. Koodi 032 tarkoittaisi puukotusta ja 034 tekotavaltaan epäselvää pahoinpitelyä.
Pariskunta vilkuilee ikkunasta ja miettii, uskaltaako asunnosta lähteä töihin. Hätäpuhelusta on kulunut jo parisenkymmentä minuuttia, kun pariskunta vilkaisee jälleen ulos. Nyt pihassa on mies.
Mies kolaa lunta samassa kohdassa, jossa pihatie on värjäytynyt punaiseksi.
Ensimmäinen poliisipartio saapuu kello 8.06. Hätäpuhelusta on kulunut 53 minuuttia. Toinen partio seuraa perässä.
Poliisit huomaavat heti, että lumessa on verta enemmän kuin tehtäväkoodista saattaisi päätellä. He pyytävät paikalle huoltomiehen, joka avaa asunnon oven.
Eteisessä makaa kuollut mies.
Poliisi ei tiedä, että henkirikoksen tekijä on vielä paikalla.
Mies tarkkailee tilannetta muutaman kymmenen metrin päästä saman talokompleksin pihalla. Hän näkee, kuinka poliisit tulevat asunnolle. Hän on jo sullonut kylpytakin takaisin mustaan kassiinsa ja vaihtanut takaisin ylleen talvitakin ja kengät.
Nyt hän jättää kassinsa naapuritalon hiekoituslaatikkoon ja juoksee. Hänen Wickeriinsä on tullut viesti.
Mies juoksee talojen välistä kohti metsää, päätyy rivitalon terassille, kääntyy takaisin, laskeutuu jyrkkää metsäistä rinnettä, nousee pyörätielle ja juoksee pienen joen yli. Sitten hän poikkeaa taas metsään. Hän kapuaa moottoritien meluvallille ja juoksee tien ylittävälle sillalle.
Hänen sormestaan vuotaa verta.
Jäljet johtavat metsään
Vasaratien rikospaikalla järjestyspoliisin partiot tajuavat heti, että paikalle tarvitaan teknisiä ja taktisia tutkijoita. Teknisten tutkijoiden tehtävä on tutkia huoneisto lattiasta kattoon ja taltioida todisteet. Taktisten tutkijoiden tehtävä on seurata johtolankoja.
Uhri on surmattu kymmenillä teräaseen pistoilla ja viilloilla. Henkirikos on ensisilmäykseltä niin raaka, että se vaikuttaa murhalta. Rikospaikalle jääneet esineet ja silminnäkijöiden lausunnot viittaavat myös siihen, että teko saattaa olla suunniteltu.
Uhri on ollut sidottuna nippusiteillä, mutta ne ovat irronneet. Lattialta löytyy Soft Cleaner -puhdistusainepullo ja eteisestä valkoisia läiskiä. Tekijä on yrittänyt siivota.
Tutkinnan johdon ottaa vastuulleen kokenut rikosylikomisario Jari Kinnunen, joka tietää henkirikostutkinnan alkutoimenpiteiden tärkeyden. Tiistaiaamuna ei silti hetkessä tempaista suurta määrää tutkijoita rikospaikalle.
Useat naapurit ovat nähneet pihassa lunta luovan miehen. Poliisi uskoo, että mies on henkirikoksen tekijä.
Kun paikalle lopulta saadaan poliisikoira, tekijän pakoreittiä on helppo seurata tuoreessa lumessa. Reitin varrella näkyy myös verta. Poliisi pystyy seuraamaan mutkittelevaa jälkeä 700 metriä, mutta sitten se katoaa.
Rikospaikalla jäljet viittaavat siihen, että tekijä on lähdön jälkeen pyrkinyt takaisin sisään asuntoon. Asunnon sisäpihan puoleisen kuistin ovessa on verijälkiä. Niistä pystytään ottamaan dna-tunniste. Pihan pyykkiaitauksesta poliisi taltioi jalkineenjäljet ja löytää lumikolan, jossa on verijälkiä.
Asunnosta tutkijat saavat tekijän sormenjälkiä. Sormenjälki on erinomainen rikostekninen todiste. Siinä missä dna voi siirtyä toisen ihmisen tai esineen mukana rikospaikalle, sormenjälki ei siirry kuin ihmisen omasta sormesta.
Kuten dna, sormenjälki voi myös paljastaa rikollisen, jos hänet on rekisteröity. Poliisin rekistereistä ei kuitenkaan löydy osumaa dna:lle tai sormenjäljelle.
Tekijä on löydettävä muilla keinoilla.
Kuka tiesi, että uhri on yksin kotona?
Väestörekisterin mukaan asunnossa asuu 1970-luvulla syntynyt nainen, mutta hän ei ole kotona. Poliisi tavoittaa hänet puhelimitse vasta iltapäivällä, koska nainen on ulkomailla.
Nainen on uhrin avovaimo. Tutkija joutuu kertomaan hänelle järkyttävän uutisen puhelimitse.
Uhri on vuonna 1976 syntynyt mies. Miehen osoite on muualla, mutta käytännössä hän on asunut naisen kanssa Vasaratiellä. Pariskunta on seurustellut jo vuosia.
Järkyttynyt nainen pystyy kertomaan poliisille tietoja, jotka edistävät tutkintaa. Hän kertoo, että mies soitti hänelle WhatsApp-puhelun aamulla kello 6.12. Puhelussa mies kertoi ajaneensa kuntopyörää.
Keskustelu puolison kanssa oli ollut lyhyt, sillä nainen ei ollut halunnut herättää matkaseuralaisiaan. Puhelu jäi parin viimeiseksi keskusteluksi.
Naisen mukaan kaiken piti olla hyvin. Hän ei keksi mitään syytä, miksi kukaan haluaisi surmata hänen miehensä.
Poliisi haluaa heti tietää, ketkä tiesivät naisen ulkomaanmatkasta. Alkupuhuttelujen perusteella muodostuu kuva, että matkasta tiesi vain pieni piiri: avovaimon työkaveri, uhri itse ja uhrin lapset. Lapset ovat uhrin aiemmasta avioliitosta.
Uhrin 20-vuotias poika asuu Raumalla ja opiskelee ammattioppilaitoksessa. Tiistaina hän sattuu olemaan Tampereella.
Uhri itse on tamperelaisen autokaupan osakas. Hän on hiljattain ostanut pojalleen käytetyn auton, ja tänään poika on tullut Tampereelle hakemaan sitä. Autokaupalla pojalle kerrotaan, että hänen isänsä on kuollut.
Lähiomaisten yksityisyyden suojaamiseksi Yle kertoo uhrin läheisistä vain tietoja, jotka ovat olennaisia rikoksen taustoittamiseksi.
Miehellä on pojan lisäksi alaikäinen tytär. Isä on ollut lapsille ristiriitainen hahmo. Kun lapset olivat pieniä, isän alkoholinkäyttö oli rajua. Hän ei ollut lapsilleen sellainen isä, jota lapset olisivat kaivanneet.
Vanhemmat muuttivat erilleen vuonna 2012, kun poika oli 12 ja tyttö alakouluikäinen. Isän raju juominen jatkui eron jälkeen, mutta hän tapasi lapsiaan ainakin satunnaisesti.
Viimeisen vuoden aikana isä oli raitistunut Minnesota-hoidon avulla. Hän oli myös alkanut kohottaa kuntoaan. Isän ja pojan välit olivat muotoutuneet asiallisiksi mutta eivät läheisiksi. Aika ajoin vanhemmat antoivat pojalleen rahaa. Kerran aiemminkin isä oli ostanut pojalleen auton.
Tyttären välit isään olivat läheisemmät, ja tämä tapasi isäänsä säännöllisesti.
Tyttärelle ja hänen äidilleen tieto isän kuolemasta tulee valtavana sokkina. Kumpikaan ei keksi syytä, miksi joku olisi halunnut surmata tämän.
Johtolanka banaanipussissa
Lähipiiriltä saadaan hyödyllisiä tietoja jo tutkinnan ensimmäisenä päivänä, mutta mitään ratkaisevaa ei paljastu. Asunnosta sen sijaan löytyy lupaava johtolanka.
Makuuhuoneesta löytyy airsoft-pistooli, jollaista asunnossa ei omistajan mukaan pitäisi olla. Se on läpinäkyvässä muovipussissa, jollaisia käytetään hedelmien pakkaamiseen ruokakaupoissa.
Pussissa on kiinni punnitustarra. Sen mukaan joku on ostanut maanantaina 0,154 kilon banaanin hintaan 0,24 euroa. Ostos on tehty kaupassa nimeltä Mestarin Herkku.
Se sijaitsee Jyväskylässä.
Tutkijat menevät kauppaan ja selvittävät, että sieltä on ostettu maanantain aikana seitsemän saman hintaista banaania. Valvontakameroista selviää, että vain yksi ostajista on pakannut banaanin hedelmäpussiin. Ostaja on mies, ja hän on ollut kaupassa kello 22.46.
Tutkijat hankkivat käyttöönsä lisää alueen valvontakameratallenteita. Niistä näkyy, että banaanit ostanut mies kävelee kaupasta Jyväskylän matkakeskukselle.
Seuraavaksi poliisi hankkii niin sanotut tolppatiedot Tampereen Vasaratien ja Jyväskylän matkakeskuksen alueilta. Se tarkoittaa, että poliisi tallentaa kaikki tiettyyn matkapuhelintukiasemaan linkittyneet matkapuhelinnumerot. Tähän tarvitaan käräjäoikeuden lupa, mutta henkirikostutkinnassa sellainen heltiää poikkeuksetta ja hyvin nopeasti.
Poliisi vertaa numerolistoja toisiinsa. Sekä Tampereen että Jyväskylän tukiasemaan on kiinnittynyt yksi sama numero. Se tarkoittaa, että kyseinen matkapuhelinliittymä on kulkeutunut samaa matkaa hedelmäpussin kanssa jyväskyläläisestä kaupasta rikospaikalle.
Seuraavaksi poliisi hakee käräjäoikeudelta televalvontaluvan kyseiseen numeroon. Televalvonnalla poliisi saa tietää, missä ja mihin matkapuhelinta on käytetty. Teleoperaattorilta saaduista tiedoista ilmenee, että liittymää on käytetty kahdessa matkapuhelimessa. Puhelimet kuuluvat 19-vuotiaalle miehelle ja 20-vuotiaalle naiselle. He asuvat samassa osoitteessa Jyväskylässä.
Vuonna 2019 poliisi sai valtuudet käyttää passikuvarekisteriä törkeimpien rikosten tutkinnassa. Nyt tutkijat turvautuvat tähän keinoon ja etsivät rekisteristä kuvan 19-vuotiaasta epäillystä. Kuva muistuttaa miestä, joka on tallentunut kaupan valvontakameraan Jyväskylässä.
Poliisilla on riittävästi näyttöä siitä, että mies on todennäköinen henkirikoksen tekijä. Tutkinnanjohtaja määrää, että mies otetaan kiinni.
Poliisi saapuu pariskunnan asuntoon keskiviikkoiltana 29. tammikuuta. Henkirikoksesta on kulunut puolitoista vuorokautta.
Tutkijat näkevät nopeasti, että miehen sormessa on tikkaamista vaatinut haava.
Tavalliselta vaikuttava opiskelijapari
Epäilty ja tämän avovaimo asuvat pienessä asunnossa, tyypillisessä 1960- ja 1970-lukujen taitteen kerrostalolähiössä. Matkaa Jyväskylän keskustaan on kolmisen kilometriä.
Heidän asuntonsa vaikuttaa tavalliselta nuorenparin opiskelijakämpältä.
Yle pyysi naiselta haastattelua tätä juttua varten, mutta hän kieltäytyi. Tiedot parin suhteesta perustuvat heidän omiin sekä todistajien kertomuksiin esitutkinnassa sekä julkisista rekistereistä saatuihin tietoihin.
Yle kertoo yksityiskohtia avoparin elämästä, sillä niillä on mahdollisesti ollut merkitystä henkirikokseen johtaneessa tapahtumaketjussa.
Pari tapasi toisensa rippileirillä vuonna 2015. Mies kävi rippikoulua ja nainen oli leirillä isosena. Varsinainen seurustelu alkoi leirin jälkeen. Pari muutti yhteen vuonna 2019, kun mies oli armeijassa.
Miehellä ei ole viime vuosina ollut läheisiä ystäviä, naisella heitä on joitakin. Parin suhde oli avoin, eli heillä sai olla muitakin seksikumppaneita. Vain naisella oli muita kumppaneita.
Pariskunnan elämään kuului jonkin verran alkoholin ja kannabiksen käyttöä, mutta viitteitä vakavasta päihdeongelmasta ei ole. Naisen luonnetta on luonnehdittu impulsiiviseksi ja erään todistajan mukaan hän saattoi esimerkiksi hajottaa tavaroita raivostuessaan.
Tuomioistuimista tai poliisilaitosten rekistereistä ei löydy kummallekaan edes ylinopeussakkoa. Nainen oli ollut kirjoilla yliopistossa, ja mies oli aikeissa hakea yliopistoon keväällä.
Poliisi on salannut merkittävän osan parin taustaa käsittelevistä osuuksista esitutkintapöytäkirjassa. Se tiedetään, että parilla oli ajoittain pulaa rahasta. Nainen työskenteli osa-aikaisesti henkilökohtaisena avustajana, ja mies oli ollut työttömänä. Vuoden 2019 aikana hän suoritti asepalvelustaan.
Kun mies oli 8-vuotias, hän koki trauman, joka vaikutti häneen syvästi. Esitutkintapöytäkirjan perusteella hän menetti jonkun läheisen henkilön, joka oli hänelle tärkeämpi kuin isä tai äiti. Yksityiskohdat henkilöstä on salattu esitutkintapöytäkirjasta.
Kuulustelujen perusteella pari piti suhdettaan hyvänä ja rakastavana, mutta ongelmaton se ei ollut. Suhteen aikana nainen kertoi miehelle jatkuvasti, että hän voi pahoin ja kärsi itsetunto-ongelmista. Mies yritti tukea naisystäväänsä.
Pari meni kihloihin muutamaa tuntia ennen poliisin saapumista heidän kotiovelleen.
Palkkamurhaajan käsikirja
Kiinnioton jälkeen tutkinta etenee vauhdilla. Epäilty saadaan yhdistettyä rikospaikkaan sormenjälkien ja dna:n perusteella.
Jo ensimmäisessä kuulustelussa 30. tammikuuta hän myöntää olevansa henkirikoksen tekijä.
19-vuotiasta jyväskyläläismiestä kutsutaan tässä jutussa ”tekijäksi”. Hän on myöntänyt henkirikoksen tekemisen, ja todisteet tukevat myöntämistä. Miestä syytetään murhasta, mutta oikeus ei ole vielä ratkaissut, onko hän syyntekeinen tai mihin rikokseen hän on syyllistynyt.
Kuulustelussa tekijä sanoo, että hänen tarkoituksensa oli ryöstää joku. Kohteen hän valitsi summamutikassa. Hän kertoo, että pääsi sisään pukeutumalla kylpytakkiin ja esiintymällä lukkojen taakse jääneenä naapurina.
Eteisessä hän uhkasi uhria airsoft-pistoolilla ja sitoi tämän nippusiteillä. Tekijä kertoo, että yritti saada miehen pankkitunnukset ostaakseen bitcoineja. Hänen mukaansa uhri pääsi kuitenkin irti ja hyökkäsi hänen kimppuunsa. Siksi hän joutui lyömään uhria veitsellä.
Uhrissa on kuitenkin valtava määrä vammoja. Teko on ollut erittäin raaka, eikä tekijän kertomus muutenkaan ole kovin uskottava.
Kysymyksiä herää lisää, kun tekijän kassi löytyy läheltä rikospaikkaa taloyhtiön hiekoituslaatikosta. Siellä on kylpytakin ja crocsien lisäksi erikoinen vaijerisaha.
Todistusaineisto miestä vastaan on vankka, mutta tutkijat aavistavat, että koko totuus ei ole selvinnyt. Seuraavien päivien aikana kotietsintä ja laite-etsinnät eli puhelinten ja tietokoneiden tutkiminen kartuttavat todistusaineistoa.
2. helmikuuta pidetyssä kuulustelussa kuulustelija koventaa otettaan. Miespuolinen vanhempi rikoskonstaapeli kertoo epäillylle tekijälle, että tämän reittiä on seurattu kameroiden avulla Jyväskylästä melkein tekopaikalle.
– Ooksä edelleen tosissas sen kannalla, että sä oot randomisti lähtenyt Tampereelta ryöstämään random asuinalueelta?
– Okei, no, siinä oli toinen henkilö, mutta se ei liity siihen niinku kauheesti muuten. Se idea oli ryöstää toi osote, siä oli iso hieno telkka.
Kuulustelija ei usko miestä.
Poliisi on löytänyt pariskunnan asunnolta hämmästyttävää aineistoa. Lipaston laatikossa on ollut englanninkielinen kirja myrkyillä ja kaasuilla tappamisesta sekä eräänlainen palkkamurhaajan käsikirja.
Kellarikomerosta poliisi on löytänyt toisen vaijerisahan sekä perinteisemmän sahan. Siellä on myös ruutupaperi, joka vaikuttaa jonkinlaiselta murhasuunnitelmalta. Kohde on muualla Suomessa asuva henkilö.
Lisäksi asunnosta löytyy uudenvuodenkortti, jonka nainen on kirjoittanut miehelleen. Kortissa lukee:
"Tulevalle vuodelle toivotan, että toteutat sun unelmaa palkkamurhaajana."
Laite-etsinnöissä poliisin tekniset tutkijat saavat pariskunnan puhelimista esiin viestiketjuja. Niiden joukossa ovat Wickr-keskustelut, jotka on esitetty tämän jutun alussa.
Kuulustelussa poliisi kertoo henkirikoksen tekijälle, että tämän avopuoliso on 1. helmikuuta otettu kiinni. Poliisi epäilee naista avunannosta murhaan.
Mies alkaa pikkuhiljaa kertoa lisää teostaan.
Naista kuulustelee naispuolinen vanhempi rikoskonstaapeli. Epäilty kiistää aluksi tietävänsä mitään mistään murhasuunnitelmista.
Kuulustelija kuitenkin kertoo naiselle, että tämän avomies on alkanut puhua. Esitutkinnassa tällaisen väitteen on oltava totta. Poliisi saa kuulusteluissa pantata tietoa mutta ei valehdella.
Kun nainen kuulee tämän, hänkin alkaa puhua. Nainen myöntää, että Wickr-keskustuissa hän on ollut “Varasukka”.
Seuraavien päivien aikana avoparin kuulusteluissa selviää, että joskus vuoden 2019 aikana mies oli uskoutunut avovaimolleen siitä, että hän halusi tappaa ihmisen.
Nainen sanoo, että hän vastusti ajatusta. Uudenvuodenkortti oli hänen mukaansa vitsi. Murhasuunnitelmaa hän ei ollut ottanut vakavasti.
Tekijä puolestaan kertoo, että ruutupaperille laadittu suunnitelma on jonkinlainen ajatuskoe tai harjoitus. Hän kertoo, että on haaveillut rikoskirjailijan urasta. Kuulustelija ei niele selitystä:
– Pystyyks joku todistaa, että sulla on tämmönen projekti ollu?
– Eipä oikeestaan, pidän asioita omana tietonani ja siis tää kuulostaa tyhmältä. Mutta nyt jos tästä tulee paha tuomio, niin mulla on aikaa kirjotella.
– On, fiksua, on. Oliks tää tän arvonen nyt tää sun projektis?
– Siis. Tää projekti ei nyt liity tähän oikeestaan mitenkään.
“Tässä oikeesti ihminen on kuollu”
Poliisin mielestä “projekti” nimenomaan liittyy tapahtumiin.
Tutkijat löytävät Mustakolmion keskustelut Tor-verkon Torilaudalta sekä nimimerkin luoman Wordpress-sivuston. Kun kuulustelija kertoo löydöistä, henkirikoksen tekijä myöntää olevansa Mustakolmio.
Tutkijat haluavat varmistua, että muita ihmisiä ei ole kuollut.
He tavoittavat miehen, joka on nimetty ruutupaperille laaditussa murhasuunnitelmassa. Mies ei tunne pariskuntaa eikä ymmärrä, miksi joku suunnittelisi hänen murhaamistaan.
Pariskunnan WhatsApp-keskusteluista paljastuu, että he ovat keskustelleet myös toisen miehen murhaamisesta. Naisen mukaan hän ei ole tässäkään keskustelussa ollut tosissaan.
Marraskuussa 2019 tekijä on viestitellyt avopuolisonsa kanssa “työkeikasta” Tampereelle. Mies oli tuolloin tulossa viikonloppuvapaalle armeijasta ja kyseli avovaimoltaan, kannattaisiko osa lomasta uhrata ”töihin”. Miehen mukaan häntä oli pyydetty avustamaan itsemurhassa.
Mies kysyi, mitä sellaisesta tulisi veloittaa. Nainen ehdotti 500 euron palkkiota. Hän myös pyysi, että pääsisi mukaan. Mies ei suostunut pyyntöön.
Tekijä kertoo poliisille, että keikka ei toteutunut, mutta poliisi haluaa varmistaa asian. Tutkijat käyvät läpi kaikki kuolemansyyntutkintaan liittyvät ilmoitukset Tampereelta vuoden 2019 loppupuolelta. Viitteitä avustetusta itsemurhasta ei löydy.
Lopulta molemmat epäillyt myöntävät omissa kuulusteluissaan, että tekijä on mennyt Vasaratielle varta vasten tekemään henkirikoksen.
Nainen myöntää, että hän on tiennyt asiasta, mutta avunantaja hän ei mielestään ole. Samaan päätyy lopulta syyttäjä, joka tekee asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Naisen toiminta ei täytä murhan avunannon tunnusmerkistöä.
Naisen teko voisi olla törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen, jos henkirikoksen tekijä ei olisi naisen avopuoliso. Lain mukaan kenenkään ei tarvitse ilmiantaa avopuolisoaan.
Epäiltyjen suhtautuminen henkirikokseen hämmentää kuulustelijoita. Molemmat kertovat tapahtumista pääosin tyynesti. Tekijä jopa välillä naurahtelee puhuessaan.
Kun kuulustelija kysyy tekijältä, mitä tämä jutteli uhrin kanssa, tekijä murtuu kyyneliin. Kuulustelija kysyy, milloin mies oli alkanut ajatella jonkin väkivaltaisen teon tekemistä.
Mies itkee niin vuolaasti, että kuulustelunauhoituksesta on vaikea saada selvää.
– Mä olin ehkä 15 -vuotias (osa virkkeestä salattu). Ei voi tietää mistä oli…
Jokainen lause katkeaa itkuun tai sopertamiseen. Sitten mies alkaa puhua rikoksen tapahtumishetkestä.
– Siinä paikan päällä… Hän oli ihminen… Ja kun me puhuttiin, se tuntu, että hän ois voinu olla kuka tahansa tuttu...
Nainen puolestaan pysyy omissa kuulusteluissaan koko ajan tyynenä. Erään kuulustelun lopuksi kuulustelija kysyy naiselta tämän suhtautumisesta:
– Ymmärräksä, että tässä oikeesti ihminen on kuollu?
– Juu.
Poliisi on kiinnittänyt tutkinnassa huomiota myös naisen tekemiin Google-hakuihin. Miehen kiinniottopäivänä nainen oli googlannut “persoonallisuushäiriöt”.
Henkirikoksen esitutkinnassa tällainen haku kiinnittää huomiota, sillä persoonallisuushäiriöillä on vahva yhteys väkivaltaan. Vankien keskuudessa antisosiaalinen persoonallisuushäiriö on huomattavan yleinen.
Antisosiaalinen henkilö ei kykene empatiaan normaalilla tavalla. Tämän takia hän saattaa suhtautua täysin välinpitämättömästi toisen kärsimyksiin.
Kuulustelussa nainen selittää kuulustelijalleen, että haku ei mitenkään liity henkirikokseen. Hän oli googlannut sen vain siksi, että on kiinnostunut psykologiasta.
Paljastuuko viesteistä murhan tilaaja?
Suomessa on yllättävän paljon ihmisiä, jotka suunnittelevat murhaa.
Ani harva toteuttaa suunnitelmansa. Rikosoikeudellisesti murhan suunnittelu tai valmistelu edellyttävät konkreettisia toimia.
Ajatukset eivät ole rikoksia.
Joissakin olosuhteissa ajatukset voivat kuitenkin johtaa rikokseen. Keskusrikospoliisi on kertonut, että sillä oli ennen Turun terrori-iskua vuonna 2017 tiedossa noin tuhat ihmistä, joiden se arvioi saattavan tehdä väkivaltarikoksen.
18. elokuuta 2017 yksi heistä aseistautui kahdella veitsellä ja hyökkäsi Turun keskustassa ohikulkijoiden kimppuun. Kaksi kuoli ja kahdeksan haavoittui.
Vuonna 2019 Suomessa tehtiin 95 henkirikosta. Suurin osa teoista oli pikaistuksissa tehtyjä tappoja. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että vähän yli kolmannes henkirikoksista todetaan oikeudessa murhiksi.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on tilastoinut 2000-luvulla Suomessa viisi palkkamurhaa. Tilasto perustuu poliisin antamiin tietoihin.
Yle kävi läpi kyseiset tapaukset. Kahden tapauksen tuomioista ei löydy viitteitä palkkamurhasta.
Jäljelle jää 2000-luvulta kolme palkkamurhaa: Kampin autopommimurha 2002, Vuosaaren palkkamurha 2003 ja Oulun Rajakylän palkkamurha 2013. Lisäksi on tapauksia, joissa epäillään palkkamurhaa, mutta näyttöä ei ole saatu.
Vasaratien henkirikoksen tutkinnassa viitteitä palkkamurhaan on alkanut paljastua viimeistään tekijän kiinnioton jälkeen.
Vaikuttaa siltä, että kaksi toisiaan tuntematonta henkilöä ovat törmänneet toisiinsa netissä. Kysyntä ja tarjonta ovat kohdanneet kohtalokkain seurauksin.
4. helmikuuta pidetyssä kuulustelussa henkirikoksen tekijä myöntää, että hän tuli Tampereelle varta vasten tekemään henkirikosta.
“Keikka” oli tilaustyö.
Mies kertoo, että hän oli joitain viikkoja aiemmin saanut Wickr-sovelluksessa viestin henkilöltä, joka oli aluksi hyvin varovainen. Henkilö halusi “Mustakolmion” murhaavan Tampereen Vasaratiellä asuvan miehen.
Viestittelijää kutsutaan tässä jutussa tilaajaksi. Tilaajan henkilöllisyyttä ei ole todistettu oikeudessa.
Kuulustelussa tekijä kertoo, että viestittelyn jatkuessa tilaaja kertoi melko nopeasti, että hän on kohteen poika. Lisäksi tilaaja kertoi, että hän saisi rahaa perintönä ja voisi sen jälkeen maksaa palkkion tekijälle. Tilaaja tiesi tarkasti, milloin uhri olisi yksin kotona.
Tekijä ja tilaaja viestittelivät Wickr-sovelluksessa myös heti henkirikoksen jälkeen nimimerkeillä Sikaniska94 ja Mustakolmio. Osa viestinvaihdosta on esitetty aiemmin tässä jutussa.
Kuulustelussa tekijä kertoo myös, että ennen rikosta tilaaja lähetti kuvia itsestään, ajokortistaan ja sähkölaskusta, jossa näkyi uhrin pojan osoite Raumalla. Kuvien tarkoitus oli todistaa, että tilaaja oli tosissaan.
Tutkinnassa poliisi saa myöhemmin palautettua tilaajan lähettämien kuvien esikatselukuvat. Niistä on tunnistettavissa uhrin 19-vuotias poika, tämän ajokortti ja sähkölasku.
Tekijän ratkaisevan kuulustelun jälkeen poliisi ottaa kiinni uhrin pojan Raumalta. Poliisi epäilee poikaa yllytyksestä murhaan. Yllytys tarkoittaa tässä tapauksessa murhan tilaamista. Rikosoikeudellisesti yllyttäjää rangaistaan rikoksesta kuin hän olisi tekijä.
Kuulusteluissa poika kiistää rikoksen jyrkästi. Hänen mukaansa hänellä ei ole mitään tekemistä isänsä kuoleman kanssa.
Tutkinnassa pojan elämästä piirtyy osittain normaalin opiskelijan kuva. Pojan elämään on kuitenkin kuulunut tavallista opiskelijaelämää runsaampi alkoholinkäyttö. Rahaa hänellä ei aina ole ollut tarpeeksi, vaikka isä ja äiti ovat avustaneet häntä.
Todistajien mukaan hän saattoi käyttää yhden baari-illan aikana 500 euroa. Joskus kun poika palasi viihteeltä, hän huvitteli potkimalla isänsä ostamaa autoa ja hyppimällä sen katolla.
Murjottu auto seisoo kuulustelujen aikana Raumalla pojan kantabaarin edustalla.
Poika on käynyt ahkerasti salilla. Hän myöntää poliisille käyttävänsä hormoneja.
Tutkinnassa ilmenee, että pian isänsä kuoleman jälkeen poika on tyhjentänyt iCloud-tilinsä ja perustanut uuden. Uudesta tilistään hän ei kerro poliisille, mutta poliisin tietotekniset tutkijat löytävät tilin.
Tili on tyhjä. Jos siellä on joskus ollut jotakin, sitä ei pystytä palauttamaan.
Tutkinnassa käy ilmi, että henkirikoksen jälkeen poika on soittanut hätäkeskukseen. Puhelussa poika kertoo, että tuntematon mies on uhannut häntä veitsellä Raumalla. Poliisille poika kertoo, että hän löi miehen katuun ja pakeni.
Poika on kertonut tilanteesta myös äidilleen ja siskolleen. He ovat pelänneet, että tuntematon murhaaja on perheen kintereillä.
Kuulusteluissa poika ottaa itse puheeksi, että hänen asunnostaan on kadonnut sähkölasku. Asian kertominen kuulostaa tutkijoiden mielestä epäilyttävältä, koska tekijän kännykästä on löytynyt kuva sähkölaskusta.
Poika kertoo myös, että hän on kadottanut ajokorttinsa. Se on löytynyt henkirikoksen jälkeen kadulta Raumalla. Lisäksi poika kertoo, kuinka joku on ehkä murtautunut hänen Snapchat-tililleen.
Poikaa kuulustelee kokenut rikosylikonstaapeli Vesa Mäkinen. Mäkisen tyyli on ystävällinen, suorastaan leppoisa. Kuulustelujen kuluessa hän joutuu kiristämään ruuvia, sillä epäilty ei myönnä mitään.
– Tiäks sää, että näillä näytöillä sä otat elinkautisen tässä? Ymmärräks sää?
– Näköjään sitten, mä joudun varmaan semmosen ottamaan.
– Eiks se heilauta yhtään?
– No heilauttaa tietenkin jumalauta, en mä voi mitään tähän sanoo muuta. En mä voi.
Poika antaa ymmärtää, että joku on lavastanut hänet syylliseksi.
Poliisi uskoo kuitenkin, että kadotettu sähkölasku ja ajokortti, murto Snapchat-tilille ja kadulla väitetysti ilmestynyt uhkailija ovat pojan yrityksiä peittää jälkiään. Kertomuksella poika yrittää selittää, miksi hänen kuviaan on löytynyt henkirikoksen tekijän puhelimesta.
Toisin sanoen poliisi uskoo, että poika yrittää lavastaa tilanteen näyttämään sellaiselta, että hänet on lavastettu.
Poika kiistää kaiken loppuun saakka. Mäkinen kuulustelee häntä viimeisen kerran 5. toukokuuta Turun vankilassa.
Nyt poika vihjaa, että hän aikoo kertoa jotakin uutta, mutta hän tekee sen vasta käräjäoikeudessa.
– Oletko edelleen sitä mieltä, että sulla ei ole isäs surman kanssa mitään tekemistä?
– Ei o. Ei o.
Mäkinen yrittää vielä kerran saada pojan puhumaan. Jos hänet on lavastettu, poliisi voisi yrittää tutkia asiaa.
Poika vaikenee kuin muuri.
Päivitykset:
Päivitys 8.6.2020 klo 13.57: Oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä surmatyön tehnyt mies myönsi teon, mutta kiisti, että se olisi murha. Hän katsoo luopuneensa murha-aikeista ennen tekoa. Vastaajan mukaan hän yritti ryöstää uhrinsa, mutta uhri pääsi irti siteistä ja hyökkäsi hänen kimppuunsa. Vastaajan mukaan hän surmasi uhrin hätävarjelutilanteessa. Murhan tilaamisesta syytetty mies kiistää kaiken osallisuuden henkirikokseen. Hänen mukaansa "tilaamisessa" on ollut kyse vain tekijän fantasioista. Juttuun on myös lisätty tieto rikoksesta epäillyn pariskunnan taloudellisesta tilanteesta.
Päivitys 12.6.2020 klo 16.47: Poistettu välituomion antamisen jälkeen otsikosta sana syyte. Käräjäoikeus totesi välituomiossaan, että vastaajat ovat tehneet teon, josta heitä syytetään. Heidät määrättiin mielentilatutkimukseen, minkä valmistumisten jälkeen käräjäoikeus antaa tuomion asiassa.
Korjaus: 10.6.2020 klo 13.30: Korjattu Torilaudan palsta työpaikat oikeaan muotoon työnhaku.
Päälähteet:
Poliisin esitutkintapöytäkirja.
Syyttäjän tekemä syyttämättäjättämispäätös, haastehakemus ja asiaesittely.
Käräjäoikeuksien asiakirjat kuten pakkokeinopäätökset ja asianosaisten siviiliasioista syntyneet asiakirjat.
Lue lisää: