Reilun 30 ihmisen joukkio kokoontui perjantai-iltapäivänä Pasilan poliisitalolle osoittamaan solidaarisuutta ja suruvalittelunsa afrikkalaisamerikkalaisille ja kansainväliselle afrikkalaisyhteisölle sekä kunnioittamaan Yhdysvalloissa poliisin surmaaman **George Floydin**muistoa.
Mielenosoitus sujui rauhallisesti, ja Helsingin poliisin komisario Jarmo Heinonen kiitti lopuksi järjestäjiä mallikkaasta toiminnasta.
Hiljattain perustettu African Anti-Racist Society on afrikkalaisten ja afrikkalaistaustaisten perustama Suomessa asuvien aktivistien ja yhteisöjohtajien ryhmä, joka pyrkii tuomaan esille afrikkalaistaustaisten rakenteellista syrjintää ja poliisin harjoittamaa etnistä profilointia Suomessa.
– Musta yhteisömme haluaa parantaa vuorovaikutussuhdettaan suomalaiseen poliisiin – että meidän ei tarvitse pelätä, jos poliisi seuraa meitä autolla ajaessamme, yhdistyksen perustajajäsen ja ihmisoikeusaktivisti Ufoka Eugene sanoo.
African Anti-Racist Society vaati mielenosoituksessaan hallitukselta toimia rakenteellisen rasismin, etnisen syrjinnän, afrofobian, vihapuheen ja poliisin harjoittaman etnisen profiloinnin kitkemiseksi.
Poliiseille haalarikamerat ja enemmän maahanmuuttajataustaisia poliisiin
Mielenosoituksen lopuksi yhdistyksen perustajajäsenet Ufoka Eugene ja Libin Mohamed ojensivat komisario Heinoselle ehdotuksensa afrikkalaisen ja afrikkalaistaustaisen väestön kokeman syrjinnän kitkemiseksi Suomessa. Yhteisön mielestä yksi ratkaisu voisi olla, että poliiseilla olisi haalarikamerat työtehtävissään ja pidätystilanteissa.
Heinosen mukaan haalarikameroita on pilotoitu, ja ne olisivat ajatuksena hyvät.
– Yleisesti ottaen se on poliisin edun mukaista, että on videomateriaalia, josta pystytään näkemään koko tapahtuma.
Heinosen mukaan tapahtumat, joissa näytetään lyhyt video-ote toiminnasta, ovat poliisin näkökulmasta harmillisen usein otettu niin, että niissä ei nähdä koko tapahtumaketjua alusta alkaen.
– Tallenteissa ei usein näy, kuinka poliisi on kenties yrittänyt toimia lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti ensin neuvoin, kehotuksin ja käskemällä ennen kuin on kenties edetty voimankäyttötilanteeseen, jossa henkilön vastarinta pyritään murtamaan. Tyypillisesti näissä tilanteissa henkilö pitää lain mukaan ottaa kiinni.
Heinosen mukaan valvontakameroiden ja erilaisten tallennemuotojen yleistyminen aiheuttaa toisaalta sen, että näyttökynnys nousee.
– Tulkinta, että jos sitä ei näy tallenteella, sitä ei olisi tapahtunut, on saanut jalansijaa. Se olisi kuitenkin poliisin edun mukaista, että virkatoimemme olisi jälkikäteen tarkistettavissa ja että siinä on oikein toimittu. Meillä ei ole mitään syytä salailla, miten töitä teemme.
Lisäksi vaatimuksessa toivottiin poliisivoimiin enemmän mustia ja erilaisiin etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvia henkilöitä. Heinosen mukaan maahanmuuttajataustaisia on pyritty rekrytoimaan poliisiin erilaisilla kampanjoilla. Toistaiseksi Helsingin poliisissa heitä on vain muutamia.
Heinonen sanoo, että poliisin halutaan vastaavan kansaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2019 lopussa 423 494 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista puolet asui pääkaupunkiseudulla.
– Mitä enemmän meitä on eri taustoista, sen parempi ymmärrys meillä on erilaisista tilanteista. Jos meillä on kansanryhmiä, joilla ei ole viranomaiskontakteja tai tuttuja poliiseja omasta yhteisöstä, on haaste voittaa näiden yhteisöjen luottamus ja saada vietyä viesti läpi. Poliisi on heitäkin varten ja valmis turvaamaan heidänkin edut ja oikeudet silloin, kun joku koittaa niitä lainvastaisesti viedä.
Poliisin toimenpiteen kohteeksi joutunut menettää Suomessa harvoin henkensä
Komisario Jarmo Heinonen myöntää, että etnisen profiloinnin riskit ovat poliisin työssä ilmeisiä. Hänen mukaan tapaukset, joissa poliisin toimenpiteen kohteeksi joutunut ihminen menettää henkensä, ovat kuitenkin Suomessa harvinaisia. Kaikki tapaukset, joissa henkilö poliisin toimenpiteiden kohteena tai hallussa olevana menettää henkensä, tutkitaan.
– Jos poliisin toimenpiteeksi joutuneen ihmisen hengen menettämisessä epäiltäisiin rikosta, sen tutkinta olisi julkinen. Sen sijaan tapauksista, joissa ei ole syytä epäillä rikosta, poliisin tiedottamismahdollisuudet ovat rajalliset. Kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiat ovat ankarasti salassa pidettäviä. Vainajan omaiset saavat tiedot syistä, ja he voivat viranomaista vapaammin niistä kertoa, hän sanoo.
– Jos poliisi on toiminut rikollisella tavalla tai väärin, tulee rangaistuksia. Jos työtä on tehty huonosti ja paremmalla toiminnalla lopputulos olisi voinut olla erilainen, tulee hallinnollisia sanktioita ja koulutusta. Usein tapauksissa todetaan, että poliisi on toiminut oikein, komisario Heinonen lisää.
Juttua päivitetty 5.6.2020 klo 20:17: Komisario Jarmo Heinonen ei myöntänyt, että poliisissa ilmenee etnistä profilointia ja syrjintää, vaan että etnisen profiloinnin riskit ovat ilmeisiä.
Lue lisää: