Tutkijatohtori Matti Ylönen on kirjoittanut kirjan konsulttitoimistojen ja valtionhallinnon suhteista yhdessä akatemiatutkija Hanna Kuuselan kanssa. Nyt hän tutkii viestintätoimistoja ja niiden kytköksiä julkishallintoon. Viestintätoimistot ovat Ylösen mukaan pyrkineet laajentamaan toimintaansa strategisen konsultoinnin puolelle. Siitä voi laskuttaa enemmän kuin pelkistä viestintäpalveluista. Juuri tällaista osaamista viestintätoimisto Tekir kertoi myyneensä valtiovarainministeri Katri Kulmunille.
Toimistojen rooli on muutenkin muuttunut viime vuosina.
– Vielä 2000-luvun alussa viestintätoimistot keskittyivät kirjoittamaan pressitiedotteita ja tekivät firmojen vuosikertomuksia. Nyt tarjotaan esimerkiksi lobbaamista sekä strategista konsultaatio- ja vaikuttajaviestintää.
Samalla toimistoista on kasvanut tärkeä toimija suomalaisessa yhteiskunnassa. Niiden roolista olisi hyvä käydä yhteiskunnallista keskustelua.
Julkishallinto toimii säästöliekillä, mutta ostaa kalliilla palveluja ulkopuolelta
Tohtori Matti Ylösen mukaan kaikilla yhteiskunnan toimijoilla ei ole varaa pirauttaa viestintätoimistoon kriisin tai muun kovan paikan tullen. Niillä, joilla on varaa hankkia osaamista itselleen, on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin.
– Olisi hyvä pitää huolta kansalaisyhteiskunnan, journalistien ja muiden vallan vahtikoirien mahdollisuuksista toimia. Esimerkiksi monilla kansalaisjärjestöillä ei ole varaa käyttää tällaisia palveluita, Ylönen toteaa.
Ministeri Kulmuni olisi välttynyt kohulta, jos koulutusta ja konsultointia olisi saanut suoraan ministeriöltä itseltään. Matti Ylösen mukaan julkishallinto toimii yllättävän pienillä resursseilla rekrytointikieltojen ja säästöjen vuoksi.
– Resurssit Suomessa ovat hyvin niukat vaikkapa eurooppalaisiin hallintoihin verrattuna.
– Jos julkishallinto pystyisi itse tuottamaan viestintäpalveluja, riski epäterveiden riippuvuussuhteiden syntymiseen pienenisi, Ylönen sanoo.
Lobbaajien nimet halutaan rekisteriin
Ruotiessaan konsulttien toimintaa 2010-luvun alussa Ylönen törmäsi usein hankintalain- ja ohjeiden rikkeisiin.
– Kävi ilmi, että on aika tavallista, että tehdään suorahankintoja, vaikka pitäisi kilpailuttaa. Tai ketjutetaan hankintoja, Ylönen sanoo.
Ketjuttamisella pystytään pitämään hankinnat sen verran pieniä, että ne eivät ylitä summaa, joka velvoittaisi kilpailuttamiseen.
Nyt hankintoihin ja koulutusostoihin toivotaan lisää läpinäkyvyyttä aidan molemmin puolin. Viime vuosina on keskusteltu lobbarirekisteristä. Siinä listattaisiin kaikki kontaktit, joita esimerkiksi kansanedustajilla on ollut erilaisten eturyhmien kanssa.
– Tämä on todella hyvä hanke ja se on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Miten sitä edistetään on vielä auki. Rekisteriä tuetaan myös viestintätoimistojen sisällä, Ylönen sanoo.
Lisäksi Ylönen peräänkuuluttaa jonkinlaisia karenssiaikoja sille, miten nopeasti esimerkiksi kansanedustaja voi siirtyä lobbaritoimiston palvelukseen.
Monen toimiston johtavissa tehtävissä on entisiä poliitikkoja, kuten Ellun Kanoissa entinen kokoomuksen kansanedustaja Kirsi Piha ja puoluesihteeri Taru Tujunen. Kulmunia konsultoineella ja kouluttaneella Tekirillä on sanottu olevan sympatioita keskustaa kohtaan.
Lisää aiheesta:
Katri Kulmuni ilmoittaa olevansa mukana keskustan puheenjohtajakisassa