Helsingin kaupungin uusi johtamisjärjestelmä eli pormestarimalli on muuttanut kaupungin johtamista. Tarkastuslautakunnan raportin mukaan kaupungin johtamisjärjestelmästä on tullut pormestarimallin myötä hajanainen.
Toimialoilla on epäselvyyttä siitä, kuka ohjaa mitäkin asiaa, kun ohjausta tulee pormestarilta ja apulaispormestarilta, heidän avustajiltaan sekä erilaisilta ohjausryhmiltä.
Apulaispormestareilla ei ole toimivaltaa ohjata toimialoja, mutta heidän ohjausvaltaansa kohdistuu silti odotuksia.
Tarkastuslautakunnan mukaan apulaispormestareiden ja toimialajohtajien tulee selventää toimialansa henkilöstölle apulaispormestarin ja toimialajohdon välinen työnjako.
– Työnjako pitäisi kirkastaa henkilöstölle, jotta kaikki tietäisivät kuka vastaa mistäkin, vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Dan Koivulaakso sanoo.
Apulaispormestareiden ja toimialajohtajien välinen työnjako ei ole selkeä myöskään tiedotusvälineille ja kuntalaisille.
Tarkastuslautakunnan mukaan pormestarin ja kaupunginkanslian on kuitenkin helpompi ohjata toimialamalliin pohjautuvaa kaupunkikokonaisuutta kuin aiempia lukuisia virastoja.
– Arvioinin perusteella pormestarimallia on syytä vielä kehittää, Helsingin tarkastusjohtaja Timo Terävä sanoo.
Pormestarin vahva rooli herättänyt huolta
Pormestarin vahva rooli uudessa johtamisjärjestelmässä on herättänyt huolta vallan keskittymisestä. Kansliapäällikön roolista ei ole muodostunut vastavoimaa pormestarille.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen tulee arvioida kansliapäällikölle hallintosäännössä määriteltyjen tehtävien tarkoituksenmukaisuus.
– Kaupunginhallituksen tulee arvioida, onko kansliapäällikölle hallintosäännössä määritellyt tehtävät tarkoituksenmukaisia, Koivulaakso selventää.
Helsingin tarkastuslautakunta arvioi pormestarin ja apulaispormestareiden sekä kaupunginkanslian toimialoille antamaa ohjausta ja eri toimijoiden roolia vuoden 2019 arviointikertomuksessaan.
Tarkastuslautakunnan mukaan kaupunginkanslian tulee parantaa osastojensa välistä koordinaatiota ja ottaa toimialat linjausten valmisteluun riittävän aikaisessa vaiheessa.
– Vuoropuhelua voidaan parantaa muun muassa osallistumalla ja tutustumalla enemmän toimialojen toimintaan, Koivulaakso sanoo.
Uusi johtamisjärjestelmä ja toimialamalli otettiin käyttöön kesäkuussa 2017.
Vakaa talous toimii puskurina koronakriisissä
Arviointikertomuksessa tarkasteltiin uuden johtamisjärjestelmän lisäksi muun muassa Helsingin talouden tilaa ja talouden kehitystä edellisistä vuosista.
Tarkastuslautakunta arvioi, että vakaalla pohjalla oleva talous toimii puskurina koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan seurauksille kaupungin palveluissa vuonna 2020.
– Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaupungin talous on pysynyt vahvana ja pitkäaikaisen velan määrää on vähennetty jo usean vuoden ajan, vaikka investointimenot ovat kasvaneet, Koivulaakso sanoo.