Poliisi turvaa Suomessa joka päivä ensihoitotehtäviä. Virkavaltaa tarvitaan, jos aggressiivinen potilas on vaaraksi ambulanssimiehistölle tai itselleen.
Yleensä kyse on henkisesti epävakaan potilaan kuljettamisesta mielentila-arvioon eli lääkärin tekemästä virka-apupyynnöstä, joka perustuu mielenterveyslakiin.
Poliisi hälytetään kyytiin myös, jos mikä tahansa ensihoidon tehtävä muuttuu kentällä väkivaltaiseksi tai väkivallan uhaksi hoitohenkilöstöä kohtaan.
– Suurin osa näistä tehtävistä liittyy päihtyneisiin henkilöihin ja näiden terveydentilan arviointiin ja oikean jatkopaikan arviointiin, kertoo Suomen Ensihoitoalan Liiton puheenjohtaja Juha Hyötyläinen.
Psykoosissa tai aineissa oleva ei ymmärrä apua
Poliisin ja ensihoidon yhteistyö on jatkunut päivittäisenä viimeiset vuodet.
Poliisihallituksen tilastoista ei kuitenkaan selviä, kuinka monessa sairaankuljetuksessa poliisi on joutunut menemään ambulanssiin asti tai milloin turvaamiseksi on riittänyt, että poliisipartio ajaa ambulanssin perässä.
Poliisitarkastaja Marko Heikkilän mukaan Poliisihallituksessa ei ole olemassa asiasta erillistä tilastointia.
Parikymmentä vuotta ensihoidossa työskennellyt Juha Hyötyläinen kuitenkin kertoo, että virkavallan kyytiintulo on viime vuosina lisääntynyt.
– Psykoosissa tai aineista sekaisin oleva voi olla sairauden tunnoton, eikä ymmärrä, että tulemme auttamaan, vaan on arvaamaton ja väkivaltainen, Hyötyläinen toteaa.
Komisario Matti Tiainen Pohjanmaan poliisilaitokselta kuvailee tyypillistä tilannetta:
Henkilö ei suostu lähtemään lääkärin määräämään mielentilatutkimukseen, vaan lukittautuu kotiinsa. Ensihoitajilla ei ole toimivaltaa ja keinoja hakea aggressiivista ihmistä pakolla kyytiin.
– Poliisi voi käyttää voimakeinoja, eli avata oven voimaa käyttäen, ottaa potilaan kiinni ja ohjata ambulanssiin, Tiainen kertoo.
Mutta polisiikaan ei voi toimittaa ketään vastentahtoisesti hoidon arviointiin tai hoitopaikkaan ilman lääkärin virka-apupyyntöä.
Juha Hyötyläisen mukaan ensihoitajien oikeuksia laajentavaa lainsäädäntöä esiteltiin jokunen vuosi sitten, mutta tämä sisälsi niin paljon ongelmia ja haasteita ensihoitajien oikeusturvan kannalta, että lakiesitys jouduttiin vetämään takaisin.
Rauhallinen voi raivostua kesken matkan
Uhkaavissa tilanteissa toinen partion poliiseista istuu ambulanssin takaosaan ensihoitajan turvaksi. Toinen seuraa poliisiautolla perässä sairaalaan asti.
– Potilas on paareilla ja hoitotyöhön riittää kyllä tilaa, Juha Hyötyläinen kertoo.
Yleensä pelkkä poliisin läsnäolo riittää rauhoittamaan tilannetta.
Ei kuitenkaan aina. Potilas voi yrittää käydä käsiksi ensihoitajiin tai poliisiin, repiä tavaroita ja yrittää väkisin ambulanssista vauhdissa ulos.
Jos potilas käyttäytyy väkivaltaisesti, poliisi saa murtaa vastarinnan voimakeinolla.
– Voidaan esimerkiksi käyttää kahlitsemisvälineitä, yleensä käsirautoja, sanoo komisario Matti Tiainen.
Ensihoitajien Liiton puheenjohtaja Juha Hyötyläisellä on omakohtaista kokemusta siitä, kun potilas käy päälle. Häntä on myös uhattu ampuma-aseella ja puukolla hoitotilanteessa.
Tuttua on sekin, kun rauhallisesti ambulanssin kyytiin suostunut potilas raivostuu ja hyökkää päälle yhtäkkiä kesken matkan.
Auto seis! -huuto kertoo ambulanssia ajavalle työparille, että tilanne on vakava.
– Auto välittömästi sivuun. Poistutaan itse ulos ja hälytetään poliisit, Hyötyläinen luettelee.
Ensihoitajilla ei ole oikeutta edes tarkistaa, onko potilaalla "kättä pidempää" taskuissaan, ellei potilas anna tähän lupaa.
Välillä kentällä odotetaan pyyntöä ja sen hyväksyntää
Lain kiemuroiden toteutuminen johtaa välillä erikoisiin tilanteisiin kentällä.
Poliisi on esimerkiksi hälytetty sekavan ja aggressiivisen henkilön luokse. Paikan päällä virkavalta toteaa, että kyse on selvästi mielenterveysongelmasta.
Poliisi pyytää ensihoidon paikalle, ja terveydenhuollon ammattilaiset toteavat saman. Jos henkilö ei suostu lähtemään ensihoitajien matkaan, he joutuvat tekemään kentällä virka-apupyynnön lääkärille.
– Lääkäri lähettää virka-apupyynnön poliisille ja poliisin päällystö hyväksyy pyynnön. Vasta tämän jälkeen poliisilla on oikeus avustaa henkilö ambulanssin kyytiin ja osallistua sairaalaan saattamiseen.
Hyötyläisen mukaan lain tiukoista määräyksistä voidaan poiketa vain, jos potilaan henki ja terveys ovat akuutissa vaarassa. Hän on esimerkiksi voinut ottaa vaarallisen annoksen lääkettä ja tarvitsee kiireellisesti sairaalahoitoa, mutta ei suostu lähtemään hoitoon.
Silloin virka-apuprosessia ei voida odottaa vaarantamatta hoidettavan henkeä.
Riehujaa ei saa rauhoittaa lääkkeillä
Suomen Ensihoitoalan Liiton puheenjohtaja Juha Hyötyläisen mukaan ensihoitoyksiköt ovat varpaisillaan myös tehtävissä, joissa avun tarvisija on sekavassa tilassa oleva, 25-30-vuotias narkomani tai sekakäyttäjä.
– He eivät kunnoita ensihoidon työtä, vaan pitävät meitä vihollisina. Käytös voi olla arvaamatonta.
Ensihoidon ammattilaisilla ei ole oikeutta pitää potilasta väkisin kiinni, tai rauhoittaa häntä lääkkeillä.
Ainoa keino on yrittää lukea potilasta mahdollisimman hyvin ennakkoon. Sitä opetetaan työpaikkakohtaisesti uhka- ja väkivaltakoulutuksissa.
– Haistelemme tilannetta. Katsomme esimerkiksi kuinka aggressiivisesti ihminen liikkuu, ja miten tulee kohti, Hyötyläinen kertoo.
Ensihoitajiin kohdistuva väkivalta tuomitaan pahoinpitelynä ja se johtaa usein sakkorangaistuksiin.
Suomen Ensihoitoalan Liitto, Tehy ja Suomen Palomiesliitto SPAL ovat jo pitkään kampanjoineet, että ensihoitajiin kohdistuvat hyökkäykset olisivat verrattavissa virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, ja ensihoitajan pahoinpitelystä seuraisi vankeusrangaistus.
Jopa satojen kilometrien kuljetuksia
Potilas kuljetetaan mielenterveysarvioon omaan kotikuntaansa. Poliisin turvaama ambulanssikyyti voi vaihdella muutamasta sadasta metristä jopa satoihin kilometreihin.
Sama poliisi voi istua kyydissä, ja työpari ajaa ambulanssin perässä koko matkan. Yleisempää kuitenkin on, että jossakin välissä matkaa tilalle vaihdetaan toinen partio.
– Pitkä kuljetusmatka voi johtua esimerkiksi siitä, että potilas on oleillut kaukana kotikunnastaan, kertoo komisario Matti Tiainen.
Pohjanmaan poliisilaitoksessa virka-avulla pyydettyjä, ensihoitoon liittyviä tehtäviä, on myös päivittäin, välillä montakin vuorokaudessa.
Välillä joudutaan menemään hätiin myös hälytettynä, kun ensihoitajien työssä tilanne on kärjistynyt henkeä ja terveyttä uhkaavaksi.
Tiainen arvelee, että pohjalaismaakuntien alueella poliisi joutuu istumaan ambulanssissa vahtimassa aggressiivista potilasta vähintään kerran viikossa.
– Työaikaa menee, mutta se on poliisille laissa säädetty tehtävä, Tiainen toteaa.
Pohjanmaalla poliisin toimintavalmiusaika on maan pisin. Partioille on yritetty saada hälytys- ja valvontatehtäviin enemmän aikaa esimerkiksi antamalla osa vapautensa menettäneiden kuljetuksista poliisivankilan vartijoille.
Voisiko myös mielenterveysarvioon tai sieltä hoitopaikkaan kuljettamisen turvaaminen siirtää vartijoille?
– Ei. Kyse on poliisin antamasta virka-avusta toiselle viranomaiselle, jolloin työhön tarvitaan poliisit, komisario Matti Tiainen toteaa.