Hämeen poliisin toiminnasta niin sanotussa Katiska-jutussa ei aloiteta esitutkintaa.
Yksi laajan huumejutun epäillyistä ja hänen avustajansa väittivät viranomaisten syyllistyneen tutkinnassa useisiin epäasiallisuuksiin. Valtakunnansyyttäjän toimisto selvitti, oliko tutkinnanjohtajaa ja kahta hänen alaistaan syytä tutkia epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Ratkaisun mukaan asiassa ei ole aihetta epäillä rikosta.
Huumejutussa epäiltyä miestä muun muassa kuulusteltiin useaan otteeseen ilman avustajaa. Asianajajan mukaan miestä myös painostettiin kuulusteluissa uhkaamalla hänen läheiseensä kohdistuvilla pakkokeinoilla.
Lisäksi poliisin väitetään yrittäneen selvittää tapausta kuulustelujen ulkopuolella järjestämällä epäilty juttusille tupakkakoppiin toisen tutkintavangin kanssa, vastoin käräjäoikeuden yhteydenpitorajoituksia.
Mies sanoi poliisin kertoneen hänelle myös, että syyttäjä olisi luvannut tuomioon tuntuvan alennuksen vastapalveluksena tunnustuksesta. Syyttäjä ei voi tällaista taata, vaan asian ratkaisee oikeus.
Valtakunnansyyttäjän toimiston tekemän esiselvityksen perusteella epäilty on vapaaehtoisesti luopunut osassa kuulusteluja oikeudesta avustajan käyttämiseen. Syyttäjä ei nähnyt rikosta myöskään väitetyssä painostuskysymyksessä. Poliisin mukaan sillä olisi ollut tutkinnalliset perusteet kohdistaa paikkokeinoja epäillyn läheiseen.
Tupakkakoppitapaamisen osalta Helsingin käräjäoikeus on jo aiemmin linjannut, ettei siitä saatuja tietoja saa hyödyntää huumekokonaisuuden oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeus katsoi poliisin loukanneen epäillyn oikeutta avustajan käyttöön. Tässäkään syyttäjä ei kuitenkaan katsonut poliisien rikkoneen virkavelvollisuuttaan.
Syyttäjän tarjous lyhyemmästä tuomiosta oli esiselvityksen perusteella poliisin erehdys: kuulustelua hoitanut poliisi oli muotoillut sanansa väärin.
Hämeen poliisin kuulustelemaa miestä epäillään huumausainerikoksista sekä ampuma-ase- ja räjähderikoksista osana suurta Katiska-huumejuttua.