EU tiukentaa ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa ja sillä on vaikutuksia myös Suomeen.
Jo nyt ulkomaisen ostajan pitää kysyä työ- ja elinkeinoministeriöstä lupa, jos ostokohteella on suora kytkös maanpuolustukseen, yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huoltovarmuuteen.
Jatkossa ulkomaisen ostajan lakimiehen pitää kilauttaa ministeriöön myös laajemmin turvallisuuteen linkittyvästä yrityskaupasta.
– Puolustussektorin yritysostoja koskevaan säännökseen esitetään lisättäväksi turvallisuusalan yritysostot. Toisin sanoen ostajan tulee hakea jatkossa näissä tilanteissa aina etukäteen vahvistus kaupalleen työ- ja elinkeinoministeriöltä, sanoo kaupallinen neuvos Marjaana Aarnikka työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Esimerkiksi, jos ostokohteena olevalla yrityksellä on vaikkapa Puolustusvoimien tai Huoltovarmuuskeskuksen kanssa sopimus jonkin kansallisesti kriittisen tuotteen toimittamisesta, pitää ostajan tehdä siitä ministeriölle hakemus.
Lupa vaaditaan vähintään 10 prosentin omistusosuuden ostamisesta.
Myös tekoälyä ja robotiikkaa kehittelevä yhtiö voi osua lain soveltamisalaan, jos sen tuotteet ovat kaksikäyttötuotteita eli siiviili- ja puolustuskäyttöön soveltuvia.
Ministeriössä sitten tutkitaan vaarantaako kauppa erittäin tärkeän kansallisen edun.
Yritysostolle pitää hakea hyväksyntä myös silloin kun kolmansista maista eli EU:n ja EFTA:n ulkopuolelta peräisin olevien ostajien, kuten esimerkiksi kiinalaisten tai venäläisten, ostokohteena on vaikkapa suomalainen energiayhtiö tai satama.
– Me tutkimme yrityskaupan turvallisuuskriittisyyden ja pyydämme kuhunkin tapaukseen aina muilta asian kannalta relevanteilta ministeriöiltä ja viranomaisilta lausunnon. Lakiin esitetyn muutoksen pohjalta voimme jatkossa myös tarvittaessa asettaa kaupalle ehtoja ja tehostaa ehtojen noudattamista uhkasakolla, Aarnikka kertoo.
Lakimuutosesitys jätettiin eduskunnalle keskiviikkona.
Seuranta laajenee koronasuojusten valmistajiin
EU:n komissio on myös kehottanut tuoreessa tiedonannossaan EU:n ulkomaisia suoria sijoituksia seuraavia viranomaisia valppauteen etenkin kriittisiin terveydenhuoltoalan yrityksiin kohdistuvissa yritysostoissa.
– Koronakriisin takia esimerkiksi rokotteita kehittäviin ja suojavarusteita valmistaviin yrityksiin kohdistuvat ostot EU:n ulkopuolisista maista saattavat kiinnostaa nyt erityisesti, Aarnikka sanoo.
Koronakriisi paljasti meillä ja muissakin jäsenmaissa oman maan tuotannon tärkeyden, kun terveydenhoitoalan suojamaskit loppuivat eikä niitä saanutkaan enää samantien ulkomailta.
Vaikka tilanne on jo helpottamassa ja oma tuotanto Suomessakin käynnissä, viranomaiset aikovat pitää edelleen alaa silmällä.
– Meillä jo voimassa oleva laki mahdollistaa tällaisen joustavan ja aikasidonnaisen sopeutumisen, joten yritysostojen seurantaa on esimerkiksi nyt tehostettu muun muassa tiettyihin huoltovarmuuden kannalta kriittisiin yrityksiin, Aarnikka sanoo.
Ministeriö seuraa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa järjestelmällisesti ulkomaalaisia yritysostoja. Seurannan kohteina olevien yritysten lukumäärä voi esimerkiksi poikkeusoloissa laajentua kattamaan myös sellaisia yrityksiä, jotka eivät normaalioloissa edes olisi seurannan kohteina.
Käytännössä ministeriöstä voidaan lähettää tietopyyntö ostajalle kaupan toteutumisen jälkeenkin, jos kauppa on lain soveltamisalassa ja asiaa ei ole toimitettu ministeriön vahvistettavaksi etukäteen
– Ministeriö voi lain nojalla vaatia ostajaa lähettämään kaupasta vahvistuspyynnön jälkikäteenkin, jonka jälkeen tutkimme asian, Aarnikka sanoo.
Lain myötä käynnistyy täysimääräisesti myös EU:n ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskeva uudenlainen yhteistyö. Käytännössä jäsenmaiden viranomaiset vinkkaavat toisilleen tekeillä olevista kansallisen turvallisuuden kannalta mahdollisesti kriittisistä yrityskaupoista.
Ulkomaiset yritysostot kasvussa
Ulkomaisia ostajia kiinnostavat etenkin liike-elämän palveluihin, tieto- ja viestintäteknologiaan sekä terveys- ja hyvinvointialoihin keskittyneet suomalaisyritykset.
Lue lisää:
Monella niistä voi siis hyvinkin olla myös kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeitä kytköksiä tai toimintoja.
Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut vuosittain yritysostolain nojalla keskimäärin 8 vahvistuspäätöstä. Yrityskauppalain voimaantulon jälkeen eli vuodesta 2012 alkaen on tehty yhteensä 65 yritysostojen vahvistuspäätöstä. Vain yksi tapaus on vaatinut järeämmän eli valtioneuvoston käsittelyn. Siinä oli kysymys tietokoneohjelmistoista ja kyberturvallisuudesta.
Toistaiseksi ei ole annettu yhtään kieltopäätöstä.
– Turvallisuuskriittisten yrityskauppojen osuus kaikista kaupoista on vain pieni siivu, Aarnikka täsmentää.
Vahvistustapausten lukumäärä on viime vuosina kasvanut ja näiden tapausten suhteellinen osuus kaikista ulkomaalaisista yritysostoista noussut. Tämä vuonna on ollut toisin.
– Koronan vaikutukset ovat heijastuneet myös yrityskauppojen lukumäärään. Poikkeuksellisesti uusia ulkomaalaisia yritysostoja ei ole vielä tämän vuoden puolella tullut yhtään ministeriön vahvistettavaksi. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin, Aarnikka sanoo.
EU:n lainsäädännön taustalla kiinalaisten yritysostot
EU:ssa herättiin tiukentamaan yrityskauppalainsäädäntöä parisen vuotta sitten. Taustalla oli etenkin kiinalaisten kiinnostus jäsenmaiden kriittisiä yrityksiä kohtaan.
Kiina on hankkinut omistusosuuksia eurooppalaisista satamista ja haalinut omistukseensa kiinnostavaa teknologiaa valmistavia eurooppalaisia yrityksiä. Koronakriisi toi sitten yrityskauppojen valvontaan maski- ja suoja-asupuutteineen oman lisänsä.
Lue lisää:
Eurooppa heräsi Kiinan vallan kasvuun – Seitsemän syytä, miksi Kiinasta tuli uhka
Kiina ostaa Eurooppaa pala kerrallaan
Kiinan hurjimmat kasvuvuodet ovat ohi – ovatko Suomeen kaavaillut miljardisijoitukset jo jäähyllä?