Oikeudenkäynti neuvostoterroria Karjalassa tutkinutta Juri Dmitrijeviä vastaan jatkui tänään maanantaina tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa. Oikeusprosessi keskeytettiin maaliskuussa koronaepidemian takia.
Dmitrijevin tukijoita oli kokoontunut oikeustalon eteen, mutta heitä ei päästetty sisään oikeussaliin. Kuulemisten on määrä jatkua vielä huomenna tiistaina, ja oikeuden päätöstä odotetaan pian tämän jälkeen.
Ihmisoikeusjärjestö Memorialin Karjalan-osastoa johtavaa Dmitrijeviä syytetään seksuaalisesta väkivallasta tämän adoptoitua tytärtä kohtaan ja lapsipornon valmistamisesta. Dmitrijev kiistää syytteet.
Kyse on toisesta peräkkäisestä pedofiliaoikeudenkäynnistä Dmitrijeviä kohtaan. Hänet vapautettiin keväällä 2018 ensimmäisistä lapsipornosyytteistä, mutta parin kuukauden päästä hänet pidätettiin jälleen ja tutkinta aloitettiin uudestaan.
Näin ollen petroskoilainen historiantutkija on istunut tutkintavankeudessa yhteensä jo kolmen vuoden ajan.
Syytteiden taustalla on tutkimus vainoista
Juri Dmitrijeviä vastaan nostettuja syytteitä on pidetty laajalti tekaistuina.
Dmitrijev onnistui paikantamaan Karjalan tasavallassa sijaitsevat Sandarmohin ja Krasnyi borin salaiset joukkohaudat 1990-luvun lopulla. Niihin on haudattu tuhansia neuvostodiktaattori Josif Stalinin vuosien 1937–38 puhdistusten uhreja.
Teloitettujen joukossa on myös satoja suomalaisia.
Dmitrijevin tukijoiden mukaan viranomaiset haluavat kostaa itseoppineelle historiantutkijalle ja estää hirmutöiden tutkimista vastaisuudessa. Tätä mieltä on myös Stalinin vainoista kertovan moskovalaisen Memorial-museon johtaja Irina Galkova.
– Tällä varoitetaan rankasti muita aihepiirin vaarallisuudesta. Toisaalta halutaan mustamaalata ja esittää epäilyttävinä kaikki ne, jotka tutkivat vainoja, Galkova sanoo Ylelle puhelimitse.
Tukea osoitetaan niin Venäjältä kuin ulkomailta
Sadat venäläiset ja ulkomaiset tieteen ja kulttuurin toimijat ovat osoittaneet tukeaan tutkintavankeudessa istuvalle Juri Dmitrijeville.
Hiljattain heidän joukkoonsa liittyivät Nobel-palkitut kirjailijat Herta Müller ja Svetlana Aleksijevitš. Heidän mukaansa 64-vuotiasta historioitsijaa uhkaava jopa 20 vuoden vankeustuomio voi käydä hänen kohtalokseen.
– Sellainen tuomio ei ole loppu pelkästään hänen tutkimustyölleen vaan myös hänen elämälleen, he huomauttavat avoimessa kirjeessään Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatovićille.
Kirjailijat vaativat ihmisoikeusvaltuutetulta näkyviä toimia poliittisesti motivoidun oikeusjutun kaatamiseksi. Aiemmin myös Euroopan unionista on osoitettu tukea Dmitrijeville.
Vainot eivät sovi nykyiseen historiantulkintaan
Juri Dmitrijeviä vastaan käytävän oikeudenkäynnin voi nähdä osana suurempaa venäläistä kampanjaa, jolla pyritään hämärtämään aiempaa tulkintaa Stalinin aikaisista tapahtumista.
Irina Galkova ihmisoikeusjärjestö Memorialista huomauttaa, että vainojen täysi kieltäminen ei ole enää mahdollista. Siksi turvaudutaan kaikenlaiseen syyttelyyn, peittelyyn ja harhauttamiseen.
Stalinista ja toisesta maailmansodasta on tullut Venäjän vallanpitäjille yhä keskeisempi osa historiapolitiikkaa. Tällaiseen yhteyteen tavallisiin kansalaisiin kohdistettu terrori sopii huonosti.
– Toisen maailmansodan tapahtumat pyritään nyt esittämään Venäjällä sellaisella isänmaallisuudella, joka peittää alleen vainot ja marginalisoi niiden merkityksen, Galkova sanoo.
Samanlaista historian tarkoituksellista hämärtämistä voi nähdä myös kahdessa muussa viimeaikaisessa, paljon julkisuutta saaneessa tapauksessa.
Venäjän sotahistoriallinen seura on tehnyt omia kaivauksiaan Sandarmohin joukkohaudalla ja Venäjällä on levitetty vaihtoehtoisia teorioita paikalta löytyneistä suomalaisten teloittamista neuvostovangeista. Venäjän tutkintakomitea aloitti puolestaan keväällä kansanmurhatutkinnan koskien suomalaisten toimia Itä-Karjalassa jatkosodan aikana.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin klo 23 saakka.
Lue lisää aiheesta:
Tutkija: Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheet on selvitettävä perusteellisesti