Kuvapalvelu Pinterest julkaisi kesäkuun alussa kannanoton Black Lives Matter -liikkeen puolesta. Kyseessä ei ollut mitenkään poikkeuksellinen ulostulo. Jokainen amerikkalainen teknologiayhtiö on tähän mennessä julkaissut vastaavanlaisen tekstin.
Pinterestin perustaja ja toimitusjohtaja Ben Silbermann kertoi kannanotossa yhtiön kuulleen mustia työntekijöitään ja ottavan askeleita parantaakseen monimuotoisuutta niin työyhteisössä kuin itse palvelussa. Samalla Silbermann lupasi yhteensä puolitoista miljoonaa dollaria hankkeisiin, jotka pyrkivät vähentämään rodullista epätasa-arvoa.
Pari viikkoa kannanoton jälkeen kaksi Pinterestin entistä työntekijää päätti kertoa kokemuksistaan yhtiössä. He ovat mustia naisia, eikä heidän viestinsä ollut mairitteleva.
Yhteiskuntasuhteista yhtiössä vastanneet Ifeoma Ozoma ja Aerica Shimizu Banks kertoivat kumpikin omissa twiitti-ketjuissaan kokemastaan syrjinnästä, epäasiallisista kommenteista, arvostuksen puutteesta, epätasa-arvoisesta palkkauksesta ja yrityksistä hiljentää epäkohtien esille nostaminen.
– Pinterestin keskellä yötä tekemä “mustilla työntekijöillä on merkitystä” -kannanotto sai minut mustana naisena raapimaan päätäni, sillä olin juuri taistellut yli vuoden saadakseni reilun palkan ja kohtelun, Ozoma kirjoitti Twitterissä.
Ozoman ja Banksin kokemukset eivät ole poikkeuksellisia Piilaaksossa.
Nuorten miesten leikkikenttä
Yhdysvaltain länsirannikolla sijaitseva Piilaakso on viimeisen viidentoista vuoden aikana tuottanut valtavan määrän laitteita ja sovelluksia, jotka ovat mullistaneet elämän ympäri maailman. Älypuhelimet, sosiaalinen media, sähköpotkulaudat ja alustatalous ovat kaikki saaneet alkunsa San Franciscon ja San Josen välisellä kaistaleella.
Nämä mullistukset ovat lähteneet pääsääntöisesti yrityksistä, joita pyörittävät nuoret valkoiset miehet. Näitä miehiä rahoittavat hieman vanhemmat valkoiset miehet.
Toimittaja Anna Wiener julkaisi alkuvuodesta Uncanny Valley -muistelmateoksen, joka kertoo, miltä Piilaakso ja sen kulttuuri näyttää newyorkilaishipsterin silmin. Wiener jätti New Yorkin kultturellin, mutta kitsaasti maksavan kustannusalan vuonna 2013 ja siirtyi laskelmoivaan, mutta avokätisesti maksavaan teknologiastartupien maailmaan.
Wienerin kirjassa Piilaakso piirtyy nuorten miesten leikkikenttänä, jolta puuttuu aikuisten valvonta. Internetin parissa kasvaneet miehet näkevät teknologian vääjäämättömänä, kuin itsestään etenevänä kehityksenä. Yhteiskunnan jokainen osa on uudelleenohjelmoitavissa. Vanhoja rakenteita murskatessa on helpompi pyytää anteeksiantoa kuin lupaa.
Kaiken tämän mullistuksen keskellä nuoret yrittäjät unohtavat kääntää katseensa oman yrityksensä rakenteisiin. Wiener huomauttaa, että usein niin kasvuyrityksen perustajalta kuin työntekijöiltä puuttuu aikaisempi työkokemus yrityksessä, jossa olisi jonkinlainen työkulttuuri. Siispä he yrittävät luoda tämän tyhjästä.
Tämä johtaa trendikkäisiin välipaloihin ja yhteisiin lasketteluretkiin. Monimuotoisuus rajoittuu jääkaapista löytyviin tuontioluisiin.
Misogynia kytee pinnan alla
Wienerin mukaan Piilaakson kasvuyritysten perustajat kyllä tiedostavat, että heidän yrityksensä tarvitsevat enemmän naisia tai ihmisiä erilaisista lähtökohdista. Silti he päätyvät kerta toisensa jälkeen palkkaamaan itsensä kaltaisia ihmisiä.
Wiener kertoo yhdessä vaiheessa työskennelleensä 60 työntekijän yrityksessä. Työntekijöistä kahdeksan oli naisia ja tätä pidettiin hyvänä suhdelukuna.
Miesvaltaisella alalla misogynia eli naisviha kytee jatkuvasti pinnan alla. Wiener kirjoittaa, että seksismi ei ole jatkuvaa, mutta se on koko ajan läsnä, kuin ilma.
Naiset eivät saa samanlaisia optioita. Heidän palkkansa on usein huomattavasti pienempi ja jos he neuvottelevat paremmasta palkasta, heille annettu työtarjous saatetaan vetää takaisin, Wiener kirjoittaa.
Äityislomalta palaavat naiset saavat huomata päätyneensä alempitasoisiin töihin, tai heille sanotaan, etteivät he enää sovi yhtiön kulttuuriin. Wienerin mukaan pahimmillaan he joutuvat seksuaalisen väkivallan kohteeksi, eikä kukaan puutu asiaan.
Naisia, joilla on teknisiä taitoja, arvostetaan yhtä paljon kuin niitä, jotka vastaavat aina kaikille sähköpostiketjuissa. Jos naisilta kysytään mielipidettä tekniseen asiaan, se koskee joko älykoruja tai älyrintaliivejä.
Kuvaavaa on, että Wiener kertoo esittäytyneensä sähköposteissa ja chat-viesteissä miehenä hoitaessaan asiakassuhteita. Tämä teki työstä helpompaa, kun asiakkaat suhtautuivat häneen eri tavalla.
Monimuotoisuus antaa odottaa
Muistelmissaan Wiener huomauttaa, että monet piilaaksolaiset suhtautuvat avoimin mielin monimuotoisuuteen. He ovat fiksuja ja ymmärtäväisiä ihmisiä, mutta silti sukupuoleen ja rotuun liittyvät epäkohdat ovat monelle sokea piste.
Tähän sokeaan pisteeseen joutuivat Ozoma ja Banks. Verkkojulkaisu Protocolin haastattelussa he kertovat joutuneensa monta kertaa kuuntelemaan epäasiallisia huomautuksia, joita niiden sanoja ei välttämättä itse tajunnut loukkaaviksi.
Ozoma ja Banks olivat Pinterestissä selvästi vähemmistössä. Yhtiön tammikuussa julkaiseman monimuotoisuus-raportin mukaan yhtiön työntekijöistä vain neljä prosenttia on mustia. Suurin osa työntekijöistä on valkoisia tai aasialaisia.
Pinterestin luvut ovat linjassa Piilaakson muiden yhtiöiden kanssa.
Piilaakso on pitkään yrittänyt monipuolistaa työvoimaansa. Teknologiayhtiöt ovat julkaisseet vuosi toisensa jälkeen tilastoja työntekijöidensä taustoista. Joka kerta raporteissa asetetaan tavoitteeksi työvoiman monipuolistaminen. Kehitys on ollut hidasta.
– Monimuotoisuus-raportteja tarkastellessa huomaa, että luvut hädin tuskin liikkuvat ja joskus ne liikkuvat väärään suuntaan, toteaa Ellen Pao Ylen haastattelussa.
Pao on yksi Piilaakson äänekkäimmistä tasa-arvon puolestapuhujista. Pao tuli monelle tutuksi viisi vuotta sitten Redditin väliaikaisena toimitusjohtajana. Lyhyeksi jääneen pestinsä aikana hän muun muassa kielsi useita alasivustoja ahdistelun, häirinnän ja kostopornon vuoksi.
Paon yritys siivota Reddit ei saanut kaikilta kannatusta. Hän jätti Redditin voimakkaan ja usein sovinistisen sekä rasistisen kritiikin saattelemana.
Neljä vuotta sitten Pao oli mukana perustamassa monimuotoisuutta teknologia-alalle ajavaa Project Include -hanketta. Nykyään hän toimii hankkeen toimitusjohtajana. Pao ei ole lähellekään tyytyväinen Piilaakson nykytilaan.
– Toimitusjohtajat, heidän hallituksensa ja heidän johtoryhmänsä ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen, tai ne eivät ainakaan ole tarpeeksi vaivaantuneita tehdäkseen mitään merkittävää. He ovat onnistuneet menestymään tässä järjestelmässä, eivätkä he näytä ymmärtävän, että se rikki, Pao sanoo.
Konservatiivit kokevat monimuotoisuuden uhkana
Teknologiayhtiöt ovat yrittäneet korjata järjestelmää erilaisilla monimuotoisuusohjelmilla. Osa ohjelmista keskittyy monimuotoisen työvoiman palkkaamiseen, osa taas nykyisten työntekijöiden kouluttamiseen.
Toukokuussa amerikkalainen uutismedia NBC News kertoi Googlen sulkeneen ja pienentäneen useita työntekijöiden monimuotoisuutta ja erilaisten taustojen mukaan ottamista tukevia ohjelmia.
Useiden Googlen nykyisten sekä entisten työntekijöiden mukaan ohjelmien alasajon taustalla on pelko siitä, että yhtiö vaikuttaa konservatiivien silmissä puolueelliselta toimijalta. Googlen monimuotoisuusohjelmien on nähty jopa syrjivän valkoisia miehiä.
Yksi lopetetuista ohjelmista oli nimeltään Sojourn (suom. vierailu). Laajassa ja suositussa ohjelmassa Googlen työntekijät oppivat epäsuorasta syrjinnästä ja siitä, kuinka etnisyydestä ja epätasa-arvosta on hyvä keskustella. Ohjelman tavoitteena oli lisätä oikeudenmukaisuutta eri ihmisryhmien välillä.
Google perustelee lopetuspäätöstä sillä, että Sojourn keskittyi Yhdysvaltain tilanteeseen, eikä ohjelmaa olisi voinut helposti laajentaa maailmanlaajuiseksi. Tällä hetkellä suurin osa Googlen työntekijöistä työskentelee nimenomaan Yhdysvalloissa.
Sijoittajat lupaavat miljoonia mustille perustajille
Monimuotoisuuden puute on johtanut myös siihen, että kaikkien muiden paitsi valkoisten miesten on vaikea saada rahoitus yrityksilleen. Reilu vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa paljastui, että naisten perustamat yritykset saivat vain yhdeksän prosenttia kaikesta kasvurahasta. Saman raportin mukaan vain joka sadas pääomasijoittajilta rahaa saanut perustaja oli musta. Samankaltaisia havaintoja löytyy kasvutapahtuma Slushin tuoreesta raportista.
Mustat perustajat ovat niin harvinaisia neuvottelupöydissä, että kun he saapuvat neuvotteluihin, heidän oletetaan olevan yhtiön alempaa johtoporrasta. Esittelytilanteessa sijoittaja ojentaa kätensä usein ensin kohti valkoista miestä, kertoo ohjelmistoyhtiö Lucidworksin perustaja Will Hayes talousjulkaisu Bloombergin haastattelussa.
Mustan Hayesin mukaan tämä väärinkäsitys voi helposti pilata koko neuvottelut, kun sijoittaja häpeissään haluaa nopeasti ulos koko tilanteesta. Ja perustaja jää ilman kasvurahaa.
Jos teknologia-alan monimuotoisuus epäonnistuu, meille jää tuotteita, jotka rohkaisevat ja mahdollistavat rasismin, misogynian, transfobian, homofobian, vihan ja häirinnän.
Ellen Pao
Viime aikojen liikehdintä on herättänyt sijoitusrahastot tähän epäkohtaan. Arvostettu pääomasijoitusyhtiö Andreessen Horowitz kertoi kesäkuun alussa perustavansa rahaston, jonka tehtävänä on sijoittaa varoja erilaisista taustoista tulevien ihmisten yrityksiin. Rahaston lähtökassa on 2,2 miljoonaa dollaria, mitä voi pitää varsin vaatimattomana summana sijoitusyhtiölle, joka juuri sijoitti 10 miljoonaa dollaria muutaman tuhannen käyttäjän keskustelusovellukseen.
Myös sijoitusyhtiö Softbank on julkistanut vastaavanlaisen rahaston. Softbank ei aio ottaa rahastosta hoitokuluja ja osa sen tuotoista ohjataan monimuotoisuutta tukeville järjestöille.
Sijoitusyhtiöiden lisäksi myös Applen, Googlen ja Youtuben sekä Facebookin kaltaiset yhtiöt ovat julkistaneet miljoonien dollarien lahjoituksia monimuotoisuutta ja oikeudenmukaisuutta ajaville järjestöille. Snapchatin perustaja ja toimitusjohtaja Evan Spiegel julkaisi kiitosta saaneen kirjoituksen monimuotoisuuden puolesta.
Pao uskoo yhtiöiden vilpittömyyteen, kun ne osoittavat tukensa BLM-liikkeelle. Samalla hän kuitenkin sanoo odottavansa yhtiöiltä konkreettisia sisäisiä muutoksia, jotka osoittavat, ettei kyse ole vain maineenhallinnasta.
Monimuotoisuuden puute johtaa ongelmiin jo nyt
Tärkein sisäinen muutos, jota Pao odottaa teknologiayrityksiltä, kohdistuu yritysten johtoon. Yhtiöiden on lisättävä monimuotoisuutta työvoiman lisäksi myös hallituksissaan.
Paon ajatus on saamassa vastakaikua. Kaksi viikkoa sitten Redditin perustaja Alexis Ohanian ilmoitti jättävänsä Redditin hallituksen, jotta hänen tilalleen voisi nousta musta henkilö. Pao pitää Ohanian ratkaisua oikean suuntaisena.
– Toivon, että hän olisi pyytänyt seuraajakseen mustaa naista, sillä teknologiasektorin ongelmat ovat intersektionaalisia, Pao sanoo.
Pao katsoo teknologiamaailmaa sisäpiiriläisen silmin. Hän on toiminut sekä sijoittajana että kasvuyhtiön toimitusjohtajana. Hän on taistellut syrjintää vastaan oikeussalissa ja hävinnyt. Hän näkee panokset korkeina.
– Jos teknologia-alan monimuotoisuus epäonnistuu, meille jää tuotteita, jotka rohkaisevat ja mahdollistavat rasismin, misogynian, transfobian, homofobian, vihan ja häirinnän. Me jatkamme ihmisten elämän kurjistamista heidän ihonvärin, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella, Pao sanoo.
Tästä kehityksestä löytyy jo nyt lukuisia esimerkkejä. Neljä vuotta sitten Googlen kuvahaku antoi hakutermillä “kolme mustaa teiniä” tulokseksi pidätyskuvia, mutta termillä “kolme valkoista teiniä” tuloksissa hymyili urheilullisia nuorukaisia. Samoihin aikoihin amerikkalainen tutkivan journalismin yhdistys Pro Publica selvitti, että useiden osavaltioiden oikeuslaitosten käyttämä ennustusjärjestelmä antoi samoista rikoksista mustille pidempiä tuomioita kuin valkoisille. Yhdysvaltain hallinnon viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan suurin osa kasvojentunnistusjärjestelmistä on rasistisia.
Monimuotoisuus ei ole vain oikeiden asioiden tekemistä, se on asioiden tekemistä oikein.
Amy Webb
Piilaakson ongelmat leviävät myös Suomeen
Mutta riittävätkö yhtiöiden monimuotoisuus-ohjelmat ja tavoitteet tekemään teknologiasta ja sitä kautta ihmisten elämästä reilumpaa?
Futuristi Amy Webb ei tähän usko. Hänen mukaansa ratkaisun pitää olla laaja-alaisempi. Sen pitää ulottua yritysten johtoportaista aina yliopistojen koulutusohjelmiin.
Webb kertoo lukuisista tarinoista, joissa vähemmistöön kuuluva opiskelija on jättänyt opiskelut kesken, koska hän on tuntenut olonsa sosiaalisesti eristetyksi ympäristössä, jossa kaikilla muilla on sama tausta.
Nämä ovat samoja tunteita, joita Ozoma ja Banks kokivat työskennellessään Pinterestissä. Ja sillä, mitä he kokivat Piilaaksossa on väliä myös Suomessa.
– Piilaakso ei ole sidottu maantieteellisiin rajoihin. Laaksossa syntyneet teknologiat ovat perusta liiketoiminnalle joka puolella maailmaa, Webb huomauttaa Ylelle.
Piilaaksossa kytevät ennakkoluulot ja ongelmat leviävät sovellus kerrallaan eri puolille maailmaa. Jos monimuotoisuus ei toteudu Piilaaksossa, sen toteutuminen muualla vaikeutuu huomattavasti.
– Monimuotoisuus ei ole vain oikeiden asioiden tekemistä, se on asioiden tekemistä oikein. Monet meidän tunnistusjärjestelmistämme, pisteytysalgoritmeistamme ja digitasaatiopyrkimyksistämme ovat haavoittuvia, koska niitä ei ole suunnitellut monimuotoinen ja eri aloista koostuva ryhmä, Webb toteaa.