Michelle Akers ja Brandi Chastain olivat 1990-luvulla Yhdysvaltain jalkapallomaajoukkueen supertähtiä, MM- ja olympiavoittajia. Nyt he kärsivät muun muassa muistiongelmista ja kroonisesta migreenistä. Viimeisimpien tutkimusten mukaan naiset ovat miehiä alttiimpia puskemisen aiheuttamille aivovammoille.
Akers, 54, oli uransa aikana vahva pääpelaaja. Hän iski 155 kansainvälisessä ottelussa 107 maalia. Hän on kärsinyt jo vuosikymmeniä kroonisesta migreenistä.
– Puskin palloa niin paljon ja harjoittelin myös. Jos olisin tiennyt tämän, en olisi koskaan tehnyt sitä, nainen sanoo CBS:lle.
Chastain, 51, puolestaan pelasi 192 kansainvälistä ottelua Yhdysvaltojen joukkueessa. Hän kertoo kärsivänsä toistuvista lyhyistä muistinmenetyksistä.
– En kannusta nuoria pelaajia puskemaan, heidän lihaksensa eivät ole riittävän vahvoja siihen. Ja sen kyllä tuntee, kun pusku menee optimaalisen kohdan ohi, jotain liikahtaa, Chastain kuvailee puskemista.
Akers ja Chastain ovat mukana tutkimuksessa, jossa tutkitaan aivoja rappeuttavaa CTE:tä (krooninen traumaattinen enkefalopatia). Siitä kärsivät tavallisesti ne, joiden lajeissa on päähän kohdistuvia iskuja. Yhdysvalloissa 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan naisilla puskemisesta aiheutuneet aivojen vaurioituneet alueet ovat jopa viisi kertaa suurempia kuin miehillä ja että naiset ovat vammoille alttiimpia.
Norjalaistutkija ja Drammenin sairaalan neurologisen osaston lääkäri Stian Bahr Sandmo vahvistaa, että naiset ovat päävammoille jalkapallossa herkempiä. Hän tutkii parhaillaan puskemisen vaikutuksia nuoriin jalkapalloilijoihin.
– Yksi mahdollinen syy on, että naisilla voi olla hieman heikommat niskan lihakset kuin miehillä. Heidän voi olla siksi vaikeampaa vastustaa voimaa, joka pallosta puskettaessa tulee, Sandmo kertoo NRK:lle.
"Lopeta jalkapallo ja aloita kalastus"
Englannin entinen maajoukkuehyökkääjä Sue Lopez, 74, on ensimmäinen naisjalkapalloilija, joka kertoi julkisesti dementiastaan.
– Olen varma, että sairastuin dementiaan puskujen takia, hän kertoo The Telegraphille.
Lopez kertoo, että hän kärsi päänsäryistä ja aivotärähdyksistä ja lopetti siksi uransa. Tähtihyökkääjä kertoo myös, että hänen aikanaan päävammojen hoitoa ei otettu vakavasti. Yhden erikoisen tapahtuman hän kertoi vuonna 1997 julkaistussa elämäkerrassaan.
Eräässä ottelussa Lopez sai pahan aivotärähdyksen ja hakeutui hoitoon kolme viikkoa tapahtuman jälkeen, koska hänellä oli jatkuvasti pääkipua. Kukaan ei tuntunut osaavan auttaa tai hoitaa. Vastaanotolla pääkipua valittanut Lopez sai vain lääkäriltä kehotuksen lopettaa jalkapallo ja aloittaa kalastus.
Kolme vuotta elämäkerran julkaisusta Lopez sai dementiadiagnoosin. Hän vetoaakin nyt tuleviin jalkapalloilijoihin ja kehottaa heitä olemaan varovaisia.
Syyt vielä epävarmoja
Tutkija ja neurologi Sandmo myöntää, ettei puskemisen vaikutuksista tiedetä vielä tarpeeksi, ja siksi tutkimuksia tarvitaan lisää. Hän on itse mukana tutkimuksessa, jossa tutkittiin puskemisen vaikutuksia 14–16-vuotiaihin jalkapalloilijoihin.
– Tutkimme nuoria lyhyellä ajanjaksolla, noin vuoden ajan. Puskeminen näyttäisi olevan haitallista aivoille, mutta kyseessä ovat kuitenkin verrattain lyhyen ajan tulokset, tutkija toppuuttelee.
– On kuitenkin vielä epäselvää, onko puskemisella nimenomaan pitkäaikaisia vaikutuksia aivoihin, Sandmo myöntää.
Oslon valtionsairaalan neurologian ja neurokirurgian erikoislääkäri Ingunn Rise Kirkeby on nähnyt toistuvasti päävammoja urheilijoilla, erityisesti nyrkkeilijöillä.
– Tilastollisesti jalkapalloilijoilla on suurempi riski sairastua dementiaan kuin tavallisella kansalla, mutta syy on vielä epäselvä.
– Puskeminen voi olla yksi syy, mutta usein jalkapalloilijoilla on myös erilaiset elintavat verrattuna tavalliseen kansaan. He esimerkiksi käyttävät usein enemmän alkoholia, Kirkeby sanoo.
Lue myös: