Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Onko koronakevät saanut musamakusi muuttumaan? Onko musiikki auttanut stressissä, lohduttanut surussa tai onko se tuonut normaalia enemmän iloa? Onko korona-ahdistusta helpottanut levylautasellasi tai napeissasi mylvinyt hevi vai oletko vaihtanut rauhoittavaan klassiseen?
Kysyimme, miten korona-aika on muuttanut musiikinkuuntelutottumuksiasi. Teemme vastusten perusteella aiheesta juttua.
Epävarmoina ja poikkeuksellisina aikoina musiikin merkitys on saattanut monella korostua. Erityisesti musiikin voima stressin helpottamisessa tiedetään.
– Musiikki on tehokas tunteiden säätelyn keino, sanoo apulaisprofessori Suvi Saarikallio Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksesta.
– Tärkeää on se, mitä tuo musiikki saa aikaan: murheista irtauttava ja rentouttava musiikki on stressinhallinnassa erityisen tehokasta. Stressinhallinnalle tehokasta on myös, jos musiikki edistää uudenlaisten, myönteisempien tulkintojen löytymiselle oman elämän kokemuksiin.
Musiikin vaikutus on yksilöllistä: jos toisen stressiin auttaa hevi, toista se saattaa ahdistaa ja levylautaselle valikoituu rauhallisempaa musiikkia.
Toisille murheellinen musiikki lisää surullisuutta, toisille surumielisen musiikin kauneus tuo nautintoa, sanoo Saarikallio.
– Kannattaa kuulostella, mitä musiikki saa itsessä aikaan, ja etsiytyä itselle hyvää tekevän musiikin pariin, oli se sitten Beethovenia tai Eminemiä.
Kaavake on sulkeutunut ja kysymyksiin ei voi enää vastata. Kiitos kaikille vastanneille.