Alvaro Seixas, 37, herää kerran viikossa aikaisin ja käy kävelyllä Rio de Janeiron keskustassa. Hän nauttii autioista kaduista, ennen kuin vetäytyy taas kaksioonsa pakoon kaupungin karmeaa koronatilannetta.
Hän ulkoilee tyttöystävänsä kanssa aamutuimaan, koska haluaa välttyä “traagisilta näyiltä”: täpötäysiltä kaupoilta, maskitta kulkevilta tai maskejaan näprääviltä ihmisiltä, kaduilla asuvilta köyhiltä ja ilman paitaa väkijoukossa urheilevilta Bolsonaron kannattajilta.
– Instagramissa kiertää vitsi, että oletko yksi kymmenestä, jotka ovat karanteenissa Brasiliassa. Minä olen yksi niistä kymmenestä, hän hymähtää.
Copacabanan rannalle pystytettiin kesäkuun puolivälissä ristejä symboliksi koronaan kuolleille brasilialaisille. Heitä oli siihen mennessä 40 000, nyt jo yli 50 000.
Muistomerkillä tunteet ovat kuumenneet: yksi Bolsonaron tukija kävi heti kaatamassa ristejä nurin.
– Ihmiset, jotka kulkevat ilman maskia, ovat kuin koodi: kannatan Bolsonaroa. Se on kammottavaa, Seixas sanoo.
"Meidät pelastaa vasta rokote"
Brasilialaiset olivat jo ennen koronaa jakautuneet presidentti Jair Bolsonaron kannattajiin ja vastustajiin, mutta kriisissä leirit ovat vain vahvistuneet.
Äärioikeistolainen, populistinen presidentti on suhtautunut virukseen uhmakkaasti. Hän on kehottanut brasilialaisia jatkamaan elämäänsä normaalisti ja kestämään flunssan kuin "miehet, ei lapset".
– Me kaikki kuolemme joku päivä, Bolsonaro kommentoi koronan riskiä maaliskuussa.
Osavaltioiden kuvernööreistä ja kaupunkien pormestareista moni on yrittänyt pitää presidenttiä tiukempaa linjaa ja suositellut etäisyyksien pitämistä ja kotona pysymistä. Silti osa heistäkin taipui kesäkuussa löysäämään koronarajoituksia.
Näin kävi esimerkiksi São Paulossa ja Rio de Janeirossa, maan isoimmissa kaupungeissa ja isoimmissa koronakeskittymissä.
Seuraukset tiedetään: Brasilia komeilee koronatilastojen kakkosena ja on hyvää vauhtia matkalla Yhdysvaltojen ohi.
Yli 200 miljoonan asukkaan jättivaltiossa on tällä hetkellä todettu noin 1,2 miljoonaa koronatartuntaa.
Todellisuudessa tapauksia on kaksinkertaisesti ellei enemmän, huomauttaa Instituto Questão de Ciêncian (Tiedekysymysten instituutin) johtaja Natalia Pasternak São Paulosta.
– Meillä ei ole tarpeeksi testejä eikä hajua todellisesta kuolinluvustamme, Pasternak sanoo Ylen haastattelussa.
Hän pelkää, että brasilialaiset ovat taudin kourissa vielä jopa vuoden ajan.
– Meidät pelastaa vasta rokote tai muut kansainväliset toimet, hän ennustaa.
Brasilialaiset pelkäävät mutta ovat turhamaisia
Natalia Pasternak on mikrobiologi ja johtaa perustamaansa tiedeinstituuttia São Paulossa. Hän kommentoi koronatilannetta usein maan tiedotusvälineissä.
– Olen näyttänyt lukuisissa haastatteluissa, miten käyttää maskia. Silti näen kaduilla, kun ihmiset vetävät maskin alas alkaessaan jutella jonkun kanssa – koska se on tiellä. Totta kai se on tiellä, sitä vartenhan se maski on! Pasternak parahtaa.
Ihmiset eivät tiedä miten toimia, koska he saavat ristiriitaiset ohjeet presidentiltä ja median asiantuntijoilta.
Brasiliassa ei muutenkaan osata ajatella yhteisvastuullisesti, Alvaro Seixas sanoo.
– Täällä se on minun terveyteni, enkä välitä paskaakaan sinun terveydestäsi, hän kuvaa.
Brasilialaiset ovat tottuneet pitämään yllä optimistista tunnelmaa, Seixas sanoo.
– Kaikki tulee menemään ihan hyvin, ajattelemme. Presidentti tietää tämän, ja käyttää sitä hyväkseen.
Siksi Riossa järjestetään Seixasin mukaan paljon yksityisbileitä.
– Ihmiset pelkäävät mutta ovat myös turhamaisia. He saattavat ajatella, että olen valkoinen ja terve, ehkä minulla ei ole sitä.
“Huomenna meillä on ehkä diktatuuri, mutta tehdäänpä kakku"
Alvaro Seixas on taiteilija ja professori. Hän opettaa piirrostaidetta Rio de Janeiron liittovaltion yliopistossa.
Seixas suree, että muun maailman täytyy pitää brasilialaisia hulluina, vaikka maassa on lakeja, tietoa ja sivistyneitä ihmisiä.
– Jos teidän pääministerinne sanoisi koronan uhreista, että "mitä sitten", niin mitä Suomessa tapahtuisi? Kuvitelkaa, mitä se tyyppi tekee mielenterveydelleni, Seixas vaikeroi.
Hänen mukaansa jotkut eivät keksi muuta selitystä Bolsonaron koronapolitiikalle kuin sen, että kyseessä on hallituksen salajuoni väen eliminoimiseksi.
– Jos haluaa tappaa paljon köyhiä ihmisiä näkymättömällä aseella, tämä on se hetki.
Hulluinta on, että viime aikoina vihjailut armeijan väliintulosta ovat lisääntyneet.
– Avaan Instagramini. Ihmiset postaavat peräkkäin kakkuresepteistä ja diktatuurin paluun mahdollisuudesta. “Huomenna meillä on ehkä diktatuuri, mutta tehdäänpä tämä kakku tässä”, Seixas kuvaa.
Brasiliassa oli sotilasdiktatuuri vielä 1980-luvulla. Bolsonaro on itse asevoimien entinen kapteeni ja miehittänyt hallintonsa sotilastaustaisilla henkilöillä.
Nyt jopa tilapäisenä terveysministerinä toimii kenraali. Epidemiologeja ei hallitus muutenkaan kuuntele, Natalia Pasternak sanoo.
Hän kutsuu Brasiliaa kauhuesimerkiksi siitä, miten pandemiaa ei pitäisi hoitaa.
– Elämme elokuvassa, Seixas säestää.
– Mutta en tiedä, onko tämä kauhu- vai tieteisleffa.
Kännykkäkuvaajat murtautuivat koronasairaaloihin
Natalia Pasternak kertoo saavansa tutkijana jatkuvasti vihapostia, josta osa on peräisin presidentin “vihakabinetista”.
Jos hän puhuu hydroksiklorokiinista – lääkkeestä jota Brasiliassa määrätään jopa lapsille ja raskaana oleville koronaoireisiin vastoin globaaleja suosituksia – häneltä kysytään: oletko lääkkeen puolella vai lääkettä vastaan?
– Enhän minä ole mitään lääkettä vastaan. Haluan vain lääkkeen toimivan. Joka kerta kun puhun tieteestä, minut leimataan hallituksen vastaiseksi, Pasternak sanoo.
Koronaskeptisyys on mennyt niin pitkälle, että hiljattain presidentti käski kannattajiaan valtaamaan sairaaloita ja tarkistamaan, onko niissä oikeasti sairaita ihmisiä.
– Moniin sairaaloihin ryntäsi ihmisiä kännyköiden kanssa kuvaamaan covid-alueita, Pasternak kertoo epäuskoisena.
Bolsonaro valittiin Pasternakin mukaan presidentiksi, koska ihmiset olivat pettyneitä edellisiin vasemmistohallituksiin, jotka sotkeutuivat korruptioskandaaleihin.
– Ihmiset takertuivat häneen toivona jostakin erilaisesta, jostakin autenttisesta. Että hän ei ole koulutettu mies mutta puhuu mitä ajattelee. Eikä hän tule päättämään kaikkea yksin, Pasternak selittää.
– Paitsi että hän päättää.
Brasilialaiset – liian epäkäytännöllisiä sisällissotaan
Koronakriisin aikana Bolsonaron suosio on laskenut. Nyt 30–40 prosenttia kansasta tukee häntä.
Vaatimukset presidentin panemisesta viralta ovat viime aikoina koventuneet. Meneillään on monta tutkintaa Bolsonaron ja hänen lähipiirinsä toimista.
Ne liittyvät muun muassa valeuutisten levittämiseen ja vallan väärinkäyttöön.
Huhtikuussa suosittu oikeusministeri Sergio Moro erosi vastalauseena sille, että presidentti antoi potkut liittovaltion poliisijohtajalle. Syynä oli Moron mukaan se, että Bolsonaro halusi estää itseensä kohdistuvat tutkinnat.
Ilmassa leijuu pelko siitä, että asevoimat kaappaavat vallan oikeuslaitokselta.
– Ei, ei tämä ole liioittelua. Mutta en usko, että olemme tarpeeksi järjestäytyneitä sisällissotaan. Se pelastaa meidät. Olemme epäkäytännöllisiä ja yleisesti rauhantahtoisia, Natalia Pasternak sanoo.
– Mutta elämme nyt vaikeita aikoja, ja ihmiset ovat vihaisia.
Myös Alvaro Seixas on sitä mieltä, että brasilialaiset eivät ole organisoituneita tappelemaan toisiaan vastaan.
– Ainoat joilla on Brasiliassa ase, ovat ne, jotka on koulutettu käyttämään asetta. Ei minun kuuluisi edes ajatella tällaisia vuonna 2020. Tämä on pähkähullua.
Mutta on ongelma, jos ihmiset vain jakavat julkaisuja somessa, Seixas sanoo.
– Olemme sohvaprotestoijia, minäkin. Joka kerta kun Bolsonaro tekee uhkauksen, postaamme sen eteenpäin. Ajattelemme että jakamalla protestoimme. Mutta ehkä olisi tärkeämpää tehdä jotain konkreettista, tukea vaikka puolueita, Seixas pohtii.
Brasilia on vasta nuori demokratia, Pasternak muistuttaa.
– Brasilialaiset eivät ole vielä sisäistäneet, että meillä on oikeuksia ja valtaapitävät ovat palvelijoitamme eivätkä monarkkeja, hän sanoo.
Jopa jalkapallo on jäänyt politiikan varjoon
Alvaro Seixas on toiveikas, koska Bolsonaron dynastia on alkanut rakoilla. Pahoja tyyppejä on kääntynyt pahinta tyyppiä vastaan, hän naurahtaa.
Jopa kahden toisiaan vihaavan jalkapallojoukkueen faneja on nähty yhdessä vastustamassa presidenttiä.
Ihmiset puhuvat nyt muutenkin enemmän politiikasta kuin jalkapallosta, Seixas sanoo.
Hän varautuu henkisesti olemaan suljettuna kotiinsa tammi–helmikuuhun asti. Hän yrittää vieroittautua ahdistavista uutisista ja keskittyä taiteen tekemiseen.
Ikkunastaan Seixas näkee usein pyörälähettejä, jotka pörräävät kuljettamassa ruokaa ja muita tavaroita Rion asukkaille.
– Kun katson lähettejä, haaveilen, että he menisivät Bolsonaron palatsiin ja noukkisivat hänet sieltä. Tietenkään asioiden ei pidä mennä niin! Meillä on demokratia. Mutta ehkä teen siitä piirustuksen, hän sanoo.
Lue lisää:
Brasilian Bolsonaro pitää tietoja maansa sademetsäkadosta valheina
Brasilian presidentti syyttää Amazonian metsäpaloista näyttelijä Leonardo DiCapriota