Musaa etätöiden taustalla, arjen buusterina leipomusten ja lenkkeilyjen keskellä, lohtua, ennen kaikkea ajanvietettä. Muun muassa näin kertoivat Ylen lukijat, millainen on heidän korona-aikansa soundtrack.
"Kunnon raskas hevimetalli antaa energiaa ja vie ajatukset pois pöpöistä."
"Olen kuunnellut tavallista iloisempaa musiikkia kuin yleensä, pysyäkseni positiivisena."
"Musiikin kuuntelusta on tullut terapeuttisempaa. Sellainen pakokeino, kun muita keinoja ei ole."
Millainen on korona-aikasi soundtrack?
Yle pyysi aiemmin lukijoita kertomaan, kuinka korona-aika on muuttanut musiikinkuuntelutottumuksia.
Suurin osa lähes tuhannesta vastaajasta oli sitä mieltä, ettei poikkeusaika ole juurikaan muuttanut musamakua tai sitä, missä ja miten musiikkia kuuntelee. Moni on kuitenkin lisännyt musiikin kuuntelua. Useampi on palannut vanhoihin hitteihin ja klassikoihin kuin aktiivisesti etsinyt uusia musalajeja. Eniten musiikkia kuunneltiin ajanvietteeksi.
Musiikin tutkija Suvi Saarikallio näkee etenkin noin viidestä sadasta avovastauksesta, että musiikki on toiminut isona voimana poikkeuksellisissa olosuhteissa, hyvän fiiliksen tuojana arjen keskellä – mutta myös lohduttajana.
Tutkijan mielestä juuri musiikin arkisuus auttaa jaksamaan poikkeuksellisten aikojen yli: musiikki on kuin peruna. Se ole gourmet-ateria, siitä ei tehdä sen suurempaa numeroa, mutta jos se katoaa, sitä alkaa kummasti kaivata.
Jutun sitaatit ovat peräisin avovastauksista, joissa lukijat saivat kertoa, onko korona-aika on muuttanut heidän musiikin kuuntelutottumuksiaan.
"Kerran hevari, aina hevari!"
Suurin osa vastasi, että korona-aika ei ole muuttanut omia musiikinkuuntelutottumuksia korona-aikana.
– Se ei ehkä ole kauhean yllättävää, sanoo Ylelle vastauksia analysoinut apulaisprofessori Suvi Saarikallio Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksesta.
– Vaikka tilanne on muuttanut jossain määrin vaikkapa ihmisten työskentelyolosuhteita, niin eihän se ole niin dramaattisesti muuttanut ihmisten elämää, että kaikki arkiset toimet olisivat täysin erilaisia.
Vastauksissa oma musiikkimakukin näyttää useimmiten säilyneen ennallaan tai omiin vanhoihin suosikkeihin on palattu useammin kuin löydetty täysin uusia tuttavuuksia.
"Olen kuunnellut yhtä paljon kun ennen ja samantyylistäkin. Kerran hevari, aina hevari!"
– Omat suosikit ovat monilla säilyneet. Jos on aina tykännyt tietynlaisesta musiikista, ja se on itselle voimaannuttavaa ja piristävää, niin se on edelleenkin sitä. Omat takuuvarmat suosikit ovat sellaisia, joihin on turvallista nojautua.
Vaikka työskentelytavat tai asumisjärjestelyt olisivat muuttuneet hieman, oma musiikinkäyttötapa voi pysyä samana, Saarikallio sanoo.
"Musiikki on hyvin tärkeä osa elämääni. Ennen koronaa, koronan aikana ja jälkeen, eli muutosta varsinaisesti koronan takia ei ole."
"Vanhojen klassikoiden kuuntelua, tulee hyvälle tuulelle"
Osa vastaajista on palannut omien nuoruusaikojensa musiikkivalintoihin tai alkanut kuunnella entistä enemmän klassikoita, mikä apulaisprofessori Saarikallion mukaan saattaa kertoa halusta lisätä turvallisuudentunnetta.
"Vanhat vinyylit kaivettu esiin ja puolison kanssa soitettu kumpikin vuorollamme omia lemppareitamme"
"Tuttu ja turvallinen rock-musiikki on tuonut levähdystaukoja stressin keskelle ja antanut virtaa asioiden suorittamiseen huolestuneena. Uutta musiikkia en ole jaksanut, sillä uutisten seuraamisessa on ollut tarpeeksi 'uutta'."
"Korona-aika on lisännyt itsetutkiskelua ja sen myötä olen palannut takaisin teinivuosien suosikkibändien pariin – tyylilajina metalli. Tämä on antanut voimaa ja lohtua ja on ollut ihana löytää jotain joka on jäänyt taka-alalle."
"Vanhojen klassikoiden kuuntelua, tulee hyvälle tuulelle."
"Klassikot peilaavat kaikkia inhimillisiä tunteita, niistä löytyy jokaiseen tunnekuohuun sopiva."
Musiikin kuuntelua lisää: etätöissä mielimusiikkia, voimamusaa punttiksella
Yli puolella vastaajista musiikin kuuntelumäärä on säilynyt ennallaan. Lopuista vastaajista useampi oli lisännyt kuin vähentänyt musiikin kuuntelua.
– Monissa vastauksissa tuli ilmi, että ihmisillä on ollut enemmän aikaa musiikille. Heillä on ollut enemmän mahdollisuuksia musiikin kuunteluun vaikka työpäivänkin aikana. Uudenlaisia kuuntelutilaisuuksia on tullut poikkeusolojen myötä, sanoo Saarikallio.
"Etätöitä tehdessä on voinut samalla kuunnella mielimusiikkia."
"On aikaa kuunnella keskittyneesti ja perusteellisesti kun aikaa on."
Moni kertoi aloittaneensa liikunta- tai kuntoiluharrastuksen, jonka tueksi tai kaveriksi musiikki on otettu. Joku on alkanut nostella puntteja, joku aloittanut lenkkeilyn.
"Korona-aikana aloitin voimaharjoittelun. Ensin kotona ja myöhemmin uskaltauduin salille. Korvissa yllättäen omia nuoruuden hittejä."
"Musiikki on vienyt ajatukset hetkeksi muualle"
Musiikkia kuunnellaan Ylen jutun vastausten perusteella eniten ajanvietteeksi, mikä ei asiantuntijan mielestä ole yllättävää.
Myös ennen korona-aikaa tehdyissä tieteellisissä tutkimuksissa musiikin käyttäminen viihteenä on korostunut, mutta se ei suinkaan tutkijan mukaan vähennä musiikin arvoa arjen piristäjänä ja voimavarana, vaan päin vastoin.
Suvi Saarikallio tekee huomion, että Ylen lukijoiden avovastuksissa nousee kuitenkin esiin se, että piristystä ja lohtua musiikista on haettu juuri vallitsevaan poikkeustilanteeseen.
"Musiikki on ollut lohduttavaa ja vienyt ajatukset hetkeksi muualle."
"Koronauutisia joita joka tuutista tuli jatkuvasti. Musiikki buustasi kotitöiden tekemisissä, porukkaa kotona paljon, piti leipoa, siivota, tehdä ruokaa enemmän, kaukana yliopistossa opiskelevat lapset tulivat kotiin etäopiskelemaan."
"Musiikista sai potkua ikävänä aikana."
Saarikallion mukaan musiikin voima piilee juuri siinä, että musiikista on tullut osa arkea, eikä sitä osata sen kummemmin analysoida hetkessä eikä edes jälkeenpäin. Se on kuin elämän taustanauha, soundtrack.
– Eihän ihmisillä korona-aikanaan jatkuvasti ole mitään erityisiä tragedioita, vaan musiikin käyttö on hyvin arkipäiväistä ja kepeää.
"Saa hyvää fiilistä, ajaessa, nurmikkoa leikatessa, ulkoillessa, kuntosalilla."
Musiikin kuuntelu voi siis olla myös poikkeusaikana osa arjen rutiinia kuin kahvinjuonti tai roskien vienti: radio napsautetaan päälle askareiden ohessa ja kuulokkeet korviin lenkille lähtiessä.
– Musiikin kuuntelu on vähän kuin peruna tai ruisleipä, Saarikallio vertaa.
Sitä ei nosteta esiin gourmet-elämyksenä, mutta olisi kauheaa, jos meillä ei olisi perunaa, ruisleipää tai maitoa, hän sanoo.
Onko uusista musiikkitottumuksista tullut uusi normaali?
Nyt kesällä eletään koronan suvantovaihetta. Kriisin alussa, shokkivaiheessa, arjen rutiineissa ja samalla myös musiikin kuuntelemisessa on saattanut olla isompi muutos. Sitten tilanteeseen on totuttu ja musiikin kuuntelu on saattanut palautua jo takaisin normaaliksi.
– Nyt ollaan jo totuttu tilanteeseen. Esimerkiksi musiikin kuuntelu työnteon taustalla tuntuu jo nyt normaalilta, jos töitä on tehnyt jo monta kuukautta etänä, musiikin tutkija Suvi Saarikallio miettii.
– Jokaisesta uudesta asiasta tulee uusi normaali jossain vaiheessa. Varmaankin kriisin eri vaiheissa vaihtelee myös musiikin kohdalla se mistä voimavaroja hakee.
"Aluksi tuntui, etten jaksanut oikein kuunnella mitään. Suosikkikappaleet tuntuivat kuuluvan johonkin "entiseen aikaan "ja musiikkiin oli vaikea keskittyä.
"En oikein tiennyt, mitä olisin kuunnellut. Kun taas aloin kuunnella enemmän musiikkia, samantyylisessä musiikissa pysyin kuin ennen koronaa, mutta suosikeiksi nousi uusia biisejä ja vanhat saivat uusia merkityksiä, kun niitä tulkitsi 'koronan kautta'."
"Ehkä hieman kuuntelemani musiikki on tullut iloisemmaksi kuin ennen. Tämä muutos alkoi omassa elämässä kyllä jo ennen koronaa, mutta korona ehkä vielä vauhditti asiaa."
Myös tutkijat etsivät nyt vastauksia eri puolilla maailmaa siihen, miten musiikki on vaikuttanut ihmisten elämään poikkeusaikoina. Myös Jyväskylän yliopiston laajaan kyselytutkimukseen voi vielä vastata kesän aikana.
– Me olemme tehneet tosi pitkään tutkimuksia siitä, miten musiikki on koettu arjen voimavaraksi. Nyt tutkijoita kiinnostaa tietää, miten musiikki on kantanut vaikeiden aikojen yli. Tämä poikkeuksellinen tilanne on ainutkertainen mahdollisuus ihmiskunnan historiassa ymmärtää musiikin roolia voimavarana, Saarikallio toteaa.