Svenska Yle tutki 20 Euroopan maan alueellisia kuolleisuustilastoja tältä keväältä. Maaliskuusta lähtien näillä 500 alueella on kuollut yli 200 000 ihmistä enemmän kuin normaalisti vastaavana ajankohtana.
Aineistosta käy ilmi, että joillakin alueilla kuolleisuus on lisääntynyt selvästi – ja toisaalta joillakin se on pysynyt samana tai jopa vähentynyt.
Suurinta kuolleisuus oli 10 prosentilla tutkituista alueista, joissa sattui yhteensä puolet kaikista kuolemantapauksista.
Tutkimuksissa on huomattu, että pieni joukko ihmisiä levittää koronavirusta monille. Siksi leviämisessä on alueellisesti isoja eroja.
Myös erilaiset rajoitukset ja sattuma vaikuttavat taudin leviämiseen.
– Mielestäni on tärkeää korostaa sitä, ettei tauti leviä homogeenisesti koko maan sisällä esimerkiksi Ruotsissa. Ruotsissa on alueita, joissa on ollut vähemmän tapauksia kuin joillakin alueilla Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Ehkä jopa vähemmän kuin Helsingissä, Karoliinisen instituutin tartuntatautien professori Jan Albert kertoo Svenska Ylelle.
Leviäminen epätasaista Italiassa ja Ruotsissa
Euroopanlaajuisessa vertailussa moni alue nousi esiin Italiasta, erityisesti sen pohjoisosista. Bergamossa virus levisi jo varhaisessa vaiheessa, ja siellä kuolemantapauksia oli tänä keväänä yli neljä kertaa normaalia enemmän.
Useimmilla alueilla Italiassa kuolleisuus kasvoi kuitenkin alle 25 prosenttia.
Ruotsissa suurin osa kuolemista tapahtui Tukholman alueella. Tukholmassa kuoli 71 prosenttia enemmän ihmisiä tänä keväänä kuin normaalisti. Tauti saapui alueelle hiihtolomalaisten mukana Keski-Euroopan hiihtokeskuksista.
Sen sijaan Värmlannissa, Blekingessä ja Västerbottenissa kuolleisuus ei kasvanut lainkaan.
Poikkeustapaus Euroopassa oli Iso-Britannia. Siellä virus näyttää iskeneen laajalti kaikkialle, sillä ylikuolleisuutta oli kaikilla alueilla Pohjois-Irlantia lukuun ottamatta. Eniten kuolleisuus kasvoi Lontoossa, 80 prosenttia normaalista.
Monilla alueilla kuolleisuus oli normaalia
Selvityksessä olleista 500 alueesta yhteensä 136 alueella eli reilulla neljänneksellä oli huomattavaa yli 25 prosentin kuolleisuuden kasvua. Näiden alueiden lisäksi 158 alueella kuolleisuuden kasvua oli hieman, 5–25 prosenttia.
Puolella selvityksen alueista kuolleisuus oli normaalilla tasolla pandemiasta huolimatta. Näin oli melkein kaikilla alueilla Slovakiassa, Liettuassa ja Bulgariassa. Myös pahasti viruksesta kärsineissä maissa oli alueita, joilla kuolleisuus ei lisääntynyt.
Suomessa kuolleisuus kasvoi viidellä alueella, eikä missään ollut selvää ylikuolleisuutta. Eniten sitä oli Uudellamaalla, 14 prosenttia normaaliin verrattuna. Se on vähemmän kuin suurimmalla osalla Ruotsin alueista, mutta enemmän kuin missään Tanskassa ja Norjassa.
Kuolleisuuden kasvu oli korkeimmillaan Keski-Pohjanmaalla, 19 prosenttia. Määrällisesti kuolemantapauksia oli 25 enemmän kuin normaalisti, mikä ei kuitenkaan selity koronaepidemialla.
– Meillä ei ole yhtään koronaviruskuolemaa. Tämä on siis vain sattumaa. Meitä on niin vähän tässä maakunnassa, päälääkäri Pirjo Dabnell kertoi Yle Keski-Pohjanmaalle.
Ahvenanmaalla kuolonuhrien määrä oli alhaisimpien joukossa koko Euroopassa. Siellä kuoli 15 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin normaalisti.
Lue myös: