Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Argentiinan karanteeni maailman pisimpiä, suomalaisia yhä jumissa – suomalaisopiskelija: "Jos asuisin yksin, tulisin hulluksi"

Argentiinan ulkonaliikkumiskielto on kestänyt jo kauemmin kuin Kiinassa tai Italiassa, ja seuraukset näkyvät esimerkiksi mielenterveydessä.

Minea Benigni on opiskellut korona-aikana etänä kotonaan Buenos Airesissa.
Suomalainen Minea Benigni on opiskellut korona-aikana kotonaan Buenos Airesissa. "Tuntuu haikealta, että Suomessa pääsisi ulos", hän sanoo. Kuva: Rubén Ticona Oquendo
  • Johanna Pohjola

MONTEVIDEO Argentiinassa ulkonaliikkumiskielto hipoo jo korona-ajan ennätyksiä. Pääkaupunki Buenos Airesin alueella on pysytty sisällä nyt 109 päivää, kun esimerkiksi Kiinan Wuhanissa ja Italiassa karanteeni kesti noin kaksi kuukautta.

Ihmiset alkavat olla ahdistuneita, epätoivoisia ja huolestuneita mielenterveydestään, kertovat Buenos Airesissa asuvat suomalaiset. Ulkona saa käydä vain välttämättömillä asioilla, ja lapset saavat ulkoilla tunnin viikonloppuisin.

Buenos Airesissa liikkumisrajoituksia alettiin kesäkuussa jo höllentää, mutta koronatartunnat ampaisivat nousuun. Tiukkaan karanteeniin on palattu 17. heinäkuuta asti. Myös ainakin Perussa ja Ecuadorissa on paikoin pitkiä karanteeneja.

Poliisi tarkastaa Buenos Airesiin menevää liikennettä Argentiinassa.
Poliisi tarkasti Buenos Airesiin menevää liikennettä 1. heinäkuuta. Kuva: Juan Ignacio Roncoroni / EPA

Biologiaa opiskelevan Minea Benignin oli määrä käydä Suomessa yliopiston talvilomalla heinä–elokuussa, mutta lentoliikenne käynnistyy tällä tietoa yleisesti vasta syyskuussa. Benigniä se harmittaa: ystävän häät jäävät väliin, samoin sisarenpojan ensitapaaminen.

– Tuntuu haikealta, että Suomessa eletään normaalisti. Siellä pääsisi ulos, voisi viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa sekä käydä puistoissa ja ostoksilla. Täällä ei voi, Benigni, 25, sanoo.

– Rakastan Suomen kesää ja sitä, että pääsee saunaan ja järveen uimaan. Harmittaa, että siellä on ollut hyvät säät, eikä ole mitään mahdollisuutta mennä sinne.

Parikymmentä suomalaista yhä jumissa

Suomen Buenos Airesin -suurlähetystöstä kerrotaan, että kaikkiaan noin parikymmentä suomalaista odottaa edelleen pääsyä Suomeen.

EU-maiden ja Norjan kansalaisilleen järjestämille kotiutuslennoille on päässyt korona-aikana kaikkiaan noin 50–60 suomalaista. Joukossa on Suomessa asuvia argentiinalaisia.

– Kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta lähteä niillä, tai lento on ollut liian kallis. Halvimmat ovat olleet 700 ja kalleimmat yli 1 500 euroa. Jotkut taas suunnittelevat muuttoa Suomeen, mutta sitä on ollut vaikea järjestää, kun moni palvelu on suljettu, kertoo lähetystön konsulipalvelu- ja hallintovastaava Jonna Saari.

Ezeiza- lentokentän henkölökunta suojautuneena kasvomaskeihin.
Ezeizan lentokentän henkilökunta suojautui kasvomaskeilla, kun Argentiinan ensimmäisestä koronatapauksesta ilmoitettiin maaliskuun alussa. Kuva: Juan Ignacio / EPA

Hänen mukaansa lähetystöön tulee suomalaisilta päivittäin muutamia yhteydenottoja. Ne koskevat lentojen tilannetta, ja niitä sävyttävät huoli ja epävarmuus.

– Ihmiset ovat olleet hirveän huolissaan, kun lennot on lakkautettu syyskuun alkuun saakka. On myös paniikkia, kun ei pysty palaamaan kotimaahan silloin, kun haluaisi, Saari sanoo.

Myöskään lähetystön väki ei ole toistaiseksi päässyt Suomeen kesälomalle. Jotkut lentoyhtiöt tosin ilmoittivat hiljattain, että lentävät muutamia erikoislentoja viikoittain jo heinäkuussa.

"Ihmiset alkavat olla epätoivoisia"

Eräs Argentiinaan jääneistä on 80-vuotias Kaisa Heinonen. Hän oli vierailulla maassa asuvan tyttärensä luona, kun korona saapui ja lennot peruttiin.

Heinosesta tyttären perheen luona on ollut parempi viettää korona-aikaa kuin yksin kotona Helsingissä. EU-maiden kotiutuslennoista hän ei edes tiennyt.

Kaisa Heinonen (neljäs vas.) juhli Argentiinassa 80-vuotispäiviään tyttärensä Ria Heinosen (toinen oik.) ja neljän lapsenlapsensa kanssa.
Kaisa Heinonen (kolmas oik.) vietti Argentiinassa 80-vuotispäiviään tyttärensä Ria Tarja Heinosen (toinen oik.) ja neljän lapsenlapsensa kanssa.

– Täällä on oikein hyvä olla. Tietysti koti on aina koti, ja ikävöin miesystävää, mutta tämä on tämmöistä nyt. Olen aika mukautuvainen, otan olosuhteet niin kuin ne ovat, hän sanoo.

Minea Benigni ei edes yrittänyt saada paikkaa kotiutuslennoille, sillä hän ei ollut varma siitä, pääsisikö takaisin Argentiinaan yliopiston loman aikana. Vastaava tilanne on monilla muilla maassa vakituisesti asuvilla.

Maisema-arkkitehti Kaisa Baiardin oli tarkoitus mennä pitkälle kesälomalle Suomeen viisivuotiaan tyttärensä kanssa.

– Toki vähän harmittaa ja perhettä on ikävä, mutta ei tämä ole mikään maailmanloppu. Täällä tropiikkia saa ihan tarpeeksi kokea kesäaikana, joten en ole hirveästi kahdehtinut. Toivottavasti jouluna pääsisimme Suomeen, Baiardi, 37, sanoo.

Kaisa Baiardi ulkoiluttaa koiraansa Charlieta kolmesti päivässä Buenos Airesissa.
Kaisa Baiardi pääsee ulos bokserinsa Charlien siivellä kolmesti päivässä. Kuva: Kaisa Baiardi

Hän on työskennellyt kotoaan etänä pääasiassa Suomeen. Töitä on paljon, toisin kuin monilla paikallisilla, joilla työt ovat jäissä. Baiardi kertoo huomanneensa, että kodittomien määrä kaduilla ja puistoissa on lisääntynyt.

– Se tuntuu pahalta. Ihmisten toimeentulo on todella tiukalla, ja he alkavat olla epätoivoisia. Kun katson Argentiinan kriisiä, en osaa surkutella tilannettani. Olen sen pienen prosentin joukossa, jolla on asiat hyvin. Ongelmille tulee mittakaavaa, kun näkee kodittomia kaduilla.

Argentiinan talous oli taantumassa jo ennen koronakriisiä. Tänä vuonna se supistuu 7,3 prosenttia, arvioi Maailmanpankki. Vararikon partaalla keikkuva Argentiina neuvottelee parhaillaan velkojiensa kanssa.

Koditon nainen istuu patjan päällä sairaalan edustalla Buenos Airesissa.
Koditon nainen yöpyi sairaalan edustalla Buenos Airesissa kesäkuussa. Kuva: Juan Ignacio Roncoroni / EPA

Terapeuteilla riittää töitä

Argentiinassa todettuja koronatapauksia on yli 77 800 ja kuolleita runsaat 1 500. Presidentti Alberto Fernández on perustellut karanteenia ihmishenkien säästämisellä.

– Jos Argentiina olisi toiminut niin kuin Brasilia, kuolleita olisi 10 000. Jos emme olisi tehneet tätä ponnistusta, terveydenhuolto olisi romahtanut, Fernández sanoi kesäkuun lopussa.

Mielipidemittauksissa yli puolet asukkaista on hyväksynyt karanteenin, mutta Buenos Airesissa on myös protestoitu sitä vastaan. Moni epäilee, että rajoitukset jatkuvat elo–syyskuulle saakka.

Terapiapalvelut ovat kysyttyjä. Argentiinan psykoanalyysiyhdistyksen puheenjohtaja Claudia Borensztejn totesi Buenos Aires Times -lehdelle, että ihmiset kärsivät esimerkiksi ahdistuksesta, masennuksesta ja unettomuudesta.

Terveysviranomaiset suojapuvuvuissa vierailevat ovelta ovelle kartoittaen koronavirukseen sairastuneita henkilöitä.
Suojapukuiset terveysviranomaiset kartoittivat koronavirukseen sairastuneita Buenos Airesissa kesäkuussa. Kuva: Juan Ignacio Roncoroni / EPA

Minea Benigni kokee jaksavansa sillä tiedolla, että kotona pysyminen auttaa kaikkia ja loppuu joskus.

– Ei tunnu niin pahalta, kun on koti, jossa on turvallista olla. Pahimmalta tuntuu, että pitää pitää etäisyyttä läheisiin. Jos asuisin yksin, tulisin varmasti hulluksi, poikaystävänsä kanssa asuva Benigni sanoo.

Sairaanhoitajien tilanne huolestuttaa häntä: tuttavapiirissä on sairaanhoitajia, joille ei ole annettu kunnollisia suojavarusteita, ja osa on sairastunut covid-tautiin. Myös naisiin kohdistuva väkivalta on karanteeniaikana lisääntynyt, kertoo esimerkiksi YK. Järjestö kutsuu sitä "toiseksi pandemiaksi".

– Naisten tilanne väkivaltaisissa ja turvattomissa kodeissa huolettaa. On kammottavaa miettiä, kuinka paljon tilanne saattaa kärjistyä karanteenissa, Benigni sanoo.