Kouvolassa Korialla valtatie 6:n varrella seisoo kapea nopeusvalvontatolppa. Se on yksi niistä uudenmallisista peltipoliiseista, jotka melko tarkalleen vuosi sitten otettiin ensimmäisinä käyttöön Suomessa.
Aiemmin tässäkin kohdassa oli harmaa, kauas saakka selvästi näkyvä nopeusvalvontakamera. Sen sijaan uudet kameratolpat sulautuvat maastoon niin, että varsinkin harvoin täällä päin ajavalta se saattaa jäädä havaitsematta.
Kaikkiaan uusia tolppia tuli Kouvolan ja Loviisan Koskenkylän väliselle vajaan 60 kilometrin osuudelle 16.
Kuluneen vuoden aikana nämä valtatie 6:n varrella olevat 16 tolppaa ovat siirtäneet kuvan poliisin järjestelmään noin 13 000 kertaa. Sakkoja on tullut noin 5 000 autoilijalle.
Autoilijat ovat huomanneet uusien nopeusvalvontatolppien tehon.
– Kamerat on hyvinkin tarpeellisia ja on hienoa, että niitä on tullut. Kuutostiellä on valtava liikenne perjantaisin ja sunnuntaisin. Siinä tarvitaan liikennevalvontaa ehdottomasti, kertoo työmatkojaan Kuutostietä ajava Anne Mäkelä.
Kuutostien lisäksi nopeusvalvontatolppia otettiin viime vuonna käyttöön Nelostiellä. 23 tolppaa valvovat liikennettä Heinolan ja Jyväskylän välillä. Nelostiellä uudet tolpat ovat välähdelleet ensimmäisen vuoden aikana 16 400 kertaa. Sakkoja on kirjoitettu 8 200 kuvasta.
Nopeudet laskivat
Poliisi on tyytyväinen kapeiden nopeusvalvontatolppien ensimmäiseen vuoteen. Kuutos- ja Nelostiellä uusien kameroiden myötä kaikista ylinopeuksista 23 prosenttia on sellaisia, joissa ylinopeus on enemmän kuin 10 kilometria tunnissa. Vanhojen kameroiden aikaan luku oli 30.
Valtateillä sattuneissa onnettomuustilanteissa loukkaantumisten ja vakavien loukkaantumisten määrä laski.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalaisen mukaan aikaan saadut tulokset valtateillä ovat hyvät.
– Keskinopeudet ovat alentuneet ja suuret ylinopeudet vähentyneet. Tilanne on parantunut ja näyttää selkeästi siltä, että se on näiden tolppien ansiota, Heikki Ihalainen sanoo.
Uudet sini-musta-valkoiset kapeat nopeusvalvontakamerat poikkeavat tekniikaltaan lähes täysin verrattuna vanhoihin kameroihin. Vanhat kamerat mittasivat nopeuden asfaltin alle asennetun silmukan avulla. Uudet käyttävät tracking radar -tutkatekniikkaa, joka seuraa ajoneuvon aikaa, nopeutta, etäisyyttä, suuntaa ja ajokaistaa koko sen ajan, kun kohde on tutkan näkökentässä. Ylinopeudesta kamera räpsäyttää kuvan ja lähettää sen langattomasti Poliisin liikenneturvakeskukseen.
Tolpan tutka voi mitata nopeutta jopa 150 metrin päästä, mutta ylinopeuden kamera mittaa noin 30 metrin päässä tolpasta.
Tällä hetkellä ympäri Suomea on käyttönotettu noin sata uudenmallista nopeusvalvontatolppaa. Niistä 60 tolpassa on kamera sisällä. Uusien tolppien valvonta kattaa noin 470 kilometriä.
Uusia kameroita kaupunkeihin
Uudenmallisia nopeusvalvotatolppia on tämän vuoden aikana suunnitteilla erityisen paljon kaupunkialueille. Tampere ilmoitti alkuvuodesta uudesta nopeusvalvontainvestoinnista. Poliisitarkastaja Heikki Ihalaisen mukaan myös Vaasassa, Kajaanissa ja Oulussa suunnitellaan nopeusvalvontatolppien lisäämistä.
Jo aiemmin Helsinki on ilmoittanut, että sen tavoitteena on asentaa kaupunkialueelle keskimäärin 14 uutta peltipoliisia vuosien 2020–2024 välisenä aikana.
Kustannukset tolppainvestoinneissa jakautuvat niin, että kaupunki maksaa tolpan ja siihen tehtävän sähkötyön. Poliisi toimittaa kameralaitteiston ja tiedonsiirtoyhteydet.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalainen kertoo, että tolppa valvoo kaupunkialueella nopeutta, mutta myös liikennevalojen noudattamista. Risteysalueelle sijoitettu nopeusvalvontatolppa välähtää rikkeen merksi, jos autoilija ajaa punaista päin. Tilanteessa ei tarvitse olla ylinopeutta.
– Sama kameralaitteisto voi seurata nopeus-ja punavalovalvontaa, kertoo Ihalainen.
Ihalaisen mukaan kaupunkien halu lisätä nopeusvalvontatolppia johtuu yksinkertaisesti siitä, että liikennesääntöjä noudatettaisiin.
– Noin 90 prosenttia ihmisistä noudattaa sääntöjä, mutta on olemassa se pieni porukka, jonka vuoksi valvontaa etupäässä tarvitaan.
Ymmärrystä riittää
Kouvolan ja Loviisan välillä autoilijat alkavat jo hiljalleen tottua uusiin nopeusvalvontatolppiin. Näin on tapahtunut ainakin Raili Kultaselle, joka autoilee tällä välillä lähes päivittäin.
– Suurinpiirtein tiedän, missä ne ovat, niin osaan varoa. Onhan se välähtänyt, vaan sakkolappua en ole saanut uusista tolpista kertaakaan, Kultanen kertoo.
Ammattiautoilija Kalle Savolainen puolestaan tuumii, että nopeusvalvontatolpat kuuluvat liikenteeseen. Hän arvelee ylinopeuksien kasvavan, mikäli kameroita ei olisi.
– On siellä hyvä olla valvontaa, sanoo Savolainen.
Aki Lindeman kertoo huomanneensa, että vauhdit ovat vielä kovia siellä, missä ei ole tolppia. Tolpan jälkeen vauhti kasvaa.
– Paikallisesti ne hidastavat vauhtia, mutta välillä lasketaan huolettomasti, sanoo Lindeman.
Lue lisää: Menisikö autokoulu enää läpi? Moni liikennesääntö muuttui kesäkuun alussa – testaa, osaatko ne