Pohjois-Pohjanmaalla Limingan koulukoti on saanut moitteita eduskunnan oikeusasiamieheltä.
Oikeusasiamies katsoo, että laitoksessa on tapahtunut lain vastaista nuorten eristämistä, liikkumisen rajoittamista ja henkilötarkastuksia. Oikeusasiamiehelle on tehty kaksi kantelua, joista on tehty ratkaisut, ja kolmannen kantelun käsittely on kesken.
28-paikkaisessa laitoksessa on kuusi osastoa ja oma koulu. Koulukotiin on sijoitettu nuoria, joilla on esimerkiksi vakavia päihdeongelmia.
Asiasta kertoi ensin Kaleva.
Huonehoitoa huonosta käytöksestä
Viime vuonna tehdyn kantelun mukaan Limingan koulukodissa on käytössä huonehoito, joka tarkoittaa, ettei lapsi saa poistua huoneestaan vapaasti. Ulos huoneesta pääsee koputtamalla.
Huonehoitoa voi saada erilaisista käytösrikkomuksista, kiroilusta tai esimerkiksi karkumatkan jälkeen. Limingan koulukodin mukaan huonehoitoa ja koputusmenettelyä ei laitoksessa pitäisi olla.
Oikeusasiamiehen mukaan eristämistä ei saa missään tilanteessa käyttää seuraamuksena lapsen huonosta käytöksestä.
Limingan koulukodin antamasta selvityksestä ja kantelijaa koskevista päivittäismerkinnöistä saa oikeusasiamiehen mukaan kuitenkin sen käsityksen, että huoneeseen eristämistä on käytetty käytösrangaistuksena, kun nuori ei ole suostunut siivoamaan jälkiään.
Huonehoidosta ja koputusmenettelystä on luovuttu Limingan koulukodin johtajan Teija Tuuliaisen mukaan jo vuosia sitten. Virhe on tapahtunut yksittäisen työntekijän kohdalla ja asia on käsitelty asianosaisten kanssa. Tuuliainen korostaa kyseessä olevan yksittäistapaus.
– Nuoret uhkailevat henkilökuntaa oikeusasiamiehelle tehtävillä kanteluilla.
Liikkumisesta päätetään yksilöllisesti
Oikeusasiamiehen mukaan myös nuorten liikkumista on rajoitettu. Lasten liikkumista voidaan rajoittaa ainoastaan laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä ja liikkumisvapauden rajoittamisesta tehdään asianmukaiset valituskelpoiset päätökset.
Limingan koulukodin johtajan Teija Tuuliaisen mukaan oikeusasiamiehen tekemät havainnot nuorten liikkumiseen eivät tulleet yllätyksenä. Hänen mukaansa nykylainsäädäntö ei vastaan siihen tarpeeseen, mikä valtion koulukodeille on annettu.
– Kaikilla meidän asiakkailla on vakava traumatisoituminen taustalla ja suurimmalla osalla erittäin vakavia päihdeongelmia. Meillä on myös rikoksia tekeviä nuoria, jotka ovat vaaraksi itselleen ja muille.
Tuuliainen sanoo, että nuoret saavat liikkua yksilöllisen tarpeen mukaan: he saavat käydä muun muassa harrastuksissa ja omilla asioilla, töissä, koulussa, läheisten ja kavereiden luona.
Hän kertoo, että jos päihteiden käytön seurauksena joudutaan rajoittamaan liikkumista, siitä tehdään aina liikkumisen rajoittamisen päätös.
Tuuliaisen mukaan nuoria ei kuitenkaan voi päästää keskenään oleskelemaan laitoksen pihalle.
– Tämä johtaa väkivaltaan ja horjuttaa turvallisuutta. Siellä voi olla kiusaamista ja nuoret voivat sopia keskenään, kuka hankkii huumeita laitosalueelle.
Tuuliainen kertoo, että myös tästä syystä nuorten liikkumiset katsotaan hyvin yksilöllisesti.
Vastaavia ongelmia oli myös Muhoksella
Limingan koulukodin tapaus ei ole ensimmäinen laatuaan Pohjois-Pohjanmaalla.
Vuonna 2018 eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tekemä yllätystarkastus Muhoksella sijaitsevaan Pohjolakotiin paljasti lukuisia laittomuuksia ja lasten epäasiallista kohtelua.
Puutteita havaittiin lasten kohtelussa, rajoitustoimenpiteiden toteuttamisessa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa. Rajoitustoimenpiteistä tehdyissä kirjauksissa ja laitoksen säännöissä on ollut epäselvyyksiä. Lisäksi henkilökunnan käyttäytyminen oli ollut epäammattimaista.
Esiin nousi erityisesti lasten oikeuksien rajoittaminen ilman laissa säädettyä perustetta.
Sittemmin Pohjolakoti on läpäissyt Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Valviran tarkastuksen.
Suomessa on viisi valtion ja kaksi yksityisen ylläpitämää koulukotia. Koulukotien lisäksi lastensuojelulaitoksia ovat muun muassa lastenkodit ja nuorisokodit.