Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

On eri asia, syökö kauraa vai ruista – tutkimuksen mukaan kuidut vaikuttavat suolistossa eri tavoin

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvisi, miten erilaiset kuidut vaikuttavat elimistöön.

Ruisleipä
Kuitujen terveyshyödyistä on tiedetty pitkään, mutta niiden tarkkaa toimintamekanismia ei ole selvitetty. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Savolainen /Yle
  • Laura Kangas

Kuidut ovat hyväksi terveydelle, mutta erilaiset kuidut vaikuttavat terveyteen eri tavoin, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkimus.

Tutkimuksessa selvitettiin, mitä eroa rukiin ja kauran kuiduilla on koe-eläiminä käytettyjen hiirien ruokavaliossa. Hiirille syötettiin neljän kuukauden ajan rasvaista ruokaa, johon lisättiin joko ruis- tai kaurakuitua.

Eri kuidut vaikuttavat eri tavalla

Kuitujen terveyshyötyjä on tutkittu paljon, mutta aiemmin ei ole syvällisesti tiedetty, miten erilaiset kuidut tarkalleen ottaen vaikuttavat elimistöön. Tuore tutkimus valottaa sitä, millä tavalla erilaiset kuidut käyttäytyvät elimistössä.

Tutkimuksen mukaan ruiskuidut lisäävät erilaisia hyödyllisiä mikrobeja kuin kaurakuidut: ruiskuitu lisäsi bifidobakteereja, kun taas kaurakuitu lisäsi Lactobacillus-bakteereja.

Myös sappihappoihin kuiduilla oli erilaisia vaikutuksia: kaura vaikutti sappihappoihin liittyvien reseptorien toimintaan ja ruis puolestaan sappihappojen erittymiseen.

Molemmat kuidut vähensivät maksan tulehdustilaa ja hidastivat painonnousua.

Kaikenlaiset kuidut hyväksi

Eläinkokeiden tuloksia ei voi koskaan suoraan yleistää ihmisiin. Itä-Suomen yliopiston professori Marjukka Kolehmaisen mukaan tutkimus vahvistaa silti ravitsemussuositusten ajatusta siitä, että on terveellistä syödä monipuolisesti erilaisia ruokia.

– Tässä tapauksessa me tiedämme, että kauralla ja rukiilla ja niiden kuiduilla on jo tunnistettuja terveysvaikutuksia ihmisillä. Koska nämä kuidut aktivoivat erilaisia mekanismeja, se tukee sitä ajatusta, että meidän pitäisi syödä monia erilaisia kuidun lähteitä, Kolehmainen kertoo.

Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Hongkongin yliopiston yhteistyönä.

Tulokset julkaistiin Molecular Nutrition and Food Research -lehdessä.

Aiheesta voi keskustella 4.7. kello 23.00 saakka.

Korjattu 6.7.2020 11:47: Tutkimuksen mukaan ruiskuitu lisäsi elimistössä bifidobakteereja ja kaurakuitu lisäsi Lactobacillus-bakteereja, ei toisin päin.

Lue lisää:

Työstressi saa hamuilemaan pikaruokaa ja herkkuja, kertoo tutkimus – myös vuorotyö altistaa epäterveelliselle ruokavaliolle

Mitä suomalaiset söivät vuonna 2019? Broileri maistuu entistä useammin, maitoa juodaan aina vain vähemmän, kaurabuumi jatkuu

Suomalaisten vatsanväänteisiin löytyy jo useita ratkaisuja – Elintarvikeala etsii koko ajan uusia innovaatioita