Koronakevät on iskenyt rankasti monien yrityksen talouteen, mutta antimikrobisia tuotteita myyville yrityksille pandemia on toiminut valtavana tuotemarkkinointina. Aikaisempaa useampi yritys on alkanut miettiä, voisiko tilojen kalusteratkaisuilla taistella mikrobeja vastaan.
Suomessa bakteereja tiloissa vähentäviä tuotteita on kehitetty vuosien ajan. Bakteeriongelma on ollut yhteinen kiinnostuksen kohde niin huonekalujen, hanojen kuin lukkojenkin valmistajalle.
Antimikrobisten tuotteiden valmistajat ovat laajasti tehneet yhteistyötä, jotta ovet ulkomaille avautuisivat. Jos yritysten yhteistyö toimii, voi suomalaisille tuotteille olla kysyntää Lähi-idässä, jossa palkintona ovat isot rahat.
Antibakteerisissa huonekaluissa käytetty antiikin roomalaisten tietoa
Lahtelainen huonekaluvalmistaja Isku on kehittänyt antimikrobisia kalusteita jo seitsemän vuoden ajan. Alunperin tuotteita kehitettiin antibiooteille vastustuskykyisiä sairaalabakteereja vastaan.
– Lähtökohtana oli se, että olimme tunnistaneet, että sairaalabakteereihin kuoli Euroopan unionin alueella noin 37 000 ihmistä vuodessa. Se oli enemmän kuin auto-onnettomuuksissa, Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen kertoo.
Kevään aikana tilaajien kiinnostus mikrobeja torjuvia kalusteita kohtaan on kasvanut. Tiitisen mukaan ne maksavat noin viidenneksen enemmän kuin tavalliset kalusteet, mutta hänestä hintaeron saa nopeasti takaisin, kun ihmisten sairauspoissaolot vähenevät.
Mistään uudesta keksinnöstä Iskun kalusteissa ei ole kyse. Kaluteiden materiaaleissa tai pinnoissa käytetään hopeaa tai kuparia sisältävää messinkiä, joiden on tiedetty vuosien ajan tuhoavan mikrobeja. Jo antiikin Roomassa kuparilla desinfioitiin haavoja, ja vettä puhdistettiin heittämällä siihen kuparikolikoita. Hopeaa käytetään bakteereja tuhoavien ominaisuuksiensa vuoksi laajasti haavojen sidoksista vaatteisiin.
Iskun työ ei olekaan ollut uusien materiaalien löytäminen, vaan kerätyn tiedon hyödyntäminen tuotteissa: miten kuparilevy saadaan toimivasti pöydän pinnalle tai miten pinnat valmistetaan ilman bakteereja kerääviä saumoja?
Sairaalabakteerit saivat yritykset puhaltamaan yhteen hiileen
Isku ei ole Suomessa läheskään ainoa yritys, joka on pidemmän aikaa ollut kiinnostunut hiomaan tuotteitaan antimikrobiseen suuntaan. Resistentit bakteerit ovat olleet niin suuri vastus, että niiden uhka on saanut monet yritykset yhdistämään voimansa kilpailun sijaan.
Isku on ollut perustamassa kuuden yrityksen allianssia, jossa antimikrobisia pintoja kehitetään yhteistyössä. Tarkoitus on pärjätä markkinoilla myymällä eri valmistajien tuotteiden muodostamaa kokonaisuutta.
Hygtech-allianssissa on mukana esimerkiksi hopeaa oven helojen pinnoissa hyödyntävä Abloy, kosketusvapaita hanoja valmistava Oras ja sairaala- ja hoitokalusteita valmistava Lojer.
Yhteistyön avain on ollut se, että tuotteet täydentävät toisiaan, eivätkä yritykset astu toistensa reviireille. Iso asia on esimerkiksi Abloyn kanssa yhteinen tuotteiden värimaailma, kuvailee Tiitinen.
– Ennen myytiin yksittäisiä tuotteita, jolloin sisustuksen lopputulos näytti sirkukselta.
Yhteistyön hyödyt on huomattu myös yli kahden miljoonan euron EU-hankkeessa, jossa on koottu osaajia Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Hankkeessa kehitetään ja testataan yhdessä sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja muun muassa sairaalabakteereja, päämääränä Lähi-itä.
Keinohien avulla Lähi-idän markkinoille
Seuraavaan vuoteen jatkuva IHMEC-hanke on tuonut hygieniaratkaisuja tarjoavia yrityksiä yhteen: Suomesta Hygtech-allianssin yrityksillä on osaamista tilojen kalustamisesta, virolaisilla puurakentamisesta ja ruotsalaisilla vedenkäsittelystä. Yritysten lisäksi mukana on yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Koko ison hankkeen keskuksena on Turun yliopisto.
Hankkeen tähtäimenä on viedä hygieniaratkaisuja Saudi-Arabiaan, joka voi toimia porttina muihin Lähi-idän maihin.
Saudi-Arabiassa ilmasto-olosuhteet ovat erilaisia kuin pohjoismaissa, joten tuotteiden toimivuudesta on tehty tutkimusta. Esimerkiksi tuotteiden kestävyyttä on koeteltu keinohiellä satoja tunteja.
Hankkeen projektikoordinaattori Tiina Mäkitalo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä kuvailee Saudi-Arabian olevan sisätilojen hygieniaratkaisuja tarjoaville yrityksille kiinnostava kohde, koska maa on muslimimaailman keskus ja kerää paikalle vuosittain valtavan määrän pyhiinvaeltajia. Lisäksi valtio on varakas, ja sillä on halua laittaa vaurauttaan terveyttä lisääviin investointeihin.
Saudi-Arabiassa hanke on otettu hyvin vastaan. Pohjoismailla on luotettava maine alan edelläkävijöinä. Mäkitalo pitää etuna hygieenisen kokonaisratkaisun tarjoamista, mikä on maailmalla melko uutta.
Bakteerien torjumiseksi tarvitaan lisää tutkimusta
Jos Saudi-Arabian portit aukeavat, on maahan tarkoitus rakentaa syksyllä tiloja, joissa tuotteita voidaan testata oikeissa ympäristöissä. Suunnitelmana on saada mallitiloja kolmeen sairaalaan ja yhteen apteekkiin.
Lisää tutkimusta tarvitaankin, sillä paljon on vielä tutkimatta, eivätkä tutkijat ole kaikista tuloksista yhtä mieltä. Esimerkiksi ruotsalainen tutkimus julisti viisi vuotta sitten, ettei haavahoitotuotteissa käytetty hopea tuhoaisikaan bakteereja, ja tutkijat kehottivat olemaan käyttämättä sitä ennen lisätutkimusta.
Satakunnan ammattikorkeakoulun erikoistutkija Merja Ahonen toteaa, että hopean hyödyllisyys on todistettu laboratorio-olosuhteissa, mutta sen tehokkuus sisätilojen pinnoilla jakaa vielä tutkijoiden mielipiteitä. Mikrobien olosuhteet ovat kuitenkin täysin erilaiset haavoissa ja kosketuspinnoilla.
– Tieteellisiä julkaisuja vaikutuksista tosielämän olosuhteissa on vielä vähän. Uhkaavien resistenttien bakteerien torjumiseksi asiaa on syytä tutkia ja kaikki kivet kääntää, Ahonen pohtii.
Ahonen myös muistuttaa, ettei mikään ratkaisu toimi yksinään, vaan sisätilan hygieenisyys koostuu sekä pintojen, ilman että veden hygieniasta. Jos jokin niistä ei ole kunnossa, ei kokonaisuus toimi.
Kaiken tämän lisäksi pitäisi muistaa niin yksinkertainen asia kuin tilojen siivous. Ja kun kalusteilla on tehty kaikki bakteerien tuhoamiseksi, täytyisi käyttäjien vielä muistaa pestä kädet.
Artikkelia varten on haastateltu myös Iskun kehityspäällikkö ja kemian tohtori Kari Soljamoa.
Lue lisää: