Srebrenican verilöylystä on tullut kuluneeksi 25 vuotta, mutta joukkomurhan uhreja löydetään edelleen vuosittain.
Bosnian serbijoukot surmasivat 11. heinäkuuta 1995 noin 8 000 muslimimiestä ja -poikaa, jotka olivat tulleet hakemaan turvaa Srebrenicasta. Nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan itäosassa sijaitsevan alueen oli määrä olla YK:n turvaama, mutta hollantilaiset rauhanturvaajat eivät estäneet serbien veritöitä.
Srebrenican joukkomurhaa pidetään Euroopan pahimpana väkivallantekona toisen maailmansodan jälkeen.
Entisen Jugoslavian sotarikoksia tutkinut Haagin tuomioistuin ICTY on määritellyt teon kansanmurhaksi.
Nyt 25 vuotta myöhemmin haudan lepoon Potočarin muistohautausmaalle Srebrenican lähistöllä lasketaan yhdeksän vastikään tunnistetun uhrin jäännökset.
Bahrudin Salihovicin isä kuoli verilöylyssä. Hänen ruumiinsa osia löydettiin joukkohaudasta viime vuonna ja tunnistettiin dna-testien avulla.
– He löysivät vain pari hänen luutaan, mutta päätimme äitini kanssa haudata hänet tänä vuonna. Nyt tiedämme, missä hänen hautansa on ja saamme paikan, jossa rukoilla ja löydämme rauhan, sanoo Salihovic uutistoimisto AP:lle.
Hän itse selvisi verilöylystä pakenemalla metsään.
Veriteko sattui Bosnian sodan loppumetreillä
Joukkosurma tapahtui kolmivuotisen Bosnian sodan loppupuolella. Sodassa kuoli yli 100 000 ihmistä ja miljoonat joutuivat pakenemaan kodeistaan.
Tähän mennessä lähes 6 900 Srebrenican uhria on löydetty 80 eri joukkohaudasta. Heidät on tunnistettu ja haudattu uudelleen.
Arviolta tuhatta uhria ei vielä ole löydetty.
Serbikenraali Ratko Mladićin katsotaan olevan vastuussa Srebrenican tapahtumista. Hänet tuomittiin kansainvälisessä Jugoslavia-tuomioistuimessa vuonna 2017 elinkautiseen kymmenen syytekohdan pohjalta: kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista.
Hän on valittanut päätöksestä.
Serbijohtaja Radovan Karadžić istuu elinkautista vankilatuomiota Srebrenican kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Juttua täydennetty 11.7. klo 16.30: lisätty manininta teon juridisesta määrittelystä kansanmurhaksi.
Lue myös:
Hollannin korkein oikeus: Hollanti osasyyllinen Srebrenican joukkomurhaan
Serbijohtaja Radovan Karadžićin kansanmurhatuomio kovennettiin elinkautiseksi
Bosnian sotarikollinen Ratko Mladić valittaa sotarikos- ja kansanmurhatuomioistaan
Kansanmurhasta tuomittu Ratko Mladić on yhä sankari Belgradin kaduilla