Assimilaatiopolitiikan historia Suomessa. Suomalaisuuden käsitteen laajentaminen ja valkoisen oletuksen purkaminen taiteen ja tutkimuksen kentällä. Saavutettavuuden kysymykset suhteessa pääaineeseen.
Siinä muutama aihe, joita ei joidenkin suomalaisten taideopiskelijoiden mielestä käsitellä riittävästi suomalaisissa taidealan korkeakouluissa.
1306 entistä ja nykyistä taidealan opiskelijaa vaatii Antirasistiset strategiat osaksi opetussuunnitelmaa -adressissa oppilaitoksiaan puuttumaan rakenteelliseen rasismiin.
Allekirjoittajat ovat Taideyliopistosta, Aalto ARTSista, Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelmasta, Turun taideakatemiasta, Tampereen ammattikorkeakoulun musiikin ja media-alan tutkinto-ohjelmasta, Savonia-ammattikorkeakoulun tanssinopettajan tutkinto-ohjelmasta sekä Lahdessa ja Lappeenrannassa toimivan LAB-ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutista. Yhteensä näissä oppilaitoksissa opiskelee yli 6000 opiskelijaa.
Adressin taustalla vaikuttavat Black Lives Matter -kansalaisliike ja yhdenvertaisuusvaltuutetun kesäkuussa julkaisema selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä. Erityisesti adressissa vaaditaan toimia rakenteellisen rasismin kitkemiseksi sekä oppisisällöistä että oppilaitosten rakenteista, esimerkiksi sisäänpääsyvaatimuksista.
(Rakenteellisella rasismilla tarkoitetaan yhteiskunnan rakenteisiin, kuten lakeihin, kulttuuriin ja käytäntöihin sisältyvää syrjintää.)
Lisäksi opiskelijat antavat oppilaitoksilleen toimenpidesuosituksia siitä, miten kurssisisältöjä tulisi muuttaa, jotta ne vastaisivat paremmin antirastisia tavoitteita.
Oppilaitoksissa ehdotuksiin suhtaudutaan kannustavasti, muttei kritiikittömästi.
Taideyliopiston rehtori: Tärkeää, että meitä haastetaan toimimaan paremmin
Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki kertoo, että opiskelijoiden adressi saavutti yliopiston kesäkuun lopussa.
– Emme juuri lomien kynnyksellä ehtineet yliopiston johdossa vielä syvällisemmin käsitellä adressin monia sisältökysymyksiä.
Perkiömäen mukaan yliopisto aikoo palata asiaan lomien jälkeen elokuussa. Silloin opiskelijoille on Perkiömäen mukaan luvattu kertoa, millaisiin toimiin Taideyliopisto ryhtyy "syrjivien rakenteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi yliopistossamme ja laajemmin yhteiskunnassa". Vielä päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty.
Perkiömäen mukaan opiskelijoilta tulee adresseja muutaman kerran vuodessa. Ne käsittelevät usein arkisempia käytännön kysymyksiä, kuten ruokalan vegaanista tarjontaa.
Tähän adressiin päätettiin Perkiömäen mukaan tarttua muun muassa Yhdysvaltain tapahtumien herättämän keskustelun takia. Hän pitää myös tervetulleena, että Taideyliopistoa haastetaan toimimaan paremmin antirasismin edistämiseksi.
Emme juuri lomien kynnyksellä ehtineet yliopiston johdossa vielä syvällisemmin käsitellä adressin monia sisältökysymyksiä.
Jari Perkiömäki
Opetukseen antirasistiset tavoitteet eivät kuitenkaan päädy helposti. Se johtuu siitä, että opetussuunnitelmien uudistaminen on hidasta, ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottaminen voi viedä vuosia.
Ensi vuonna voimaan tulevassa yliopiston strategiassa yhdenvertaisuuskysymykset ovat yhtä kaikki läsnä.
Yhdeksi vuoteen 2030 asti voimassa olevan strategian kuudesta "kärjestä" nimettiin hyvinvoiva ja syrjinnästä vapaa työyhteisö. Lisäksi strategiassa linjataan, että vuonna 2013 Taideyliopistoksi yhdistyneet Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu aloittavat yhteisen opetussuunnitelmatyön.
Uudet opetussuunnitelmat voisivat kokonaisuudessaan olla käytössä noin kolmen vuoden kuluttua. Pienempiä muutoksia, kuten uusia kursseja, on mahdollista saattaa voimaan nopeammin.
Savonian lehtori: Paljon avoimia kysymyksiä
Savonia-ammattikorkeakoulun tanssinopettaja- ja taidepedagogiikka-koulutusten vastaava lehtori Eeri Pihlajakari sai adressin niin ikään juhannuksen tienoilla. Savoniassa opiskelee tanssinopettajaksi noin 70 henkilöä.
Pihlajakari pitää aloitetta tärkeänä ja kertoo, että adressin sisällöstä aiotaan keskustella lomien jälkeen. Savonian opetussuunnitelma kaipaa hänestä monenlaista uudistamista.
Esimerkiksi opetussuunnitelman taidehistorian taidekäsitys on hyvin länsimainen. Se perustuu antiikin perinteistä ammentavaan länsimaiseen taidekäsitykseen.
– Onhan se tietenkin fakta että jos oppilaitoksessa opetetaan klassista balettia niin silloin siinä on länsimainen perimä taustalla, Pihlajakari toteaa.
Adressi herätti hänessä myös paljon kysymyksiä. Monet taiteen alan koulutuksesta vastaavat tahot jäivät hänestä ulkopuolelle.
– Jos tällaista strategiaa lähdetään tekemään, miksi se koskisi vain tanssia? Miksei musiikkia, miksei muotoilua? Se oli minusta vähän pikaisesti kyhätty.
Pihlajakari sanoo tiedustelleensa asiaa adressin toimittaneelta opiskelijalta. Tämä kutsuttiin myös osallistumaan koulun opetussuunnitelmatyöryhmään.
Jos tällaista strategiaa lähdetään tekemään, miksi se koskisi vain tanssia? Miksei musiikkia, miksei muotoilua? Se oli minusta vähän pikaisesti kyhätty.
Eeri Pihlajakari
Savonian tanssinopettajakoulutuksessa on noin 70 opiskelijaa. He opiskelevat esimerkiksi nyky- ja jazztanssia sekä balettia.
Pihlajakari myös muistuttaa, että opetussuunnitelmien uudistaminen on raskas ja hidas prosessi. Lisäksi on otettava huomioon se, etteivät kaikki tärkeätkään asiat yksinkertaisesti mahdu opetussuunnitelmaan.
Siksi huomiota on hänen mukaansa kiinnitettävä opetuksen toteutussuunnitelmaan.
Savonia kouluttaa tanssinopettajia, joten pedagogiikalla on opinnoissa iso merkitys. Pihlajakarin mukaan pedagogiikka on menossa jatkuvasti inklusiivisempaan suuntaan, jossa ihmisten erilaiset taustat ja tarpeet huomioidaan entistä paremmin. Tämä näkökulma korostuu Pihlajakarin mukaan erityisesti ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa.
– Adressin kirjoittaneet eivät ehkä ole tunnistaneet sitä hidasta muutosta joka opetussuunnitelmassa ja ylipäätään pedagogiikassa tapahtuu.
Teatterityön professori: Emme ole ideologeja
Antirasistinen adressi osoitettiin myös Tampereen yliopiston teatterityön professorille Pauliina Hulkolle. Hän kertoo olevansa adressin teemoista samaa mieltä ja pitävänsä hienona asiana sitä, että ongelmakohtia on tuotu esiin.
– Kun opiskelijat alkavat tällaista vaatia, niin siitähän saa kouluttajana olla vain ylpeä.
Teatterityön koulutusohjelmassa opiskelee noin 30 opiskelijaa.
Kun opiskelijat alkavat tällaista vaatia, niin siitähän saa kouluttajana olla vain ylpeä.
Pauliina Hulkko
Hulkko sanoo, että adressin teemoista aletaan keskustella elokuussa. Silloin tutkinto-ohjelmassa pidetään ensimmäiset uuden opetussuunnitelman ideointipäivät. Hulkosta näyttelijäkoulutuksessa on kolme adressin teemoihin liittyvää selkeää kehityskohdetta.
Ensinnäkin hänestä olisi tärkeää miettiä, miten koulutusohjelmiin saadaan rekrytoitua enemmän "ei-enemmistösuomalaisia". Miten saataisiin enemmän hakijoita erilaisista kulttuuritaustoista, miten valintakokeet olisivat heillekin saavutettavat?
Toinen kysymys on adressissa nimettyjen sisältökysymysten ja materiaalien liittäminen opetussuunnitelmaan. Hulkon mukaan adressissa on limittäin eritasoisia asioita. Osa liittyy opetuksen rakenteeseen, osa sen sisältöihin.
– Adressista tuli minulle kuitenkin mieleen se, että usein nämä kysymykset tulevat Suomeen yhdysvaltalaisesta kulttuurista.
Hulkosta yliopistokoulutuksella on vastuu opettaa opiskelijoille kriittistä ajattelua. Siksi "eurosentrisen" eli Eurooppaa korostavan näkökulman kyseenalaistaminen on hänestä perusteltua.
Kolmanneksi on kysymys pedagogiikasta ja sen toteuttamisesta. Kuka opettaa ja miten?
Sinänsä hyvät ajatukset eivät kuitenkaan siirry opetukseen sellaisinaan, Hulkko sanoo. Kriittisen keskustelun siirtäminen sellaisenaan pedagogiaan olisi hänen mielestään jopa totalitaarista.
–Me olemme pedagogeja, emme puhtaasti taitelijoita tai ideologeja.
Juttua muokattu 17.7. klo 11.22. Korjattu LAB-ammattikorkeakoulun kirjoitusasu.
Lue myös:
Sean Ricks: Minua ei kiinnosta valkoinen etuoikeutesi
Saako laiha esittää lihavaa, homo heteroa, valkoinen tummaihoista – mikä on teatterissa sallittua?