Keskustan Esko Aho toimi pääministerinä aikana, jolloin Raimo Sailas nousi esiin. Suomi yritti päästä jaloilleen 1990-luvun lamasta. Aho toimii nykyään East Officen neuvonantajana.
Perjantain vastaisena yönä menehtyneen Sailaksen virkamiesuran tärkeimmät vaiheet osuivat 1990-luvun talodelliseen kriisiin. Sailas oli valtiovarainministerön budjettipäällikkönä, ja punakynä oli ahkerassa käytössä, kun valtion menoista päätettiin.
– Se oli ainoa tapa varmistaa, että valtio sai tarvitsemansa lainat. Suomi oli 90-luvun alussa yksi maailman suurimpia lainanottajia, Aho sanoo.
Sailas muistetaan varsinkin leikkauslistoista, joita hän laati laman jälkihoitoon. Ahon mukaan listat eivät sellaisenaan koskaan toteutuneet, mutta moni asia on toteunut jollain tavalla. Listat olivat keskustelunherättäjiä eikä jokaista kohtaa ollut tarkoituskaan toteuttaa.
– Sailasta voi kutsua miinanraivaajaksi siinä. Hän pehmitti maaperää hyväksymään monia sellaisia asioita, joita pidettiin yleisesti mahdottomina, Aho sanoo.
Vaikutusta syntyi muun muassa kuntien valtionosuusjärjestelmän muuttamiseen, verojärjestelmään ja EU-jäsenyyteen liittyviin päätöksiin.
Sailas käytti valtuuksiaan ja viihtyi julkisuudessa
Ahon mukaan Sailas oli hyvin itsenäinen toimija.
– Siihen aikaan virkamieskunnassa oli muutamia tällaisia hyvin itsenäiseen toimintaan tottuneita. Se virkamiskulttuuri oli yksi syy, miksi Suomi pärjäsi hyvin.
Ahon mukaan Sailaksella oli taitoja ja kykyjä ja myös tahtoa käyttää valtuuksiaan.
Sailas sai julkisuudessa paljon huomiota. Ahon mukaan yksi syy tähän olivat olosouhteet. Laman keskellä oli kysyntää asiantuntijamielipiteille paljon enemmän kuin tavaomaisissa oloissa. Sama on nähty korona-aikana.
Ahon mukaan Sailas myös esitti tavanomaisesta poikkeavia ajatuksia. Hän esitti asiansa käyttäen voimakasta kieltä ja sai huomiota.
– Ei ollut totuttu siihen, että virkamiehet esittävät sellaisia ajatuksia, joilla ei ollut yleisen mielipiteen tukea. Hän tarttui poliittisestikin sensitiivisiin asioihin.
Sailas myös nautti julkisuudesta ja pyrki esiin.
– Taisi olla niin, että ainakin Erkki Liikanen (sd.), edeltävän hallituksen valtiovarainministeri, häntä jopa vähän toppuutteli ja piti sitä vähän sopimattomanakin. Minusta oli hyvä, että hän toi esille vaikeita monimutkaisia asioita.
Vaikka näkemykset olivat usein tukkoja, Aho ei nähnyt Sailaksen koskaan menettäneen malttiaan.
Ahon mukaan Sailaksen toiminnassa ei myöskään juuri näkynyt se, että hän oli sosiaalidemokraatti puoluekannaltaan.
– Vaikka hänenkin valintansa oli poliittinen budjettiosaston päälliköksi, niin hyvä virkamies tiesi, että poliittinen kanta ei saa vaikuttaa määräänsä enempää ja toimi virkamiehenä hyvällä moraalilla.
Suurten ikäluokkien sukupolvi on Ahon mukaan nyt menettänyt yhden näkyvän edustajan.
– On surullinen mieli. Hän oli kuitenkin aktiivinen loppuun saakka ja sanottavaa olisi varmasti riittänyt.
Presidentti NIinistö kommentoi Sailaksen uraa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Sailaksen työtä lausunnossaan:
”Raimo Sailaksen työssä heijastui vastuu Suomesta. Se näkyi virkatoimissa ja laaja-alaisessa mielipidevaikuttamisessa.”
"Sailas ja Virtanen täyttivät valtatyhjiötä"
Arja Alho (sd.) toimi toisena valtiovarainminsterinä Paavo Lipposen (sd.) hallituksessa. Sailas oli jo vaikutusvaltainen virkamies.
– Hän oli kuvia kumartelematon yhteiskunnallinen keskustelija. Se on arvokas asia ja demokratiassa hurjan tärkeätä.
Alho arvioi, että laman aikana päätöksentekoon avautui tyhjiö, kun poliittiset päättäjät olivat varsin neuvottomia. Tilan ottivat ne, jotka kykenivät päätöksiin.
– 90-luvun lamassa hyvät neuvot olivat kalliit ja sellaisia ei vain menneestä löytynyt. Silloin poliittisten päättäjien valtaa siirtyi viranhaltijoille, erityisesti niille, jotka vastasivat valtiontaloudesta.
Sailas ja apulaisbudjettipäällikkö Erkki Virtanen saivat Alhon mukaan enemmän kannettavaa kuin heidän tehtävänsä edellyttivät.
Päätöksentekomenettelyn kannalta ongelmallista oli se, että viranhaltijoilla ei ole poliittista vastuuta.
Laman jälkeen paluussa normaaliaikaan oli Alhon mukaan kitkaa. Lainvalmistelu on hidas prosessi, jossa punnitaan erilaisia näkökohtia.
– Siinä korostuvat toisenlaiset ominaisuudet kuin voimakastahtoisuus ja ripeys.
Alho tunsi Sailaksen jo 1970-luvun lopulta. Sailas oli Alhon mukaan aatteellinen sosiaalidemokraatti, jolla oli halu parantaa maailmaa ja Suomea. Hän alkoi kuitenkin katsoa maailmaa enemmän talouden silmälasien kautta.
Alho kertoo keskustelleensa Sailaksen kanssa varsinkin puutarhanhoidosta.
– Vaihdoimme kokemuksia artisokan viljelystä.
Nahkiaisia ja snapseja aamutuimaan
Erkki Virtanen toimi 90-luvulla valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön tehtävästä vuonna 2015.
Virtanen ja Sailas olivat vaikutusvaltainen työpari. Virtasen mukaan he eivät työntyneet päätöksentekoon. Suuri tavoite oli Suomen pelastaminen lamasta.
– Meistä tuntui, että poliitikot suorastaan odottivat, että heille tuodaan karuja esityksiä. Ehkä voi sanoa, että valmistelu lykättiin meille ja sitten hyväksyttiin valmistelun tulokset lähes sellaisenaan.
Sailaksen ohella Virtanen nähtiin usein mediassa
– En tiedä oliko syy poliitikoissa, meissä vai mediassa, mutta kyllä me aika paljon olimme julkisuudessa näitä asioita esittelemässä ja selittämässä.
SDP:n jäsenyys ei Virtasen mukaan näkynyt Sailaksen toimissa virkamiehenä.
– Ei pätkääkään, en muista yhtään tapausta, jossa olisi voinut edes ajatella, että hän veti johonkin suuntaan. Kyllä hän oli puhdas ammattimies.
Työkaverina Sailas oli Virtasen mukaan luotettava, rauhallinen ja fiksu, ja antoi tilaa alaisilleen.
Virtanen muistelee yhtä poikkeuksellista pitkään kestäneen budjettiriihen päätöstä.
– Ilkka Suominen (kok.) toi aina budjettiriihen loppupuolelle nahkiaisia hallituksen loppuruuaksi. Me Raimon kanssa jouduimme riihen jälkeen viimeistelemään asioita vielä aika pitkään. Olimme lähdössä pois Smolnasta, kun emäntä ilmoitti, että teidän nahkiaiset ovat syömättä. Niin me istuimme aamulla kuuden-seitsemän paikkeilla pitkään valvoneina Smolnan kulmapöydässä ja söimme nahkiaisia. Tuskin siellä siihen aikaan ovat muut syöneet nahkiaisia snapsien kanssa.
Sailasta muisteltiin myös Twitterissä. Esimerkiksi valtiovarainministeriö otti osaa edesmenneen Sailaksen omaisten suruun.