Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Aavemainen haamuhotelli rapistuu merenrantapaikalla Helsingissä – vuosia tyhjillään olleesta rakennuksesta puuhataan nyt vanhusten hoivakotia

Hotelli Vuorannan kunnostustyöt voisivat alkaa jo ensi kesänä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Entisen hotelli Vuorannan pääsisäänkäynti.
Sydämellisesti tervetuloa: entisen Hotelli Vuorannan oviin tussatut tekstit tarjoavat roppakaupalla haleja ja sydämiä. Kuva: Kristiina Lehto / Yle
  • Veikko Eromäki

Alkon entinen kurssikeskus, sittemmin hotelli Vuoranta, viimeisimmäksi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Nykyään hylätty, rapistuva hotellinröttelö, jossa kasvillisuus versoo vapaasti katoksilla ja sisäpihoilla.

Vaikka rakennus muistuttaa nykyään enemmän kasvitieteellistä puutarhaa kuin majoituspalvelua, se tunnetaan edelleen nimellä Hotelli Vuoranta.

– Onhan tämä poikkeuksellista, että keskellä Helsinkiä merenrannassa sijaitseva rakennus on ollut tällä tavalla tyhjillään, kertoo arkkitehti Heikki Luminen.

Luminen tekee rakennuksen omistavalle Nordentry Oy:lle alueen kaavoituksen viitesuunnitelmaa ja suunnittelee rakennuksen muutos- ja korjaustöitä.

Entisen Hotelli Vuorannan takapihan julkisivu.
Rakennusta pidetään oman aikansa arkkitehtuurin esimerkkiedustajana. Sen suunnitteli arkkitehti Helmer Stenros. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Vuosaaren Ramsinrannassa sijaitsevassa, vuonna 1970 Alkon koulutuskeskukseksi rakennetussa Vuorannassa tapahtui usean vuosikymmenen ajan paljonkin. Sitten ei olekaan tapahtunut oikein yhtään mitään.

Hotelli Vuoranta lopetti toimintansa vuonna 2010, jonka jälkeen rakennus hiljeni. Se sai hetken tekohengitystä vuonna 2015, kun tiloihin avattiin vastaanottokeskus, jonka sulkeuduttua rakennus tyhjeni jälleen.

Entisen hotelli Vuorannan rapistunut sauna.
Myös graffitit ovat löytäneet tiensä Vuorannan seiniin. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Merenrannassa sijaitsevat isot tilat ovat olleet tyhjän panttina miltei viisi vuotta. Vuonna 2018 Helsingin kaupunkiympäristö selvitti rakennuksen korjaustarvetta ja alkoi hahmotella alueelle tehostetun hoivan palveluasumista.

Luminen kertoo, että asia on edennyt hitaasti useista syistä.

– Helsingin kaupunginmuseolla ja kaavoitusyksiköllä on tarkat toiveet siitä, miten Vuoranta-rakennusta saa purkaa tai muuttaa. Kaavalla suojellun rakennuksen muuntaminen hoivakodiksi ei ole yksinkertaista.

– Kaupunki toivoi, että tästä tulisi hoivakoti joten olemme hakeneet sitä tapaa, jolla tästä rakennuksesta saisi sellaisen tehtyä. Hoivakodeissa on erityisvaatimuksia. Hoivakotien maksukyky ei ole myöskään samaa luokkaa esimerkiksi hotellitoiminnan kanssa, Luminen kertoo.

Entisen hotelli Vuorannan takapihan terassin on vallannut kasvillisuus.
Vuorantaa on kutsuttu "aavehotelliksi". Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Rakennuksen suhteen pitää siis ratkaista niin taloudellinen kuin rakennustekninenkin yhtälö. Nyt asia vaikuttaa kuitenkin etenevän.

– Saimme tänä vuonna esiteltyä luonnokset uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen mallista, jonka kaupunki alustavasti hyväksyi, Luminen kertoo.

Tällä hetkellä rakennuksesta on käynnistetty käyttäjäkartoitus, eli tehdään analyysi käyttäjien tarpeista rakennuksen suhteen. Tämän perusteella tehdään ehdotus muutoksista rakennukseen, jotka Helsingin Kaupunginmuseo käy läpi ennen rakennuslupahakemusprosessia.

– Jos kaikki menee tästä eteenpäin putkeen, niin ensi kesänä varmasti rakennetaan ja kahden vuoden päästä siellä jo asutaan. Vaatii tietysti sitä, että mitkään asiat eivät mene poikkiteloin. Sellaista tässä on matkan varrella käynyt.

– Jos niin käy niin sitten taas punnerretaan ne kuntoon, Luminen sanoo.

Entisen hotelli Vuorannan laituri.
Vuorannasta pääsee laiturin kautta polskahtamaan Kallahdenselälle. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Helsingin kaupungin arkkitehti Sanna Meriläinen toistaa pitkälti samat asiat hankkeen hitaudesta kysyttäessä.

– Hotelli Vuoranta on edustanut hienoa 1960- ja 1970-luvun kurssikeskusrakentamista. Olemme käyneet keskusteluja omistajan kanssa siitä, miten rakennus voidaan korjata. Olemme käyneet keskusteluja myös kaupunginmuseon kanssa, onko rakennus enää korjattavissa alkuperäiseen muotoonsa.

– Suunnitelmien kehittäminen on ollut hidasta. Tontin omistajaa edustaa asiamies ja kiinteistökehittäjä, joka on suunnittelun kuluessa vaihtunut, Meriläinen sanoo.