Työelämäprofessori Vesa Vihriälä suhtautuu saavutettuun EU-sopimukseen kaksijakoisesti: "Se sisältää useampia ongelmia"

Ekonomisti ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä suhtautuu EU-huippukokouksessa saavutettuun sopuun kaksijakoisesti.

Vihriälä korostaa Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että EU:n on toimittava yhtenäisesti vaikeassa taloudellisessa tilassa välttääkseen eurokriisin kaltainen tilanne. Kokonaisuudessaan paketti kuitenkin sisältää hänen mukaansa useampia ongelmia.

– Iso periaatteellinen kysymys on, että nyt EU ryhtyy velkaantumaan ensimmäisen kerran merkittävästi itse. Aikaisemmin tämän on katsottu olevan mahdotonta perussopimuksen nojalla.

Vihriälän mukaan sopimusta on tulkittu uudestaan, ilman laajaa poliittista keskustelua siitä, mitä se tulee tarkoittamaan.

– Ajanmittaan se tulee merkitsemään sitä, että finanssipolitiikan työnjako EU-tason ja kansallisten jäsenvaltioiden välillä tulee muuttumaan. Tämä olisi vaatinut periaatteellisemman keskustelun siitä, minkälaiseen unioniin tässä suhteessa halutaan mennä.

Toinen iso kysymys on Vihriälän mukaan se, kuinka velkavälitteistä tukea saavien maiden rahankäyttöä valvotaan.

– Kuinka tarkkaan kohteita valvotaan, ja ennen kaikkea liittyykö siihen mitään ehdollisuutta, jolla varmistetaan että nyt maat jotka tukea saavat, kehittävät talouttaan niin, että jatkossa heidän ei tällaisen tuen piiriin tarvitse tulla.

• Lue myös: EU-johtajat pääsivät sopuun 1,8 tuhannen miljardin euron budjetista ja koronapaketista, pääministeri Marin tyytyväinen lopputulokseen

Suurimpina hyötyjinä Italia, Ranska ja Espanja

Vihriälän mukaan sopimuksen suurimpia hyötyjiä, eli suoraa tukea saavat maat, ovat luultavimmin Italia, Ranska ja Espanja.

Hänen mukaansa oli tärkeää tukea suoraan rahallisesti niitä maita, jotka ovat suurimmissa vaikeuksissa koronan takia. Pelkkä lainan antaminen merkitsisi näiden, jo valmiiksi velkaantuneiden maiden lisävelkaantumista.

– Suoraa tukea ei missään tapauksessa olisi voinut välttää, Vihriälä summaa.

– Hyväksyn tämän periaatteen, että osa tästä tuesta, jota nyt kohdistetaan jäsenmaille on suoraa tukea, koska se on tehokkaampaa, ja se on osa sitä solidaarisuutta, mitä meillä EU-jäsenmaiden kesken tarvitaan. Suomikin voi joskus olla sellaisen tuen tarpeessa ja näistä periaatteista on hyvä pitää kiinni.

• Lue myös: Nettomaksaja Suomi saamassa elvytyspaketista 3,2 miljardia euroa – Marin neuvotteluista: "Suomi ei halunnut blokkiutua, yhteistyö tärkeämpää"

"Vaikeaa sanoa, mikä olisi ollut hyvä tapa toimia"

Vihriälä ei pysty suoraan sanomaan, olisiko Suomen kannattanut noudattaa nuukien maiden linjaa voimakkaammin.

– Täytyy muistaa, että nämä nuukat maat ovat saaneet helpotusta jo aikaisemminkin jäsenmaksuihinsa. On vaikeaa sanoa, mikä tässä olisi ollut hyvä tapa toimia. Se tullaan näkemään kun katsotaan vähän tarkemmin, miten eri jäsenmaat tulevat menestymään.

Vihriälän mukaan velkavastuut kasvavat yhteensä noin 13 miljardia euroa.

– Osa siitä on luottoa, jota annetaan muille maille oletuksena, että se tulee takaisin kokonaisuudessaan. Se ei siis lisää Suomen rasitusta vaan rasitukseksi jää 6,6 miljardia euroa, joka täytyy sitten tulevaisuudessa todennäköisesti maksaa korkeampina jäsenmaksuina.

– Tämä on merkittävä summa, mutta ei sillä tavalla, että syöksisi Suomen julkisen talouden suuriin vaikeuksiin, verrattuna siihen velkaatumiseen, jonka joka tapauksessa joudumme ottamaan.

Voit kuunnella Vesa Vihriälän haastattelun Ylen Ykkösaamussa tästä.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een.

Lue lisää:

Tämän tiedämme EU:n jättisopimuksesta

Jussi Halla-aho EU-jättisopimuksesta: "On vaikeaa nähdä, että Suomi olisi saavuttanut neuvotteluissa yhtään mitään"

Kirjeenvaihtajan analyysi: EU teki historiansa suurimman rahoituspaketin vaikeimmissa mahdollisissa oloissa – hintana haavoja ja mustelmia

Petteri Orpo: Neuvottelutulos oli pettymys, Suomen saanto jäi tavoitteesta