Yli 10 000 ihmistä on allekirjoittanut nettiadressin, jolla vastustetaan kaivostoiminnan levittäytymistä Käsivarren tuntureille.
Allekirjoittaneiden joukossa on suomalaisille tuttuja nimiä, kuten rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen, juontaja ja toimittaja Mikko “Peltsi” Peltola, basisti Sami Yaffa, valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja ralliautoilija Toni Gardemeister.
Nimiä alettiin kerätä sen jälkeen, kun Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes myönsi hollantilaisen Akkerman Exploration B.V:n tytäryhtiölle, Akkerman Finland Oy:lle aluevarauksen Käsivarren Hietakeron alueelle. Yhtiö aikoo tehdä maastotutkimuksia 245 neliökilometrin kokoisella alueella ja hakea malminetsintälupaa ennen varausajan loppua.
Varausalue kattaa noin 70 prosenttia Käsivarren paliskunnan Erkunan siidan kesä- ja talvilaidunalueelta. Siidat ovat perinteisesti saamelaisten sukujen ja perheiden kesken jakautuneita porokyliä.
Aiemmin, vuonna 2016 Tukes myönsi Geologian tutkimuskeskus GTK:lle malminetsintäluvan Käsivarren Lätäsenon alueelle. Myös tuolloin varaus herätti vastustusta paikallisissa.
Sami Yaffa: "Tietääkseni saamelaiset eivät halua kaivoksia Saamenmaahaan, mun mielestä sitä pitäis kunnioittaa"
Muun muassa Hanoi Rocks -yhtyeestä tutuksi tullut basisti Sami Yaffa kertoo allekirjoittaneensa adressin Käsivarren tuntureiden puolesta, sillä häntä ärsyttää kansainvälisten kaivosyhtiöiden vapaa pääsy Suomen mineraalivarantoihin. Yaffa kertoo arvostavansa enemmän luontoa kuin kaivoksia.
– Ensin kolahti silmiin tämä Suomen kaivostoiminta, joka on aivan älytöntä. Tänne tulee kansainvälisiä isoja kaivosyhtiöitä kaivamaan, tonkimaan ja tuhoamaan maastoa. Mikään rahoista ei valu alueen väestölle tai edes Suomen hallitukselle, vaan suurin piirtein kaikki viedään pois, sanoo Yaffa.
Toinen syy allekirjoittamiseen oli se, että hänen mielestään saamelaisten mielipidettä tulisi kunnioittaa.
– Mun tietääkseni saamelaiset ei halua kaivoksia Saamenmaahan. Mun mielestä sitä pitäis kunnioittaa. Se on vaan niin yksinkertaista, vaikka tiedän sen olevan tosi monimutkainen asia.
Yaffa kertoo ymmärtävänsä, miksi kaivostoiminta herättää vastustusta saamelaisalueella.
– Saamelaisten kulttuuri, kieli ja maa kulkevat käsi kädessä. Jos joku niistä on uhattuna, se uhkaa koko kansaa.
Häntä vaivaa, kuinka vähän Suomessa tiedetään saamelaisista.
– Se on aivan uskomatonta, että on kansa, jonka rinnalla on eletty, ja silti ei tiedetä juuri mitään. Pitäisi olla enemmän tietoisuutta historiasta, Sami Yaffa pohtii.
Yaffa kertoo, että asuessaan jonkin aikaa Amerikassa hän oli mukana paikallisen alkuperäiskansaväestön elämässä. Tuolloin hän ajatteli, että Suomessa alkuperäiskansa-asioissa oltaisiin edetty.
– Pikkuhiljaa sain selville, ettei ollakaan. Itsemäärämisoikeuksia tallotaan sun muuta.
Paleface: "Jos mä pystyn käyttämään mun julkista kuvaa tukemaan tällaisia tärkeitä hankkeita, niin sit mä teen niin"
Rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen kertoo haluavansa tuoda esiin tärkeänä pitämiään asioita. Siksi hän allekirjoitti adressin ja jakoi sen eteenpäin sosiaalisessa mediassa.
– Tällaisten kansalaisaloitteiden ja adressien kohdalla vaikutus näkyy toivon mukaan joidenkin satojen allekirjoitusten ja jakojen muodossa. Näen, että tämä on tosi tärkeä asia, ja jos mä pystyn käyttämään mun julkista kuvaa tukemaan tällaisia tärkeitä hankkeita, niin sit mä teen niin.
Miettinen kertoo tutustuneensa kaivostoimintaan ja näkee siinä paljon ongelmia.
– Yleisestihän se vaikuttaa veden ja ilman mahdollisen tärveltymisen ja luonnon tuhoutumisen kautta ihmisiin, joiden elinkeino on riippuvainen puhtaasta luonnosta.
Miettinen näkee kaivostoiminnan ikään kuin muinaisjäänteenä. Hänen mielestään tulisi pohtia, pitäisikö kaivostoiminnasta jopa luopua kokonaan tiedon lisäännyttyä kaivostoiminnan vaikutuksista luontoon ja maapallon tilaan.
Mikko Peltola: "En millään muotoa näe, että se kaivosta kaipaisi"
Mediapersoona Mikko “Peltsi” Peltola kertoo tavallisesti allekirjoittavansa sellaiset adressit, jotka ovat hänen mielestään tärkeitä. Hän kertoo saaneensa niin hienoja luontokokemuksia Käsivarren erämaassa, ettei millään näe sen kaipaavan kaivosta.
– Siellä on niin herkkä ja kaunis luonto ja siksi ajattelin, että jos voin omalla toiminnallani jotenkin myötävaikuttaa siihen, ettei kaivoksia tule, niin kyllähän minä tällaisen adressin allekirjoitan mielelläni.
Peltola pitää kaivosasioita mielenkiintoisina. Hän kertoo ymmärtävänsä, että raaka-aineita tarvitaan, mutta ihmettelee Sami Yaffan tavoin sitä, että Suomi antaa omat mineraalinsa yleensä ulkomaalaisille kaivosyrityksille lähes vapaaseen käyttöön.
Peltola muistuttaa, että puhdas ja kaunis, koskematon luonto ei ole itsestäänselvyys.
– Raha puhuu paljon tässä maailmassa ja on paljon ihmisiä, jotka haluavat hyödyntää Suomen luontoa eri tavoin.
Adressin aloittaja uskoo, että julkkikset rohkaisevat myös muita allekirjoittamaan
Allekirjoituksien keräyksen aloittaneen Minna Näkkäläjärven mielestä on hyvä ja merkittävä asia, että myös julkisuuden henkilöt allekirjoittavat adressin.
– Huomasimme, että kun Peltsi oli laittanut julkaisunsa julkiseksi, niin nimiä alkoi kertyä nettiadressiin todella nopeasti.
Näkkäläjärvi on aikaisemmin kertonut, että huoli luonnosta ja saamelaisnuorten tulevaisuudesta oli suurin syy siihen, miksi hän päätti alkaa kerätä nimiä.
– Olen iloinen ja ylpeä, että ihmiset ajattelevat tätä adressia sekä Käsivarren ja Saamenmaan tulevaisuutta ilman kaivoksia.
Nimiä kerätään elokuun loppuun asti – alueen varaaja seuraa keskustelua
Nimien kerääminen lopetetaan 29.8. Sen jälkeen adressi toimitetaan Suomen hallitukselle ja ministereille.
Käsivarren Hietakeron alueelle aluevarauksen tehneen Akkerman Finland Oy -yhtiön toimitusjohtaja Jan H. Akkerman on aiemmin kertonut yhtiön seuraavan aktiivisesti keskustelua aiheesta, eikä adressikaan ole jäänyt heiltä huomaamatta.
Akkerman korosti aiemmin myös, ettei yhtiö ole vielä päättänyt, hakeeko se malminetsintälupaa Hietakeron alueelle. Tukesin myöntämästä aluevarauksesta on tehty kolme valitusta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.
– Yhtiö ei aloita tutkimuksia alueen mineraalipotentiaalissa niin kauan kuin aluevarauksen kelpoisuus on kyseenalaistettu ja jokaisella osapuolella on ollut asiaankuuluva mahdollisuus tuoda esiin oma näkemyksensä.
Akkerman korosti myös, ettei heidän tarkoituksenaan ole vahingoittaa alueen luonto- ja kulttuuriarvoja, eikä etenkään saamelaisuuteen liittyviä arvoja ja tapoja.
Varausalueen myöntäneeltä Tukesilta on aiemmin kerrottu, että varauksen voi perua, jos varaaja tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen kaivosviranomaiselle. Kaivosviranomainen voi peruuttaa varauspäätöksen siinä tapauksessa, jos varausilmoituksessa tai sen liitteissä on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet varauspäätöksen myöntämiseen.
Nykyisen kaivoslain puitteissa paikallisilla ei ole sanan sijaa malminetsintäyhtiöiden aluevarauksista ja vetäytyminen on pääasiassa yhtiön omasta päätöksestä kiinni.
Utsjoella timanttikaivosyhtiön vastustamisesta oli apua
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun ulkomaalainen kaivosyhtiö on varannut alueen Saamenmaalla. Vuonna 2014 irlantilainen Karelian Diamond resources -yhtiö varasi alueen Utsjoen eteläpuolella. Tuolloin kovasta vastustamisesta oli hyötyä, ja yhtiö ilmoitti huhtikuussa 2015, että se vetäytyy Utsjoelta paikallisten vastustuksen takia.
Utsjokelainen Elle Aikio kertoo, että yhtiö tuntui olevan niin suuri ja maailmantila niin kova, että paikalliset todella pelkäsivät timanttikaivostoiminnan alkavan Utsjoella.
– Kokosimme nopeasti joukon, joka aktiivisesti tutki, vastusti, kirjoitti ja toimitti tietoja medialle eteenpäin ja antoi haastatteluja. Oli todella voimaannuttavaa, että koko yhteisö oli tämän asian puolella. Kyse ei ollut pelkästään yksittäisten ihmisten vastustuksesta vaan koko yhteisön.
Aikion mielestä Käsivarren varauslupa-asia muistuttaa läheisesti Utsjoen tilannetta. Hän näkee voimaa julkisessa vastustamisessa ja etenkin yhteistyössä.
– Yhteistyö tuo myös tuloksia. Meidän tilanne täällä oli hyvä esimerkki, pohtii Elle Aikio.